Kolumni | Muutosta ilmassa

 Nykymaailmassa tilallisen tulokirjossa metsätalous on enää yksi palanen eikä valintoja aina enää jouduta mittaamaan rahassa, Metsälehden uusi kolumnisti Pekka Keloneva kirjoittaa. (Kuvaaja: Seppo Samuli)
Nykymaailmassa tilallisen tulokirjossa metsätalous on enää yksi palanen eikä valintoja aina enää jouduta mittaamaan rahassa, Metsälehden uusi kolumnisti Pekka Keloneva kirjoittaa. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Joululoman mummolareissut pohjoiseen saivat pohtimaan maaseudun muutosta. Menneessä ajassa maaseudun rakennukset ovat olleet arvossaan, mutta väen vähentyessä kysyntä on hiipunut. Vanhat rakennukset metsätilalla ovat usein rasite. Edelleen maaseudulla asutaan ja tullaan asumaan.

Nykymaailmassa tilallisen tulokirjossa metsätalous on enää yksi palanen. Valintoja ei aina enää jouduta mittaamaan rahassa. Tilallinen tekee päätöksiä entistä useammin arvopohjaisesti. Metsän tuottama mielihyvä ja henkinen pääoma suojeluarvojen vaalimisen ohella hyväksytään osaksi metsänhoitoa.

Muuttuva energiatalous on tuonut usealle tilalliselle torppariksi globaalin rahastoyhtiön. Uusiutuvan energian hankkeet ovat rakentuneet maanvuokrasopimuksista näkyviksi myllyiksi. Voimala-alueen tilalliset nauttivat maanvuokratuloja naapureiden katsellessa puiden latvojen yllä välkehtivää punaisten valojen merta. Auringon säteet lämmittävät jo ensimmäisiä vuokramaan aurinkopaneelipeltoja.

Teknologian kehittyminen kurottaa myllyjen lapoja korkeammalle. Maisema muuttuu. Aluetaloudellisesti lapojen pyöriminen ja lämmitetyt paneelit kasvattavat kiinteistöverotuloja. Se on tervetullutta tulovirtaa kunnan kassaan, josta hyvinvointialueiden perustamisessa veistettiin iso siivu erilleen.

Kaikessa on puolensa. Voimala tarvittavine tieverkkoineen ja muine tykötarpeineen jättää mahdollisuuden edelleen harjoittaa metsätaloutta, kulkea ja metsästää alueella.

Voimalat vetävät katselijansa kuitenkin maaseudun rauhasta kohti modernin maailman energiataloutta. Miljöö muuttuu energian tuotantoalueeksi.

Voimalan rakentaminen on muutos aiempaan. Taloudellisesti se tarjoaa hyvää voimala-alueen maanomistajalle. Energiatuotannon vihreä siirtymä on perusteltavissa. Maaseudun talojen savut hiipuvana luonnonvarana vähentävät luontaisesti voimaloiden katselijoita maaseudulla.

Energiatalouden tuulet puhaltavat nopeammin kuin metsätaloudessa on perinteisesti totuttu. Voimalle hyvin soveltuvat ja vielä puolustusvoimien tutkan ohittavat alueet ovat arvokkaita. Näille alueille on kysyntää, mutta korvaako saatu tulo muuttuneen miljöön?

Etämetsänomistajalle tuulivoimaloiden punainen meri ei vilku silmien edessä päivittäin. Paikalliselle se näkyy. Maanvuokrasopimuksen allekirjoittaminen kylvää muutoksen siemenen ja vaikuttaa kiinteistön arvoon. Rahalla on voima.

Joululoman jälkeen arvioitavana on maanvuokrasopimus tuulivoima-alueesta. Tuulivoimala muuttaa miljöötä, mutta odotettavissa olisi uutta tulovirtaa.

Päätöksenteko on muuta kuin juridiikkaa. Kasvolliselle metsänomistajalle kyse ei ole pelkistä luvuista. Haluammeko voimaloita?

 

Kommentit (1)

  1. Kansan mielipiteet tuulivoimaloita kohtaan ovat sekä puolesta että vastaan. Yleensä tuulivoimalat sopivat monille, kunhan ne menevä kauas vähän asutuille seuduille ja pois omasta näköpiiristä.
    Saksassa tuulivoimalat ovat havaintoni mukaan asutuksen keskellä eli siellä missä, tarvitaan sähköäkin. Miksi Suomessa halutaan tuulivoimalat toisten maisemiin?
    Kukaan ei ole vielä huomannut sitä, että menetämme tähtikirkkaiden iltojen ja öiden tähtitaivaat tuulivoimaloiden välkkeeseen. Haluan nostettavan tätä haittaa esille.
    Perinteisesti observatoriot sijoitettiin maailmalla maisemiin, missä oli mahdollisimman vähän valosaastetta!

Metsänomistus Metsänomistus

Keskustelut