Kettuloukossa Karijoella on jätetty raivaamatta lehto peltojen väliin. Hakattu tästä hankintana 200 mottia/ha isompia puita pois (ylä ja laatuharvennus). Tällaisia harvinaisia metsämaita ei tule aukkohakata jollei ole aivan pakko muutoin saa parimetrisen heinikon…..
Lehtoon sopii jatkuva kasvatus. Tulossa aika hyvälaatuista puuta ja mikä hienointa, peräti mäntyä. Seuraava sukupolvi saattaa ollakin kuusikko ja hyvä niin, kunhan ei tyvilaho pilaa kehitystä.
Mulla kun tahtoo mennä nuo puulajit usein sekaisin, varsinkin nopeesti vilkaistuna, niin kertoisitko Jätkä että missä kohtaa ne männyt tuossa kuvassa tarkemmin ottaen onkaan?
Mielenkiintoista nähdä kuinka luontaisesti uudistuu. Onneksi menee vielä monta vuotta kun tulee ajankohtaiseksi.
Mäntyä! Missä? Ja mitä hienoa on jos mäntyä kasvaa lehdossa?!!!!
Nyt lannoitus (jos vähänkin tarvetta) ja 10 vuoden päästä kaikki nurin, jotta ei laho iske.
Semmoinen kolmen päivän hankinta !
Maannousema on näkemykseni mukaan vitsaus Pohjanmaan kuusikoissa, varmaan Karijoella samaa ongelmaa. Swedu Petterin linjoilla tuon päätehakkuun suhteen. Jos istuttaa rauduskoivut isoihin laikkuihin, niin ei tarvinne heinätä kuin pahimmat paikat kertaalleen, jos sitäkään. Harvinaisia voi olla lehto metsät, mutta tasavahvana kuusikkona kuitenkin puupelto ja mielestäni kannattaa reilu 15000 euroa hehtaarilta ottaa silloin kun se on mahdollista.
Kerrassaan mahtava kuusikko! Kyllä minäkin olen aikanaan viljelyn kannalla, eikä tuo rauduskoivu olisi ollenkaan huono vaihtoehto, kun metsänomistaja päättää joku päivä ottaa tuosta lopputilin.
Ei noin hyvin kasvavia lehtoja kannata lannoittaa.
Hyvä kuusikko mutta voi olla haastetta saada ainakin suojuspuuasennolla uusi taimikko aikanaan tulemaan.
Noin rehevää lehtoa lannoittaa! Ei oikein jaksa tätä jatkuvaa koiranleukailua täällä. Tiedä aina kuka on tosissaan ja kuka ei.
Lannoitus tuottaa parhaiten sellaisessa puustossa / metsätyypillä, joka kasvaa oikein hyvin. Puusta vain tulee sellaista höttöä, ettei siitä ole oikein rakennuspuuksi.
Lannoitettu lehto voi olla todella työläs uudistaa.
Tuollaisella pohjalla kasvatettu hyvälaatuinen, ylijäreä mäntytukki on todella kysyttyä tavaraa suomessakin.
Missä ajassa ja kuinka monessa erässä 200 mottia/ha on ko. alueelta hakattu? Miten kuusentaimikko pääsi aikoinaan syntymään näin rehevälle maalle, oliko alue mahdollisesti laitumena?
Sen verran tiedän että kyseessä on nyt kahtena talvena myydyt motit. Ko pohja on OMT ja todella rehevää multamaata jonka jääkausi on Iso- Kakkorista sinne laajalta alalta kerännyt, mutta…
Pitää selvittää tuo laidunasia, koska on totta ja olen kuullut, että näille seutukunnille, tai alueille tosin vieläkin kauemmas vietiin Ylikylästä karjaa laiduntaan mahdollisesti jopa päivittäin aamusta ja illasta pois. Lähilaitumet kun oli muussa käytössä ja karjan kuskaus siis jokapäiväistä kersojen hommaa. Nykypäivän ihmisestä tuntuu ihmeelliseltä kun karjaa vietiin vanhaan aikaan yli 5km laitumelle.
Kuvassa on kuusikko, ei männikkö. Vai näkeekö tuossa muut kuin Jätkä männikön ?
Jos ravinnehäiriöitä ei ole ja metsä kasvaa hyvin (esim. yli 12 m³/ha/v), ei ole kannattavaa lannoittaa .
Kasvupaikka on siis lehtomaista kangasta. Se voisi olla myös kuiva lehto, joka on suojeltu metsälain perusteella.
Suojeltu joo, puusto onki hirveen luonnontilaisen kaltainen 😀
Jos se olisi lehto, niin olisi suojeltu. Mutta kun ei ole vaan lehtomaista kangasta.
Oliko se niin, että kuusessa pitkä käpy ja männyssä lyhyt 🙂
Sen verran huonoja käpywuosia ett näemä puulajit pääsee porukalla sekoomaan ja kun ei läpyjä kerätä tunnistaminen heikkenöö.
Voisi kurillaan kommentoida ett tää ’männikkö ’ voi olla tai ei pahimmilta luonnonsuojelijoilta suojeltu, kun talousmetsätyön jäljet näkyy kuvassa. Eikös se mänty kasvanutkin OMT pohjilla….
Komia kuusikko. Enpä tuollaisen kasvuvoiman maaperää tuhlaisi tulevaisuudessa JK-yrittelyyn. Uudistus kesällä ja muokkaus syksyllä, seuraavana keväänä ajoissa koivua kasvamaan. Voisi tuupata niitä ennätyslukemia mitä koivulla on saatu aikaikseksi…
Ei lehto metsätyyppinä ole automaattisesti suojeltava.
Joo, olet oikeassa. Rehevät lehtolaikut on niitä suojeltavia kohteita. Kuivat lehdot on hyvin harvinaisia Pohjois-Suomessa, ei niinkään etelämpänä.