Metsänhoito | Terveysriski vai tarpeellista lahopuuta?

Hyönteistuhot on otettava vakavasti, mutta Suomen metsiä on siistitty liikaa lahopuun kustannuksella.

Onko riskiä Kuusituhopuun riskiraja on lain mukaan kymmenen kuutiota hehtaarilla. Se tarkoittaa kymmentä järeää kuusitukkirunkoa, joten muutamaa tuulen kaatamaa kuusta ei tarvitse metsästä pois kuljettaa. Vaikka paniikkiin ei ole aihetta, kuusirungot voi kuoria, jolloin ne eivät enää kelpaa kirjanpainajille. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Suomessa on voimassa metsätuholaki, joka velvoittaa metsänomistajan poistamaan metsistään tietyt rajat ylittävät määrät tuoretta kuusi- ja mäntytuhopuuta. Poistojen päätarkoitus on suojata metsiä hyönteistuhojen leviämiseltä.

Heikentyneessä havupuussa lisääntyvät kaarnakuoriaislajit: kuusella etenkin kirjanpainaja ja männyllä ytimennävertäjä. Jos heikentynyttä, kuolevaa puuta on metsässä paljon, kuoriaiset voivat lisääntyä siinä määrin, että ne tekevät tuhoa myös ympäröivässä metsässä ja terveissä puissa.

Kuinka suuri tuhohyönteisten tuoma terveysriski sitten on? Muuttuva ilmasto kasvattaa hyönteistuhojen todennäköisyyttä, mutta toistaiseksi Suomessa on jopa ylikorostettu metsähygieniaa metsäluonnolle arvokkaan lahopuun kustannuksella.

”Ei pidä olla sokea sille, etteikö tilanne voisi meillä muuttua. Silti (hyönteistuho)tilanne ei ole vielä missään määrin liian paha. Lahopuuta voi ja sitä kannattaa huoletta lisätä metsiin”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Markus Melin.

Vahingoittuneita kuusia voi lain mukaan jättää metsään hehtaarille 10 kuutiota, mäntyjä 20 kuutiota. Käytännössä metsässä pitää siis olla rinnakkain nurin 10 järeää tukkikuusta ennen kuin metsänomistajan tulee lakipykälistä huolestua.

Melinin mukaan yksittäiset tuulen kaatamat puut voi jättää täysin huoletta metsään. Samaa mieltä on Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen.

”Yksittäiset tuulenkaadot aiheuttavat hyvin harvoin terveysriskiä. Lahopuu, jossa on esimerkiksi kääpiä ja sammalkasvustoa, ei ole myöskään riski metsän terveydelle”, Raatikainen kertoo.

Missä vaiheessa riskipuusta tulee lahopuuta?

Tärkeintä on tarkkailla heikkokuntoisia kuusia. Männyn tuhoriskitilanne on parempi, ja vahingoittuneen lehtipuun korjaamiseen metsästä ei ole tuhojen puolesta mitään tarvetta.

Kuusten keskelle kuolevasta lepästä ei hyppää hyönteistuholaisia viereisiin havupuihin.

”Metsään on tärkeä säästää järeää kuollutta puuta. Jos se on vielä järeää kuollutta lehtipuuta, sitä parempi. Pysty ja maapuita tulee säästää molempia”, Luken Markus Melin sanoo.

Uhanalaiset lajit tarvitsevat lisää lahopuuta metsiin, ja lahopuusta hyötyvät myös kirjanpainajia saalistavat petokuoriaiset ja loispistiäiset.

Milloin kuusi sitten on vaarallinen tuhopuu ja missä vaiheessa se on jo muuttunut arvokkaaksi lahopuuksi? Terveysriskin näkökulmasta olennaista on se, onko kuusi vasta kuolemassa eli onko kyseessä tuore tuhopuu.

”Jos kuusi kaatuu helmikuussa ja neulaset ovat vihreät vielä kesällä, nila on säilynyt kuoren alla sellaisena, että kirjanpainaja voi sitä käyttää lisääntymiseen”, Melin kertoo.

Keväisellä metsäreissulla huomio siis näihin kuusiin, ei vanhoihin, kuivaneisiin lahokuusiin, joiden kuori jo repeilee irti.

”Isot tuulenkaatoryhmät ovat sellaisia, joista voi olla riskiä. Varsinkin hakkuuaukkojen laidoissa, missä hyönteiset voivat levitä pystypuihin”, Melin sanoo.

Kuori riskipuut, jos korjuu ei onnistu

Hyönteistuhoriskin kasvaminen on toki syytä tiedostaa tulevaisuudessa. Esimerkiksi Etelä-Ruotsin pahimmilla kirjanpainajatuhoalueilla poistettavan kuusipuun raja on jouduttu laskemaan kolmeen kuutioon hehtaarilta.

”Kirjanpainaja hyötyy lämpenemisestä ja kuusi taas kärsii kuivuudesta. Seuraus on, että kuusesta tulee aiempaa herkempi tuhoille ja kirjanpainajasta vahvempi tappamaan kuusia”, Melin kertoo.

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee metsätuholakiin ensi vuodelle muutosta, jossa kuusituhopuun poistopäivämääriä ollaan aikaistamassa osissa keskistä Suomea. Metsänomistajan kannattaa joka tapauksessa ryhtyä riskirajat ylittävien kuusi- ja mäntytuhopuumäärien poistoon hyvissä ajoin viimeistään touko-kesäkuussa.

”Lain kirjaimen toteuttamisen kannalta isoin ongelma on se, että jos myrsky on jostakin kaatanut parikymmentä kuusta, miten ne saadaan korjattua pois metsästä”, muistuttaa metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen Metsäkeskuksesta.

Metsänomistajilla on entistä harvemmin omaa korjuukykyä suuremmalle puumäärälle. Tuhopuita voi koittaa yhdistää lähelle tulevaan kesähakkuuseen tai tarjota niitä uuden kesäleimikon mukana korjuuseen, mutta kesän puukaupoissa on toimittava nopeasti.

”Aikaikkuna puukaupalle on lyhyt, jos touko-kesäkuun vaihteessa havaitsee alkavan kirjanpainajatuhon”, Kuitunen sanoo.

Tuhopuiden kuorinta ja jättö metsään lahoamaan on aina vaihtoehto.

”Jos puu on tuore, mutta se käydään kuorimassa, kaarnakuoriaiset eivät enää kuusesta tai männystä hyödy”, Markus Melin sanoo.

Mitä laki vaatii korjaamaan?

  • Puunkorjuuvelvoite ei koske lehtipuita.
  • Syksyn ja talven aikana kaadettu havupuutavara on korjattava pois metsästä viimeistään seuraavan vuoden heinä-elokuussa.
  • Männyn poistamisvelvoitteen takarajat: eteläinen ja keskinen suomi 1.7., pohjoinen 15.7.
  • Kuusen takarajat: etelä 15.7., keskinen Suomi 24.7. ja pohjoinen 15.8.
  • Takarajat koskevat myös tyveltään yli 10 senttiä paksua vahingoittunutta puustoa, kuten tuulenkaatoja, jos tuhopuuta on suuria määriä.
  • Tuoretta kuusituhopuuta voi jättää metsään 10 kuutiota ja mäntytuhopuuta 20 kuutiota hehtaarille.
  • Kuusen poistotakarajaa ollaan aikaistamassa osassa keskistä Suomea.
  • Eteläisellä alueella kesäaikana hakattu kuusipuutavara on vietävä pois 30 päivän kuluessa hakkuun päättymisestä. Metsälain 10§ tarkoittamissa erityisen tärkeissä elinympäristöissä  vahingoittunutta puuta voi jättää yli lakirajan. Siitä on kuitenkin ilmoitettava Metsäkeskukselle.

Vinkit tuho- ja lahopuihin

  • Kuolevat tai kuolleet lehtipuut voi säästää luontoon huoletta.
  • Hyönteistuhot voivat levitä juuri kuolleista havupuista tai tuoreesta havupuutavarasta.
  • Jos kuusessa on kuori tallella, runko vuotaa pihkaa, neulasto on harsuuntunut tai rungolla ruskeaa purua -mahdollinen pois korjattava.
  • Jos kuusesta on jo irronnut kuorta, alta on paljastunut kuiva, harmaa runko ja vihreät neulaset ovat poissa ->voi säästää metsään lahopuuksi.

Juttuun tarkennettu 13.4.2021 kello 9.20 Ruotsin kirjanpainaja-alueella poistettavan tuhokuusipuun kuutioraja. 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito