Mitä ensiharvennuksilla oikein tapahtuu?
Ensiharvennusten laatu on karmea, jos uskomme Metsäkeskuksen selvitystä – kaikki tosin eivät usko.
![Hakkuukoneenkuljettajat kontrol- loivat harvennusvoimakkuutta työn ohessa tyypillisesti puoliympyrä- koealoin, jonka säde on 11 metriä. Puomin avulla koealan runkoluku hahmottuu helposti. Nyt on he- rännyt epäilyksiä siitä, johtavatko runkolukuun perustuvat harven- nusmallit samaan harvennusvoi- makkuuteen kuin pohjapinta-alaan perustuvat mallit. (Kuva Sami Karppinen)](https://www.metsalehti.fi/wp-content/uploads/2023/01/36217_-kopio-600x338.jpg)
Ladataan...
Ensiharvennusten laatu on karmea, jos uskomme Metsäkeskuksen selvitystä – kaikki tosin eivät usko.
1200 runkoa hehtaarille on jutun männikössäkin aika paljon, kun tukkikasvatuksen tavoitetiheys tiheys olisi 400 r/ha.
Ongelma on siinä, että jätetyt puut ovat riukuuntuneita (riuku = hontelo pienilatvainen puu), joiden kasvukunto on pahasti alentunut liian pienen vihreän latvuston takia.
Meillä Sahalan kartanossa v. 2005 ensiharvensimme hyvälatvaista männikköä turvekankaalla 1100 kpl tiheyteen, mikä, johti jo alle 5 v perästä lisäharventamiseen (900 r/ha), kun latvusto kasvoi nopeasti tupputäyteen ja kokonaiskasvu alkoi heiketä.
Sen jälkeen on tehty vielä yksi väljennys v. 2016 (600-700r/ha). Nyt metsän valtapuut ovat tukevasti tukkipuita ja tänä talvena se hakataan 300 -400 r tiheyteen kasvamaan yli 80 %:sti tukkia. Nyt metsä näyttää lähes pystypinolta ja väljennyksellä on kiire.