On mullakin yksi 460 stihlin putki hieman mutkalla, ei kyllä noin paljon. Liekö terä hipassut sahauksen jälkeen toisen puun kylkeä ja ottanut siitä vauhtia ja putki törmännyt tällä vauhdilla ja voimalla viereiseen puuhun. Eli paksuja vesa ryppäitä sahatessa tuollainen vahinko voisi sattua.
noin voi käydä jos vaikka kaatuu sahan päälle toisinaan kaivurimiehet ovat tehneet sellaisia juoksuhautoja ja ovat vielä heinän sisässä että vahinko varmasti sattuu itselläkin eräs alue joka muokkauksen jäljiltä kuin pommitusten jäljiltä
Turha kohellus pois niin kestää vehkeetkin. Noita ja itsensä kolhimisia on nimittäin sattunut tilastoidusti viime aikoina enemmän kuin ennen. Ehkä syynä koronaeristys jolloin haettu jotain uutta mielenkiintoa ja lähdetty metsää raivaamaan.
Enpä koe erityisesti koheltaneeni. Tällä sahalla on tullut ajeltua toistatuhatta tankilista ja pari kytkytinjousta on kulunut loppuun. Muuta vahinkoa ei ole sattunut. Purin tämän sahan ja oikaisin putken raudoitupenkissä. Tuli yllättävän hyvä ja suora. Tutut ammattimiehetkin ovat saman todenneet, että vahinko ei ilmoittele ennakkon tulostansa
Ompa noita sattunut minullekkin eikä aina ole ollut koheltamisesta kyse. Suosittelen että oikaiset putken viilapenkissä. Jos noin sahailet niin putken sisällä oleva tukilaakeri kuluu ja menee putki ja vetovaijeri vaihtoon. Helppo korjata kun laittaa viilapenkkiin putken kiinni ja moottorista vetää suoraksi. Pehmoista ainetta on putki.
Lötkö on Stihlin putki, on se minullakin hieman kiero. Sitä olen ihmetellyt, miksi ei 490 putki ole järeämpi kuin 460? Kilpailijalla on isoveljessä paksumpi putki ja järeämpi kulmavaihde, vaikutti osaltaan 555 valintaan.
nykysahoissa taitaa olla lähes kaikissa ohuempi runkoputki kuin vanhemmissa , itsellä vanhempi 245 ja siinä on paksumpi kuin uudenmassa 545 liekö sitten yhtävahvoja ? jotenkin tuntuu että paksumpi putki ei värähtele niin paljon kuin ohuempi mikä lie että kun ovat siirtyneet ohuempiin
Ohuempi putki on kevyempi ja maksaa vähemmän kuin paksu. Ohuessa putkessa yhdistyy sekä käyttömukavuus että isompi voitto sahatehtailijoille.
Putket värähtelevät mutta eri taajuudella eli eri aallonpituus. Aallonpituus ja runkoputken pituuden yhdistelmä määrää sen, miten värähtely tuntuu sahaajalle.
Tilhin putki on mielestäni liian hintelä, koska siinä terä lepattaa kiihdytys – ja himmausvaiheessa noin sata kertaa enemmän kuin Ruotsalaisraivureissa.
Kieroon mennyttä putkea en ole koskaan nähnyt, eikä sen ole ainakaan Tilhissä mahdollista mennä kieroon, koska se on niin laiska kiihtymään. Isompi Husku sen voisi tehdä, jos siihen kotkaisi Tilhin hintelän putken.
Viimeksi taisi vääntää putken kun kaaduin sahan päälle. Saha jäi kahden kaadetun puun väliin ja itse mahalleni sahan päälle. Myönnän että olin aloittelija ja siksi taidan jäädä 🙂
Metsänhoito
Raivuusaha ei ole vänkäri, siihen on eri välineet!
On mullakin yksi 460 stihlin putki hieman mutkalla, ei kyllä noin paljon. Liekö terä hipassut sahauksen jälkeen toisen puun kylkeä ja ottanut siitä vauhtia ja putki törmännyt tällä vauhdilla ja voimalla viereiseen puuhun. Eli paksuja vesa ryppäitä sahatessa tuollainen vahinko voisi sattua.
noin voi käydä jos vaikka kaatuu sahan päälle toisinaan kaivurimiehet ovat tehneet sellaisia juoksuhautoja ja ovat vielä heinän sisässä että vahinko varmasti sattuu itselläkin eräs alue joka muokkauksen jäljiltä kuin pommitusten jäljiltä
Turha kohellus pois niin kestää vehkeetkin. Noita ja itsensä kolhimisia on nimittäin sattunut tilastoidusti viime aikoina enemmän kuin ennen. Ehkä syynä koronaeristys jolloin haettu jotain uutta mielenkiintoa ja lähdetty metsää raivaamaan.
Enpä koe erityisesti koheltaneeni. Tällä sahalla on tullut ajeltua toistatuhatta tankilista ja pari kytkytinjousta on kulunut loppuun. Muuta vahinkoa ei ole sattunut. Purin tämän sahan ja oikaisin putken raudoitupenkissä. Tuli yllättävän hyvä ja suora. Tutut ammattimiehetkin ovat saman todenneet, että vahinko ei ilmoittele ennakkon tulostansa
Kuvan perusteella runkoputki on vääntynyt huomattavasti, jyrkkämutka, mutta miten kävi vetoakselille ja onko vetoakselilla välilaakerointia ?
Ompa noita sattunut minullekkin eikä aina ole ollut koheltamisesta kyse. Suosittelen että oikaiset putken viilapenkissä. Jos noin sahailet niin putken sisällä oleva tukilaakeri kuluu ja menee putki ja vetovaijeri vaihtoon. Helppo korjata kun laittaa viilapenkkiin putken kiinni ja moottorista vetää suoraksi. Pehmoista ainetta on putki.
Lötkö on Stihlin putki, on se minullakin hieman kiero. Sitä olen ihmetellyt, miksi ei 490 putki ole järeämpi kuin 460? Kilpailijalla on isoveljessä paksumpi putki ja järeämpi kulmavaihde, vaikutti osaltaan 555 valintaan.
nykysahoissa taitaa olla lähes kaikissa ohuempi runkoputki kuin vanhemmissa , itsellä vanhempi 245 ja siinä on paksumpi kuin uudenmassa 545 liekö sitten yhtävahvoja ? jotenkin tuntuu että paksumpi putki ei värähtele niin paljon kuin ohuempi mikä lie että kun ovat siirtyneet ohuempiin
Ohuempi putki on kevyempi ja maksaa vähemmän kuin paksu. Ohuessa putkessa yhdistyy sekä käyttömukavuus että isompi voitto sahatehtailijoille.
Putket värähtelevät mutta eri taajuudella eli eri aallonpituus. Aallonpituus ja runkoputken pituuden yhdistelmä määrää sen, miten värähtely tuntuu sahaajalle.
Kerran eräs metsuri kyllästyi punakoppaisen raivurin käynti ongelmiin. Tunteen purkaus ja lähellä ollut iso maakivi sai aikaan vastaavan ilmiön 🙂 …
Tilhin putki on mielestäni liian hintelä, koska siinä terä lepattaa kiihdytys – ja himmausvaiheessa noin sata kertaa enemmän kuin Ruotsalaisraivureissa.
Kieroon mennyttä putkea en ole koskaan nähnyt, eikä sen ole ainakaan Tilhissä mahdollista mennä kieroon, koska se on niin laiska kiihtymään. Isompi Husku sen voisi tehdä, jos siihen kotkaisi Tilhin hintelän putken.
Joo, ihan normaali kokemattoman raivaajan ongelma.
Viimeksi taisi vääntää putken kun kaaduin sahan päälle. Saha jäi kahden kaadetun puun väliin ja itse mahalleni sahan päälle. Myönnän että olin aloittelija ja siksi taidan jäädä 🙂
Jos moottoripäästä katsoo akselin linjaa. Taitaa sekin olla entinen. Jos jää kieroksi ravistaa takuulla paljon.