Mitä ensiharvennuksilla oikein tapahtuu?

Ensiharvennusten laatu on karmea, jos uskomme Metsäkeskuksen selvitystä – kaikki tosin eivät usko.

Hakkuukoneenkuljettajat kontrol- loivat harvennusvoimakkuutta työn ohessa tyypillisesti puoliympyrä- koealoin, jonka säde on 11 metriä. Puomin avulla koealan runkoluku hahmottuu helposti. Nyt on he- rännyt epäilyksiä siitä, johtavatko runkolukuun perustuvat harven- nusmallit samaan harvennusvoi- makkuuteen kuin pohjapinta-alaan perustuvat mallit. (Kuva Sami Karppinen)
Ladataan...

Kommentit (1)

  1. 1200 runkoa hehtaarille on jutun männikössäkin aika paljon, kun tukkikasvatuksen tavoitetiheys tiheys olisi 400 r/ha.

    Ongelma on siinä, että jätetyt puut ovat riukuuntuneita (riuku = hontelo pienilatvainen puu), joiden kasvukunto on pahasti alentunut liian pienen vihreän latvuston takia.

    Meillä Sahalan kartanossa v. 2005 ensiharvensimme hyvälatvaista männikköä turvekankaalla 1100 kpl tiheyteen, mikä, johti jo alle 5 v perästä lisäharventamiseen (900 r/ha), kun latvusto kasvoi nopeasti tupputäyteen ja kokonaiskasvu alkoi heiketä.

    Sen jälkeen on tehty vielä yksi väljennys v. 2016 (600-700r/ha). Nyt metsän valtapuut ovat tukevasti tukkipuita ja tänä talvena se hakataan 300 -400 r tiheyteen kasvamaan yli 80 %:sti tukkia. Nyt metsä näyttää lähes pystypinolta ja väljennyksellä on kiire.

Metsänhoito Metsänhoito