Kotimaiset taimitarhat toimittivat istutuksille viime vuonna hieman yli 152 miljoonaa tainta, selviää Ruokaviraston tuoreesta tilastosta. Se on runsaat 16 miljoonaa tainta vähemmän kuin edellisvuonna. Laskun taustalla ovat maltilliset uudistushakkuut vuosina 2019 ja 2020.

Kuusen taimia metsänviljelyyn tuotettiin runsaat 102 miljoonaa, mikä on lähes 18 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2020. Männyn taimia sen sijaan toimitettiin istutuksille liki 44 miljoonaa eli 1,7 miljoonaa tainta enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Suhteessa taimituotannon kokonaismääriin kuusen osuus metsäviljelytaimista oli viime vuonna 67 prosenttia, kun se vielä vuonna 2020 oli 71 prosenttia. Suuresta muutoksesta ei ole kyse, mutta taimitarhoilla on huomattu notkahdus kuusen suosiossa.

“Tässä on oltu äärilaidassa ja kuusta on tungettu suurin piirtein joka paikkaan liiankin karuille kasvupaikoille. Nyt tullaan pikkuisen takaisin päin”, arvioi Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen.

Myös UPM:n taimitarhapäällikkö Anne Immonen ja Pohjan Taimen toimitusjohtaja Rauno Kataja kertovat huomanneensa merkkejä kuusibuumin tasaantumisesta.

Kainuun myrskyt näkyvät

Mäntyvoittoisessa Pohjois-Suomessa männyn tainten tuotantomäärät laskivat kuudetta vuotta peräkkäin. Viime vuonna pohjoisessa tuotettiin vain runsaat 13 miljoonaa männyntainta eli 1,3 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2020.

“Pohjoisessa taimimääriin vaikutti vajaatuottoisten metsien uudistamiseen myönnetyn kemeratuen loppuminen viitisen vuotta sitten. Muutenkin homma on muuttunut enempi jatkuva kasvatteiseksi”, kertoo Kemijärvellä sijaitsevan Ketolan taimitarhan johtaja Rainer Vihriälä.

Tänä vuonna taimien kysynnässä näkyy Paula-myrskyn Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen aiheuttamat viimekesäiset suuret myrskytuhot. Osalla taimitarhoista uumoillaan, että etenkin männystä saattaa olla niukkuutta alkavana istutuskautena.

Juttua varten on haastateltu myös Ruokaviraston ylitarkastaja Kari Leinosta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.