Haastattelu | Riitelevä kolmiyhteys

Ministeri Antti Kurvinen pyrkii löytämään metsiin talouden, luontoarvojen ja ilmaston tasapainon.

Tuore maa- ja metsätalous-ministeri Antti Kurvinen sanoo, että hiilinielujen vahvistaminen vaatii lisää tutkittua tietoa. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen esittelee työhuonettaan, jonka tyylikkyydessä hän päihittää kaikki muut ministerit: kokoa helsinkiläiskaksion verran, perinteikäs kalustus, kristallikruunut, kakluuni, parketti.

Senaatintorin kulmalta lähtevä Hallituskatu on hiljainen päiväsaikaankin. Ministeri sen sijaan on jopa vuolassanainen, ”suora lähetys päällä, enkä todellakaan aio olla pelkkä toimitusministeri”.

Kurvinen viittaa ensi kevään eduskuntavaaleihin sekä siihen, että toukokuun alussa alkanut ministeripesti jää vääjäämättä niukasti alle vuoden mittaiseksi. Hän harmittelee pesäpallotermein, että haluaisi käyttää aikansa juoksuja tuovaan lyöntivuoroon, mutta paljon puhtia menee metsätaloudelle vahingollisten EU-aloitteiden torjunnassa.

Kurvinen piirtää kolmion, jonka kärkiä ovat talous, biodiversiteetti ja ilmasto. Metsien käsittelyssä näiden tavoitteiden tulee olla tasapainossa.

”Se on visioni, joka ei toteudu vuodessa, mutta siihen suuntaan haluan olla reivaamassa.”

Julkisuutta saa talouskäytön riitely biodiversiteetin ja ilmastotavoitteiden kanssa. Kurvinen korostaa, että jos Euroopan tasolla lyödään pöytään päätös, että metsien energiakäyttö on pahasta, niin ilmastotavoitteisiin ei päästä.

”Myös biodiversiteetti- ja ilmastotavoitteet riitelevät, mutta siitä asiasta niistä huolta kantavat tahot vaikenevat.”

Ministeriössä valmistellaan vuoteen 2035 ulottuvaa metsäpolitiikan ylätason ohjelmaa, Kansallista metsästrategiaa. Kurvinen käyttää odotuksistaan ilmaisua ”jaettu ymmärrys”, jonka pohjalta perustavanlaatuisiakin ristiriitoja voidaan ratkoa.

Lisähakkuilla lisää kasvua ja nielua

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan maankäyttö on muuttunut päästölähteeksi korkeiden hakkuiden ja supistuneen kokonaiskasvun vuoksi.

Kurvinen kommentoi, että yhden ennakkotiedon pohjalta ei pidä lähteä hössötyksiin.

”Ilmaston kannalta tärkeintä on hiilinielujen vahvistaminen, ja se vaatii lisää tutkittua tietoa.”

Kurvinen ei nosta edes keskusteluun hakkuumäärien rajoittamista.

”Hakkuita pitää pikemmin lisätä etenkin nuorten metsien osalta, jotta saadaan kasvu kiihtymään.”

Kemeran korvaava metka-tukijärjestelmä lähtee pian lausunnoille. Kurvinen ei lupaa, että uusi järjestelmä antaisi metsänomistajalle enemmän, mutta pitää tavoitteenaan nykyisen tukitason säilymistä etenkin nuorten metsien korjuussa.

”Ei pidä tulla tilannetta, että metsäteollisuus joutuu kohtuuttomasti kilpailemaan puusta energiakäytön kanssa.”

Vieläkin fiksummin

Kurvinen painottaa, että metsistä pitää saada enemmän tavaraa liikkeelle ja oikeisiin paikkoihin, jalostusarvoltaan korkeaa puuta jalostukseen ja energiapuuta energiaksi.

”En väitä, etteikö metsiä käytetä fiksusti, mutta tulisi käyttää vielä fiksummin.”

Kurvinen kiittää Metso-ohjelmaa menestystarinaksi, ja Helmi-ohjelmalla on mahdollisuudet samaan.

”Vapaaehtoinen, alhaalta ylös tapahtuva toiminta, siihen uskon kuten kunnon keskustalaisen kuuluu.”

Ajattelu jatkuu, että suomalainen metsänomistaja haluaa tehdä hyviä valintoja, mutta valtiolla pitää olla sen verran rahaa, että vapaaehtoinen suojelu hoituu.

Kurvinen kertoo havahtuneensa, että kuinka paljon metsäasioihin liittyy kiihkeyttä – poliittisesti, EU:n suunnasta, kansalaisjärjestöistä ja myös maanomistajien taholta. EU:n metsällisen politiikan asento jopa pienoisesti järkyttänyt.

”Brysselissä on väärää tietoa ja asennevammaakin suomalaista ja myös ruotsalaista metsätaloutta kohtaan. Vastavalkeita pitää sytytellä.”

Kurvisen mukaan EU:n metsäiset maat ovat ryhdistäytymässä vallalla olevan yhden totuuden vastavoimaksi.

”Asioita ei vain voi hoitaa pohjalaiseen tapaan lyömällä puukkoa pöytään, että moon oikias, soot vääräs. Asiat pitää perustella ymmärrettävästi.”

Peltojen keskeltä

Kurvinen on kotoisin peltojen keskeltä Kauhavalta, mutta kirkonkylältä ilman agraaritaustaa.

”Minua ei valittu parhaana substanssiosaajana, vaan oletetun poliittisen taidon vuoksi.”

Kurvinen luonnehtii itseään lähiluonnossa liikkujaksi. Syksyyn mennessä on tarkoitus suorittaa metsästäjätutkinto.

Antti Kurvinen

  • maa- ja metsätalousministeri (kesk.) toukokuun alusta, sitä ennen tiede- ja kulttuuriministeri vajaan vuoden
  • 35-vuotias oikeus­tieteen maisteri Kauhavalta
  • lakimiehenä asianajotoimistossa 2013-2015
  • kansanedustaja vuodesta 2015
  • harrastuksia kuntoliikunta ja kulttuuri
  • hiljattain palannut sinkuksi

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat