Millainen metsä on kaunis?

Metsänomistaja Anni Kauhasen mielestä kaikenlaiset metsät ovat kauniita. Kaikki eivät ole samaa mieltä, mutta hoidetut metsät ovat ainakin maanomistajien mieleen.

(Kuvaaja: Sami Karppinen)

Miltä metsätalous ja talousmetsät näyttävät? Kysymykseen ei ole yhtä vastausta, mutta esimerkiksi Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksissa metsätalous näyttäytyy rumana: synkkiä puupeltoja, avohakkuita, sukupuuttoja sekä uusimpana vielä ilmastonmuutoksen pahentamista.

Sen sijaan metsänomistajat huomaavat palstoillaan paljon kauniita asioita. Esimerkiksi jyväskyläläiselle Anni Kauhaselle metsä tarjoaa pieniä ja isoja iloja. Metsäsuhde alkoi pari vuotta sitten, kun hän odottamatta peri osuuden äitinsä suvun metsästä, jota hän nyt hoitaa yhdessä enonsa kanssa.

Kaupunkilaiselle kerrostalon kasvatille avautui kokonaan uusi, lumoava elämänmuoto.

”Haluan opetella metsänhoitoa, metsästystä, kalastusta sekä sienien ja marjojen keruuta”, Kauhanen kertoo.

Tarina kaunistaa

Kauhanen pitää kaikkia metsiä kauniina. Hänen mukaansa eri kehitysvaiheissa olevien metsien ja kasvupaikkatyyppien vaihtelu vain rikastuttaa maisemaa.

Äskettäin muokatun päätehakkuualan hän tosin myöntää näyttävän karulta, mutta muistuttaa logistiikkainsinöörin käytännöllisyydellä, että hakkuu tuotti melkoisesti tuloja.

Palstan salskeinta puustoa on järven rannan suuntaisella harjanteella kasvava männikkö. Taannoisen harvennuksen ansiosta metsä on väljää ja valoisaa.

”Tämä on kaikkien mielestä kaunis metsä.”

Rakenteilla olevan vapaa-ajan asunnon naapurina oleva tukkikuusikko ei naavaisuudestaan huolimatta Kauhasen silmää miellytä yhtä paljon.

”Pidän tästä silti. Enoni kertoi, että hänen lapsuudessaan kuusikko oli vielä taimikkoa ja paikka oli pimeällä vähän pelottavakin. Silloin hän oli kutsunut paikkaa aavekuusikoksi. Tarinansa ansiosta kuusikkokaan ei tunnu niin rumalta.

Puolet pihamänniköstä oli karsittua ja sellaisenaan kauniin selkeää. Toinen puolisko on vielä karsimatta.

”Karsimaton puoli näyttää risukasalta. Toisaalta se lupaa mukavia metsänhoitotöitä ja polttopuuta pitkäksi aikaa.

Tuulen kaatamat puut eivät Kauhasen silmää miellytä, mutta niitäkin saa jäädä metsään.

”Rujoiltahan nuo näyttävät, mutta tiedän, että ne tarjoavat luonnollisia elinpaikkoja monille pikkuöttiäisille.”

Puulajeista Kauhanen luokittelee kauneimmaksi koivun ja männyn, myös pihlaja miellyttää hänen silmäänsä.

”Koivu on mielestäni iloinen ja sävykäs. Mänty kuin isoveli, luotettava ja neutraali. Kuuset tuovat mieleen synkän ja surullisen vaikutelman.”

Hoitamaton on ruma

Kauhasen näkemykset mukailevat pääosin metsänomistajien mielipiteitä. Avohakkuisiin hän kyllä suhtautuu keskimääräistä ymmärtäväisemmin.

Tämä kävi ilmi, kun tein pienimuotoisen kyselyn Jyväskylän Seudun Metsänomistajat ry:n jäsenille. Heidän joukossaan on vasta-alkajia, veteraaneja, maallikoita ja myös entisiä metsäammattilaisia.

Kyselyn mukaan hoidettu metsä on kaunis ja hoitamaton ruma. Tämän pitäisi ilahduttaa metsien hoidon edistäjiä.

Metsäyhtiöiden puunostajia ei sen sijaan riemastuttane, että useimmat metsänomistajista pitävät avohakkuita rumina eikä maanmuokkauskaan metsän missikisoissa pärjäisi. Moni kokee jatkuvan kasvatuksen hakkuut kauniina.

Osa kertoi välttävänsä rumaksi kokemiaan metsänhoitomenetelmiä, useimmiten avohakkuita.

Enemmistö ei kuitenkaan näytä valitsevan metsänhoidon menetelmiä niiden kauneusarvojen perusteella. Useimmat teettävät avohakkuita ja istuttavat kuusta, vaikka se nähdäänkin mäntyä ja koivua rumempana puulajina. Eikä jatkuvaa kasvatustakaan juuri harrasteta.

Useimmat jyväskyläläismetsänomistajista kokivat hoidetun talousmetsän kauniimpana kuin kirveenkoskemattoman ikimetsän.

Jyväskyläläismetsänomistajien kauneusarviot ovat yhtä pitäviä tutkimuksissa havaittujen kanssa, Itä-Suomen yliopiston tutkija Harri Silvennoinen toteaa. Hän on väitellyt metsänomistajien maisemakäsityksistä.

Silvennoinen huomauttaa, että ihmisten kauneuskäsitykset ovat toisinaan epäjohdonmukaisia.

”Maiseman kauneuskokemuksen ennustaminen on yksittäistapauksissa vaikeaa, koska jopa saman ihmisen mieltymykset voivat vaihdella. Vuodenaikakin vaikuttaa. Kesällä rumaksi koettu avohakkuu voi talvella näyttää kauniilta.”

Artikkeli julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 7/2017

Kommentit (1)

  1. Kyllä ollaan kauas tultu metsästä, jos enemmistön kauneusihanne on yksilajinen tasaikäinen talousmetsä, jota ihastellaan hiekkatiellä astellen. Talousmetsän ja metsän vertailu on sama, kuin vertailisi keskenään kanoja ja kanalintuja. Luultavasti suurin osa suomalaisista ei edes tiedä, miltä luonnontilainen metsä näyttää, vaan kuvittelee hoitamatonta talousmetsää luonnontilaiseksi.

Metsänomistus Metsänomistus

Keskustelut

Kuvat