Kommentit (54)

  1. Hieno kuusikko. Itse en enää harventais, vaan lihottelisin ja sitten aukkoa.

  2. Gla

    Samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa.

  3. Olisiko lannoituksen aika?

  4. Varmasti hyvä kohde lannoitukselle.

  5. Kannattaa tosiaan miettiä sitä seuraava harvennusta onko järkeä vai ei. Tahtoo tuo harvennustukin hinta olla sen verran pienempi että saako hintaeroa kurottua takaisin kun aukoksi laittaa. Uskon että jäävien puiden kasvu ei ole niin voimakas että niillä hintaeron saa kurottua kiinni. Itse olisin sillä kannalla että loppuun asti näin ja sitten uudistus kun kasvu hiipuu.

  6. Kuva voi aina hämätä, mutta yhdyn edellisten kirjoittajien mielipiteisiin kolmannen harvennuksen mielekkyydestä.

  7. Tiheys on 820 hehtaarilla viime kesän laserkeilauksen mukaan. Kasvu alkaa hiipumaan jossain välissä ilman lannoituksia tai harventamista. Tai molempia. Ikää puustolla reilu 40 vuotta.

  8. Harvennus ja lannoitus perään.

  9. Eikun lannoitus ensin ja noin kuuden vuoden kasvatus. Sitten voi ehkä vielä harventaa jos näkee sille tarvetta. Itse en enää harventaisi. Kyllä 800 runkoa sopii olemaan kun ovat noin tasaisesti jakautuneet. Jos lannoitus antaa hyvän tuloksen niin sen toistokin antaa. Kun kuusilla on ikää 55-60 vuotta niin ne voi hyvilla mielin laittaa pötkölleen.

    Harventamisesta vielä. Jos tuosta alaharventaa vaikka 350 runkoa pois, niin onko sillä mitään vaikutusta jäävän puuston (=valtapuuston) kasvuun? Väitän että ei ole. Ja jos taas yläharventaa, niin onko ollenkaan varmaa, että jäävä puusto pystyy hyödyntämään kasvutilan vai käykö niin, että hehtaarikasvu (mottia/hehtaari/vuosi) tippuu reippaastikin eikä ainakaan 10 vuoteen tavoita harvennusta edeltävää kasvua. Yläharvennetavaksi tuo on ainakin nyt liian laihaa, tukkia tulee liian vähän. Yläharvennus lisää tuulituhoriskiä merkittävästi, oli sitten lannoitettu tai ei. Ja jokatapauksessa pohjakasvillisuus saa jo valmiiksi vauhtia niin, että uudistaminen vaikeutuu ainakin jossain määrin.

  10. En ole samaa mieltä, että 800 runkoa olisi optimi tukin järeytymiselle ja parhaalle mahdolliselle tulokselle. 600r/ha riittää kyllä tukiksi asti,mutta 800/ha aavistuksen liian tiukka. Koivikossakin tilanne tuo 800/ha enskan jälkeen ja sen jälkeen toisessa puotetaan 300-400 runkoon ha, joten siitä johtopäätökset.

  11. Koivu ja kuusi on aivan eri tapaiset puut. Koivu ei tykkää ollenkaan että latvukset riipii toisiaan. Kuusi kasvaa tuossa aivan loistavasti ja pysyy puhtaana alikasvoksesta ja heinästä. Joka on pelkkää plussaa uudistusta ajatellen.

  12. Visakallo

    Olen jonssin kanssa samaa mieltä. Kyllä tuo tukkoon kasvaa hyvinkin pian, joten yksi harvennus tulee vielä. Harvennusmotit kasvaa takaisin nopeasti ja paljon ylikin. Päätehakkuussa on tukkiosuus yli 90%, ja josta järeää sorvitukkia kaiken lisäksi suurin osa, jos sitä ko. alueella ostetaan.

  13. Itekkin harvennutan yleensä kuusikon 500-600 runkoa/ha ennen kun on päätehakkuuun vuoro. Loppuvaiheen kuusikko on silloin järeää eikä alla heinä kasva.

  14. Pihkanaaman kanssa samaa mieltä, paitsi mieluummin 450 -500 r/ ha. Kuusikko uusii neulasiaan ja vahvistaa juuriaan kolmen vuoden aikana ja sen jälkeen kaikki se kasvuvoima, joka nyt on ollut käytössä ohjautuu runkolukuun, joka on vain puolet entisestä.
    Alkukesällä kuulee, kuinka puut kasvavat, vauhti on melkoista.
    Jos lannoitetaan, voi runkoja jättää hieman enemmään hehtaarille.
    Jeessin käsitykset ovat jostain ajalta ennen talvisotaa.

  15. Gla

    Minusta kannattaisi tarkistaa runkoluku. Olen oppinut varomaan laserkeilauksen tuloksia, kun aivan tolkuttomiakin virheitä niissä on ollut. Toki periaatteessa 820 on päätehakkuuseen aivan liikaa, mutta Peten näkemys kasvusta kannattaa ottaa huomioon. Parhaiten kasvaneet yksilöt ei juurikaan hyödy lisätilasta eli hyöty painottuu vain osaan puustosta.

    Jessen käsitykset ovat tosiaan ajalta ennen talvisotaa, eikä niitä ole sen jälkeen tarvinnut muuttaa.

  16. Kuvassa on kyllä lähinnä hautausmaa. Ei tule mieleen yhtäkään nisäkästä tai lintua, joka pystyisi tuossa elämään.

  17. Lintumies oikeassa ja siksipä en juuri muutakkaan asennettani talvisodan jälkeiseen aikaan. Kun se oppi metsissä on silloinkin antanut puuta sodankin silputtavaksi mielettömät määrät. Nythän sen saman asian ajaa ilmastonmuutos joka tykkylumen voimin tuhoaa metsää saman kaavan mukaan. En kyllä tosiaan tekisi tuolle kuvan metsälle muuta kuin rahan tarpeen mukaan se viimeinen veistely lähivuosien aikaan ja sen jälkeenhän sinne saadaan hyvä rauduskoivumetsä tietysti uudistamaan maaperää ja elävöittämään maisemaa välillä.

  18. Hyvin tuntuu kanalintuja, pöllö, kanahaukka, karhut, hirvet, jänikset, ketut ynnä muut alueella viihtyvän. Pitää osata katsoa alueen kokonaisuutta eikä yhden puun asukkeja.

    Sorvi kelpaa pitkänä ja lyhyenä. 68% meni joulukuun leimikon kuusitukkipuusta sorviksi.

    Tuosta kuusen lannoituksesta ei ole kokemusta miten paljon vaikuttaa. Mutta viereinen kuvio odottelee päätehakkuuta n. 500 tiheydessä. Joten sen esimerkin mukaan varmaan edetään.

  19. Visakallo

    Tahtoo näiden kuvien kanssa käydä usein niin, että jotkut niiden katsojista tuntuvat tietävän asiat paljon paremmin kuin metsänomistaja itse. Silloin kun metsä puskee puuta yli 20 mottia hehtaarille lisää vuodessa, näkymä muuttuu jo muutamassa vuodessa todella rajusti. 500-600 puuta hehtaarilla on tuommoisen kuusikon passeli loppukasvatusasento. Sieltä kun moto sitten pui yli motin puita 90% tukeiksi, ei omistajalla olokaan tunnu yhtään kuolleelta!

  20. Jos koko kuvio on kuvan maisemaa, 820 r/ha on yläkatissa. Väittäisin näkymän perusteella n. 600 r.
    Eli antaa lihoa rauhassa.Lannoittaisin.

  21. Runkoluku kannattaa varmaan tarkastaa vielä maastossa.

  22. Kuva jo näyttää, että tiheyttä on liikaa ja kuvan lähettäjän antama tieto vielä vahvistaa 820kpl/ha.
    (Liian tiheää aivan samoin kuin tuossa Korpisoturinkin kuvassa)
    Puolet pois eikä mitään lannoitusta, jos pituuskasvu pysyy yli 35cm. Kuusihan kasvaa harvennuksen jälkeen samaa vauhtia kuin sitä ennenkin.
    15 vuoden päästä harvennuksesta keskimäärin 1m3 puita kaikki.

  23. Näin kuvia vertaamalla Timpan ”kasvava kuusikko 37v” on tämän kuvan kasssa n. saman ikäisiä.
    Tässä kuvassa näkyy ”kait” säntilliset taimikonhoidot kuin harvennusten teho, jossa tuloksena siintää tasajytkyistä kuusitukkimetsää.
    Ei voi kuin ihastella!

  24. Visakallo

    lintumies: ”Kuvassa on kyllä lähinnä hautausmaa. Ei tule mieleen yhtäkään nisäkästä tai lintua, joka pystyisi tuossa elämään.”

    Voisiko lintumies hieman avata tuota lausuntoaan? Nykyiset metsäni ovat sota-ajan jälkeen olleet ns. tehohoidettuja, eli niissä maapohjien kasvuvoima on kohdistettu vain ja ainostaan markkinapuihin. Kaikki ylimääräinen on aina raivattu nurin. Siitä huolimatta nämä maat ovat tuottaneet suuret määrät monipuolista riistaa linnuista hirviin. Minua joskus hämmentää täällä palstalla kerrotavien tietojen ristiriitaisuus omien-, sekä sukupolvet ylittävien kokemusten kanssa.

  25. Läpikulkumatkalla ovat menneet maittesi yli, naapurin puolelta ovat tulleita ja siellä lisääntyneitä. Tuosta on helppo haulikolla eläin jo tappaa. Ovat pitkiä mutta kapeita nämä metsäsarat Suomessa, niillä on usein suuntakin etelästä pohjoiseen, eräkauden ja eränkulun muistona.

  26. Visakallo

    Ei meilläpäin ole mitään sarkamaita vaan ihan kunnon metsäaloja, joiden molemmat sivut kilometreissä.

  27. Sarkamaat ovat pohjanmaalla. Siellä on metsäpalstat nauhasarkoja.

    Tuosta kuusikon kasvusta harvennuksen edellä ja harvennuksen jälkeen. Kuusikko kasvaa melko tarkkaan saman kuutiomäärän/harvennuksen jäleen kuin ennen harvennusta. Kuvan mukaisessa kuusikossa loppuu ihan kohta kaikki vihreä maanpinnalta.
    Kun runkoluku pudotetaan viiteensataan, lisääntyy pystyyn jääneiden puiden kasvu vähintään 30 %.

  28. Visakallo

    Kun julkaisee metsästä kuvan muiden kommentoitavaksi, vastaukset ovat useimmiten kolmenlaisia: Ammattimaiset, jossa nähdään myös tuleva kehitys. Arvuuttelijat, jotka kyselevät lisätietoja. Asiantuntijat, (omasta mielestään) jotka näkevät kuvan sen hetkisestä tilanteesta, mutta ymmärrys loppuukin siihen. Heillä on kuitenkin kaikkein varmimmat mielipiteet, ja useimmiten kuvan lähettäjä on siinä heikoilla.

  29. Eipä nämä kommentit varmaan kuvan lähettäjää aivan tolaltaan vie. Jos kasvattaa ykstotista puupeltoa on kait silloin aivan itse tietoinen sen loppuun asti kasvatuksestakin. Minulla vaihtoehtoja on moni-ilmeisempäänkin metsään ja pidän niitä kuitenkin enemmän arvossaan. Vaikka sitten pienen tuoton pudotuksen kustannuksella. Mutta kyllä metsään minun mielestä kuuluu hiukan allekkin jotain. Ja jos kuusikko on niin loppusuorillaan että alusta on täysin kuollut on aika vaihtaa metsä nuorempaan painokseen. Eli kerrasta poikki sanon suoraan sen.

  30. Visakallo

    Mitenkäs se Georg Ots lauloikaan: ”Muuttuvat laulut…. muuttuuko ihminen…” Aika monta vuotta kuultiin Jesseltä, että nopea kasvu ja päätehakkuu ovat laikkein tärkeintä. Nyt ei sitten taida niin ollakaan…

  31. Mihinkä A-A-A luokista Visakallo itsensä luokittelee? Vai pelkkään AA luokkaa.

  32. Visakallo

    Itsensä luokittaminen onkin kaikkein vaikeinta. Meikäläisessä on varmaan piirteitä noista kaikista kolmesta luokasta.

  33. Visakallo

    Suosittelen muuten kaikille kuvien lähettämistä tänne! On tosi mielenkiintoista havaita, miten täysin erilailla saatetaan sama kuva tulkita!

  34. Kännykän kameran kuva vääristää vähän tuota tiheys vaikutelmaa.
    Kuvio on harvennettu 5v sitten. Vielä mahtunevat muutaman vuoden lihomaan. Mennään metsän kasvutilanteen mukaan eikä lyödä kalenteriin vuotta lukkoon.

    Tuohon puupelto kommenttiin ja aluskasvuston puuttumiseen. Ei siellä puhtaassa luonnon kuusikossa ole aluskasvustoa kun se saa vapaasti järeytyä. Pieneksi jääneet kuolee aikaa myöten pois. Luonnontuhot tekee sit niitä reikiä puustoon johon alkaa uutta alkua tulla. Kannattaa liikkua siellä metsässä ja pitää silmät auki. Tältäkin kiinteistöltä löytyy aika monipuolinen kattaus erilaisia ja eri kasvuvaiheessa olevia kuvioita. Jessen mieliksi jopa pieni haavikko, tosin luontainen. Riistapeltokin löytyy. Useamman kuution kuusia on jätetty lahopuuksi. Mutta voihan tämän meidänkin puunkasvatuksen sitten leimata elikoille niin huonoksi vaihtoehdoksi.

  35. Jätkä ja Visakallo meinaa että valtapuuston kasvu kiihtyy kun tätä harventaa. Tätä on ihan tutkittukin, kasvu ei lisäänny ainakaan merkittävästi. Ensiharvennusta odottavat kuusikot ovat erikseen, mutta varttuneemmassa kuusikossa reaktio ei ole enää sama. Raiduskoivikkoon tätä ei tietenkään pidä verrata. Samanikäisessä hoidetussa koivikossa 400kpl hehtaarilla voi olla liikaa.

    Jos tätä vielä alaharventaa niin tottakai päätehakkuussa on vain järeää tai erittäin järeää puuta. Ei ole kuitenkaan ollenkaan selvää etteikö ne samat puut olisi yhtä järeitä ilman harvennustakin. Tällaisen kuvion harventaminen on perusteltua lähinnä kassavirran kerryttämiseksi aiemmin ja se on ihan hyvä peruste jos harvennus onnistuu siististi ja sopivassa kelissä. Ja puumarkkina on otollinen.

  36. Visakallo

    Kuvan kuusikon harvennuksesta on vasta viisi vuotta. Jos siihen lisätään toiset viisi vuotta ja otetaan kuva samasta paikasta, täällä huutaa kuoro, että miksi tätä ei ole harvennettu! Eihän näitä mikään pakko ole tietenkään harventaa, vaan jokainen punnitsee kohdaltaan, mikä on järkevintä.

  37. Visakallo

    Viiden kasvukauden jälkeen kuvan kuusikon kaikki puut ovat 5-10 cm paksumpia. Silloin on motti poikineen mistä ottaa jos harventaa haluaa. Itse olen käyttänyt kuusikoissa useimmiten kolmea harvennusta, eli 40+60+100 mottia / ha.

  38. Eli 40 ja 60 harvennuksilta ja 100 päätehakkuulta, oletan.

  39. Tuota kasvuun vaikuttavuutta on mitattu ja tutkittu paljon. Tuon ikäinen kuusikko on kaikkein hilpeimmässä kasvuvaiheessaan vielä parikymmentä vuotta.
    Kun Tuollaista puustoa on harvennettu, on kasvun lisääntuminen todettu noin viidestä metristä viiden vuoden kuluttua harvennuksesta jopa 30 %:n luokkaa.
    Kun siihen lätkäistään lannoituksen avulla tehty kasvunlisäys, se on myös mitattuna ollut 30 %:n luokkaa.
    MT:llä ei toki päästä sentin lustoihin muualla kuin tyvissä, joiden vahvistuminen näkyy selvästi myös päällepäin, mutta tasaantuu yleensä ensimmäisen metrin matkalla.
    Sen vuoksi mittauksissa otetaankin tyvestä läpimitta 1,3 metriä kannonkorkeuden yläpuolelta.

  40. Hyvä kuva kiitos… Itsellä on muutama samanlainen kuusikko MT pohjalla järvisuomessa, olen noudattanut seuraava reseptiä, laikutus ja istutus 1800kpl/ha sitten reilu ensiharvennus kun puustosta alkaa saada kuitua, ja kakkosharvennus juuri tässä iässä kun kuvan metsä on, kolmatta harvennusta en ole koskaan tehnyt vaan päätehakkuu sitten noin 10-15v päästä.

  41. Tein pienen vertailun Motti-simulaattorilla joka on kaikkien vapaasti ladattavissa http://www.metla.fi/metinfo/motti/

    Kasvatuksen lähtötilanne 44 vuotias istutuskuusikko mt-pohjalla Keski-Suomessa, runkoluku 837kpl/ha, harvennettu 3 vuotta sitten, puuston kokonaismäärä nyt 138mottia/ha ja pohjapinta-ala 20,7. Nämä eivät tietenkään täysin vastaa kuvassa olevaa kuusikkoa.

    Metsänhoitosuositusten mukainen kasvatus tarjoaa harvennusta 55v iässä, poistuma 38mottia tukkia ja kuitua 34mottia. Päätehakkuu 68v iässä, poistuma 187mottia tukkia ja 51mottia kuitua. Rungon keskitilavuus päätehakkuussa 490litraa ja tukkiprosentti 78,6. Kokonaispoistuma hakkuissa yhteensä 225tukkia ja 85kuitua. Keskikasvu 22 vuoden aikana 7,8mottia vuodessa.

    Kasvatus ilman harvennusta, päätehakkuu 68v iässä. Poistuma 249mottia tukki ja 81,4mottia kuitua. Rungon keskitilavuus päätehakkuussa 410litraa ja tukkiprosentti 75,5. Keskikasvu 22 vuoden aikana 8,9mottia vuodessa.

    Nettotuottojen nykyarvo (NNA) nousee korkovaatimuksella 5% isommaksi harvennus+päätehakkuu vaihtoehdossa. Kun korkovaatimus on alle 5%, niin kasvatus ilman harvennusta antaa paremman tuloksen.

    Tämä tulos on toki hyvinkin paperin makuinen, mutta taustalla on kuitenkin tuhannet ja taas tuhannet koealat ja mittaukset ja niiden perusteella laaditut kasvumallit. Laskelmat eivät ota huomioon harvennuksen jälkeen todennäköisesti nousevaa tuulituho ja lahoriskiä, eikä myöskään uudistamisen vaikeutumista.

    Täytyy myös todeta, että kasvumallit antavat hyvin hoidetuissa viljelymetsissä mielestäni selkeitä ali-arvioita, niin tässäkin. Tämän huomiointi ei kuitenkaan muuta kasvatusketjujen järjestystä. Ja vielä, jos kyseessä olisi mt:n karumpi laita, niin harvennus on minunkin mielestä paikallaan. Ja lannoitus.

  42. Keilauksen arvio puumäärästä 235m3/h. Eikä taida kovin kauas heittää.

  43. En epäile ollenkaan tuota keilauksen tulosta. Keilaus antaa hyvin tarkan tuloksen varsinkin hoidetuissa havupuustoissa. Tarkemman kuin mies/naistyönä tehty relaskooppimittaus. Tässä se nähdään, että kasvumallit antavat reippaita aliarvioita hyvin hoidetuissa metsissä.

    Tein äskeisen laskelman Motilla uudestaan. Oletin, että pohjapinta-ala on 25 ja valtapituus 21,5metriä. Muut tunnukset samat kuin aiemmin ja lähtöpuustoksi tuli näillä 223mottia/ha.

    Metsänhoitosuositusten mukainen malli ei nyt ehdota harvennusta ollenkaan vaan päätehakkuuta 59 vuoden iässä. Poistuma päätehakkuussa tukkia 249mottia ja kuitua 82mottia, yhteensä 332mottia.

    Tein myös vertailun johon lisäsin lievähkön alaharvennuksen 50v iässä, runkoluku harvennuksen jälkeen 510kpl/ha. Harvennuspoistuma tukkia 26mottia ja kuitua 31mottia. Päätehakkuu 59v iässä, poistuma 210mottia tukkia ja 58mottia kuitua, yhteensä 269mottia. Ja hakkuut yhteensä 326mottia.

    Näittää siltä (”paperilla”), että jatkokasvatus ilman harvennusta valjastaa maapohjan tuottokyvyn paremmin myös tukintuottamiseen kuin malli joka sisältää vuielä yhden harvennuksen.

    Edelleen olen sitä mieltä, että kuvan kohteella harvennus ei ole tarpeen eikä se oikein kannatakkaan. Kuvan (yhden kuvan) perusteella näyttää, että latvukset ovat oikein hyvässä kunnossa, vihreää osuutta on reilusti enemmän kuin 60 prosenttia. Tuollaisena kyseinen metsä kestää tod.näk. tuulituhojakin kaikken parhaiten. Hieno metsä, onnea vaan omistajalle!

  44. Se, että harvennus 800kpl/ha tiheydestä 500kpl/ha tasoon ei lisää tukin määrää koko hakkuukertymä ajatellan johtunee siitä, että ne 300 runkoa poistetaan harvennuksessa liian aikaisin. Niillä on siis tarpeeksi kasvutilaa päätehakkuuseen asti. Asiaa ei näytä muuttavan kiertoajan reipaskaan pidentäminen. Harventaminen ei näytä kannattavan teki sen miten tahansa. Esimerkiksi lievähkö yläharvennus 54 vuotiaana ja päätehakkuu 64 vuotiaana antaa vähemmän tukkia kuin kasvatus ilman harvennusta päätehakkuuseen 64 vuotiaaksi.

  45. Eihän se motti-simulaattori ole vapaasti ladattavissa. Ohjeen mukaan ei toimi Windows 10:ssä. Onpa Metla totisesti jälkijunassa.

  46. Meillä on iso 53-vuotias MT-kuusikkokuvio. Osaan teki lumi 2. harvennuksen 2010. Nyt siinä on tuoreen suunnitelman mukaan 614 runkoa/ha, keski lpm 22, ppa 21, tilavuutta 192 m3, josta tukkia 93 m3(48 %) Toinen osa kuviosta säästyi lumituholta ja harvennettiin 2014. Siinä on 460 runkoa, keski lpm 23, ppa 17, tilavuutta 154 m3, josta tukkia 83 m3 (54 %). Molempien puustojen pituus on 19 m, Lumen harventamalle suunnitelma antaa kasvuksi 8,4 m3/ha/v ja arvokasvuksi 5,8 %. Moton harventaman kasvu on 6,9 m3/ha/v ja arvokasvu 5,9 %.

    Luokkaa 70-80 m3 harvennus pudottaa kyllä kuvan kuusikossa kasvua, mutta jäljelle jäävä puusto kirii parempaan suhteelliseen kasvuun. Jos haluaa kasvattaa kuusikkoa kauemmin, niin harvennus nyt on paikallaan. Jos nopeasti hakkuuseen, niin ei harvennusta. Meillä suositaan pitkiä kasvatusaikoja, joten harventaisin. Meidän 600 runkoa/ha ei juuri kannata harventaa, mutta lannoitus olisi varmaan kannattava.

  47. Visakallo

    Tuo Motti-ohjelma on sinällään ihan kätevä, mutta ei huomioi metsän uudistamisen ja hoidon tasoa, eikä mahdollisia lannoituksia. Tämän takia se antaa vähänkin paremmissa kohteissa todellisuuteen nähden hyvin vaatimattomia kasvu- ja mottimääriä. Myös ilmaston lämpeneminen on yleisesti lisännyt metsien kasvua. Uudemmissa metsissä myös parempi maanmuokkaus ja parempi taimiaines lisäävät osaltaan kasvua. Laskentakaavoja ollaankin päivittämässä paremmin vastaamaan nykyhetkeä. Vielä tällä hetkellä käytössä olevat kun saattavat olla kymmeniä vuosia vanhoja. Minulle on nyt kevään aikana tulossa tilakohtainen tarkkuuskeilaus-pilottiprojekti. Saamme siitä varmasti hyvinkin mielenkiintoista tietoa useilta eri kuvioilta. Osalla niistä kuvioista kävimmekin kesäretkellämme.

  48. Kyllähän Pete hyvin asian selvitti ja siihen aivan samaa mieltä olen itekkin. Ja jos hiukankin ajattelee ihmisen ikää siinä kymmenen vuoden puuston kasvatus on aika järkky juttu. Vajaa sata mottia ja kasvattajan rahan tarve saattaa sinä aikana jopa loppua vallankin tai ainakin olennaisesti muuttua. Tuosta muutaman vuoden sisään olen aina valmis tekemään tuollaiseen päätehakkuun nk. hyvän sään aikana. Emmehän me tämän ilmastonkaan jylläämisestä tiedä vuottakaan eteenpäin mitään. Harvennettu puusto on paljon arempi myrskylle ja siinähän se tienesti sitten jo menikin. Kyllä, päätehakkuu oman maun ja tarpeen mukaan on aina varma valinta.

  49. Jeessi:”-Eli 40 ja 60 harvennuksilta ja 100 päätehakkuulta, oletan.”

    Eieieieiei – Jeessi.
    Vaan kolme harvennusta ja päätehakkuussa kolme – viisisataa kiintoa / ha. Yhteensä 500 – 700 kiintoa kiertoajassa.

  50. Visakallo

    Kiitos Jätkä! Huomasin tuon Jessen möläytyksen, mutta en enää jaksanut sitä oikaista. Olen yrittänyt saada Jesseä jos millä konstilla tutustumaan kuusenkasvatukseen, mutta tällä riittää aina muita kiireitä.

  51. Täysin Peten linjoilla. Ja jos ylimääräisillä ja tarpeettomilla harvennuksilla (laatuharvennus pois lukien) jatketaan kierto aikaa niin siinähän juuri ei hyödynnetä näitä lainaus visakallo asioita :”Uudemmissa metsissä myös parempi maanmuokkaus ja parempi taimiaines lisäävät osaltaan kasvua”.

  52. Noin se menee.
    On todellinen suuri riski lumi-, ja myrskytuhot, ja lisäksi korjuuvauriot. Juuristo- ja juurenniskat vaativat pysyä ehjinä.Sieltä saastuttava lahobasilli tuhoaa loput.

  53. Gla

    Visakallo: ”Laskentakaavoja ollaankin päivittämässä paremmin vastaamaan nykyhetkeä.”

    Minä sain jo jokunen vuosi sitten tiedotteen, jonka mukaan käytössä olisi päivitetyt kasvumallit.
    Nyt en pääse tarkistamaan, mutta muistaakseni lannoituskin on mahdollista Motissa. Ja jos epäilee oman metsän kasvavan paremmin kuin ohjelma ennustaa, voihan laskelmat tehdä todellisuutta rehevämmällä maalla tai korkeammalla lämpösummalla.

  54. Gla

    Harvennusten määrään vaikuttaa varmaan myös sijainti ja maaperä. Kuvassa lumen alla voi olla kantava pohja. Täällä lounaassa on ollut viime aikoina tarjolla pari ojitettua kohdetta, mutta kun kunnon talvesta ei taaskaan ole tietoa, oma riskinsä sellaisen hakkuissa on. Sisämaassa/pohjoisempana tilanne ei ole yhtä huono ainakaan vielä.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat