Tervehdys. Tämä on sitten ensimmäinen viesti. ”nettioppinut” päätti tehdä ensiharvennuksen tämän palstan muutaman vuoden lukemisen jälkeen ja puuntuottaja.com ohjeiden mukaan.
Tervehdys. Tämä on sitten ensimmäinen viesti. ”nettioppinut” päätti tehdä ensiharvennuksen tämän palstan muutaman vuoden lukemisen jälkeen ja puuntuottaja.com ohjeiden mukaan.
Metsänhoito
26v. sitten luontaisesti uudistettu n. 1ha kuvio, johon aukot täydennysistutettu kuusella. Taimikonhoito tehty ajallaan >1800 tiheyteen, entinen omistaja oli metsäteknikko. Maaperä pääosin rehevää kangasta. Harvennusta tein 3,5m mittakepin avulla, jättäen puuväliksi 3-3,5m, poistaen huonoimmat rungot. Korkeimmille paikoille jäi mäntyä ja sinne tänne rauduskoivua. Kuusikuitua tuli myyntiin 31 k-m3, mukana vähän tukkikokoistakin. Lisäksi koivu-mänty-kuusi klapia nyt säkeissä 35m3. Vähän oli kaksihaaraisia latvoja, reppuruiskulla levitin vielä boorit perään.
Tästä se lähtee, jos ei pahoja virheitä tullut 🙂
Onnea vaan,”läppärin”käyttöön.
Sen mittatikun voi seuraavaan harvennukseen varmaan jättää jo pois. Ensisijaisesti suoria havupuita, joista ehtii tulla tukkia päätehakkuuseen jätetään kasvamaan, olkoon sitten puuväli vaikka 2 – 5 metriä. Mutkaista tai lenkoa puuta ei kannata juuri kolmen metrin päähän tulevasta tukkipuusta jättää, kaksihaaraiset taisitkin jo poistaa. Koivuja voi jättää, jos on aivan suoria, ja/tai muutoin jäisi aukkopaikka.
Mukava varmasti harventaa, kun on taimikonhoito tehty oikeaan tiheyteen, jolloin poistettavista puista kertyy myös mukava tili. Paras tili ensiharvennuksessa tulee kuitenkin mahdollisimman optimaalisella kasvatusasennolla, eli vain tukkiaihioita optimi määrä, joka tuottaa parin-kolmenkymmenen vuoden päästä huomattavasti paremman tilin.
Myönteistä on koivun jättäminen eli sekametsämäisyys on säilynyt. Alustan turhasta nuolemisesta miinus ja ehkä hiukan turhankin kaavamaisesta eli pikkasen luonnottoman näköistä omassa tarkassa kasvatuställissään. Minä en oikeasti käsitä miten tuosta seuraavaksi harventaa ilman ettei jää jo aukkoja. Melkein taas lopullista asentoa lähellä.
Mittakepin käyttö on turhaa, ainakin silloin, kun mittailee puuväliä. Jääviksi puiksi valitaan parhaat puut ja ensiharvennuksessa mittakeppinä on hyvä olla 399 cm pitkä koealamittakeppi. Se kattaa 50 neliömetriä, eli runkoluku selviää. kun lukemat kertoo kahdellasadalla.
Toinen – lähes lahjomaton mittari on relaskooppi, sen käyttö vaatii hieman tarkkuutta. lukemia on hyvä verrata harvennusmalleihin, joita saa ainakin Tapiosta.
Metsätyyppiä määritellessä kannattaa muistaa, että kaikki ei ole OMT:tä, vaikka siellä joku ketunleipä onkin.
Kiitos kommenteista. Samalla linjalla sen kepin kanssa, ei sitä niin tarkkaan katsottu, vähän apuna että silmä tottuu. Ja muutamia koealoja tuli pyörähdettyä metsurin mitalla kannon päältä. Rauhassa ja ilman kiirettä, ettei tullut tupeksittua palstaa jota saa vuosikymmenet katsella.
Hyvältä näyttää. Alussa on mielestäni sama, käyttääkö keppejä vai miten asiat tekee. Tärkeintä on, että saa tehdä ja siinähän kokemusta kertyy ja tulee silmä kalibroitua.
Jessen kanssa samaa mieltä sekametsästä, mutta alikasvosta sinne kyllä syntyy sopivassa varjostuksessa sopiva määrä.
66 m3 ha on kohtuullinen poistuma, vaikka hurjimmat alat onkin jo tuossa vaiheessa hakattu kahteen kertaan. Nyt on kuitenkin kyse luontaisesta kuviosta, joka tosin on työtä vaatinut täydennysistutuksen muodossa.
Jesse: ”Minä en oikeasti käsitä miten tuosta seuraavaksi harventaa ilman ettei jää jo aukkoja. Melkein taas lopullista asentoa lähellä.”
Ei taida Harjavallan puiden latvukset kasvaa leveyttä ollenkaan? Muualla Suomessa metsänhoito on aina latvusten hoitoa, eli niille tehdään harvennuksissa kasvutilaa. Ihan hyvältä näyttää työnjälki. Yksi harvennus tulee vielä, eikä siihen kauan mene.
Kyllä minulla ainakin puhdas männikkö tuossa harvuudessa vartoaa vain lopullista ”voitelua” joka ei niin monen vuoden päässä olekkaan. Harvennuspoistuma jäisi pieneksi ja vain huonontaisi metsän lopullista tuottoa. Vähän tavaraa huonolla hinnalla ei ole mielestäni kovin häävi yhditelmä.
Hyvältä näyttää ja itse tehtynä voi olla työnsä jälkeen tyytyväinen. Minusta ainoat virheet joita voi tuossa tehdä on jättää oksaiset susipuut ja lengot kasvamaan tai tehdä harvennus liian nuukasti. 3,5 metrin tasavälillä puita on noin 1000kpl hehtaarilla, mikä on normaali tiheys ensiharvennuksen jälkeen havupuustossa.
Tarkoittaako klapit 35m3 irtokuutioita, jolloin kokonais poistuma olisi 45 kiintoa? Perus hyvää tasoa hehtaarille. Teitkö ajonkin itse?
Ei noin hyvästä metsästä saa kukaan tehtyä Harjavaltalaista rääseikköä. Hyvältä näyttää.
Näenkö oikein, että olet myös pystykarsinut mäntyjä?
Klapit oli irtokuutioita. Läheisellä palstalla oli tuttu ajokoneella, piti käydä noukkimassa pois. Tuli sitten LS:n leudolla talvella pelko jäävien kuusien juurista ja hinku kuntoilla. Hyvät polut vielä, niin kuitenkin mönkijällä tien varteen (tämä siis kuntoiluna..). Soitto MHY:lle, nimi valtakirjaan ja 3vk:n kuluttua kuuset olivat hävinneet osoitteena UPM:n sellukattila. Muutaman kympin otti MHY. Tyytyväinen olin.
On tuossa pystykarsittukin mäntyjä.