Kuvassa mäntyvaltaisen avohakkuualan säästöpuut. Lähes kaikki koivut eurokantoina ja latvukset pökkelöiden juurella lahoamassa. Arvopuuta ei ole haaskattu säästöpuiksi.
Kuvassa mäntyvaltaisen avohakkuualan säästöpuut. Lähes kaikki koivut eurokantoina ja latvukset pökkelöiden juurella lahoamassa. Arvopuuta ei ole haaskattu säästöpuiksi.
Metsänhoito
Tuo on kuulemma kiertoajan aikana miljoonakustannus per hehtaari.
Mielenkiintoinen heitto. Olisko tuossa jätetty 2 m3 koivukuitua hehtaarille? 30 eur /m3. 70 v. kiertoaika. Copilot kertoo, että korkokannalla 14,9% 60 euroa on miljoona euroa 70 vuodessa. Kova on bisnes, kun tuollaista korkokantaa voi käyttää.
Tutumpi 2% (reaalikorkoa) antaa 70 vuoden päästä arvoa 240 euroa.
Missäs ne elävät säästöpuut? Niitäkin serti vaatii. Jos taas ei kuulu sertiin on nuo tekopökkelötkin ”ylimääräisiä”
Onhan tuossa taustalla lehtipuupöpelikköä ja raitapuska. Tuskin on järkevää jättää yksittäisiä mäntyjä tuulen armoille. Nekin kuolee äkkiä . Mitä olen seurannut , vuoden sisällä jätetyistä mäntyryhmistä on kaatunut kolmasosa tai puolet. Kokonaisia ryhmiäkin, kymmeniä runkoja, on päätynyt vaaka-asentoon. Säästöpuuryhmiksi jätettyjen kuusten ennuste on erityisen heikko. Totaalituho seuraa viidessä vuodessa. Eli se niistä elävistä puista.Erirakenteiset säästöpuuryhmät säilyvät parhaiten.
Petkeles jälleen kerran tapansa mukaan sekoitti asiat. Kysymyshän oli siitä, että pitkäjänteisesti hoidetuissa talosmetsissä onkin tehtävä järeistä tukkipuista eurokantoja. Lisäksi tietysti jätetään elävät säästöpuut. Parituhatta säästöpuuta minulla vasta on, mutta Petkelekselle ne eivät tietenkään ole minkään arvoisia.
Ihmettelen myös hieman, että löytyykö tuosta yli 15cm rk-läpimittaisia eläviä säästöpuita 10kpl / ha olettaen, että tila on PEFC-sertifioitu. Mutta kuvassa ei ehkä näy kaikki.
Ne järeämmät puut jätetään vaihettumisvyöhykkeelle kuvioiden rajalle eikä välttämättä keskelle aukkoa tuulen kaadettavaksi. Samalla toteutuu kasvuston kerroksellisuus. Tuossakin kasvanut, kuvan notkelmaa lukuunottamatta, männikkö karuhkolla maapohjalla ilman alusmetsää. Pieni mäntyryhmä ei säily elävänä/ pystyssä montaa vuotta aukon keskellä.
Ajeltiin samalla lenkillä viime talvena hakattujen vastaavien aukkojen ohi, joihin puita oli olosuhteiden pakosta pitänyt jättää. Puita oli nurin jo tässä vaiheessa enemmn tai vähemmän . Enimmillään koko ryhmä pötköllään. Eli se niistä elävistä puista…
Onko se vaihettumisvyöhyke tuo taustalla oleva pusikko? Toki kannattaa jättää mahdollisimman vähä-arvoista puustoa mutta se tuulessa kaatuminen lienee vain positiivinen asia, koska lahopuusto on se mitä eniten nykyään tunnutaan kaivattavan.
laskekaapa mitä rahallisesti vaikuttaa jätetyt suojavyöhykkeet noihin säästöpuihin, äkkiä tulee yllättävän iso pinta-ala pois puuntuotannolta, alkaa säästöpuu hinnat olemaan lillukan varsia…
Ovatko elävät säästöpuut sertifikaatin mukaista paksuutta?
Jätän itse säästöpuuryhmiä uudistuskuvioiden reunoille. Edustamaan korjattua metsää; samanlaista metsää pieni ryhmä. Ei ole liian suuri kustannus ja puut siementää lisäksi aukkoa vieressä. Polttopuiksi osa jos eivät jostain syystä pysy jatkossa pystyssä.