Koivu savimaalla

Rauduskoivut istutettu 15 vuotta sitten. Maalaji hienojakoinen ja kasvupaikka kaikesta päätellen lehto. Tästä näkee, että koivu ei sovi reheville kasvupaikoille. Onhan tässä vanhaa hirvituhoakin, mutta maalaji on isoin ongelma. Tai ei se ole ongelma ollenkaan, kuuselle. Nuorempi on 12 vuotta sitten istutettu epäonnistuneen koivun tilalle ja vanhempi 18 vuotta sitten. Kaikki kolme samanlaisella pohjalla. Töitä nämä kuusikot ovat teettäneet, mutta kasvu nousee lähivuosina erittäin kovaksi.

Kommentit (11)

  1. Reheville kasvupaikoille koivu sopii hyvin, vaan ei savikoille.

  2. Puukilta aiheellinen tarkennus, maalaji ratkaisee. Kuvissa pohja on savea ja päällä on lehtomultaa jos olen onnistunut tulkitsemaan oikein. Savimaalla ja hienoimmilla hiesuilla koivu kasvaa huonolaatuiseksi. Luontaisesti syntynyt koivusekoitus voi olla säästämisen arvoista kuitenkin. Näiltäkin tiluksilta on korjattu ihan merkittäviä määriä koivun erikoistyviä. Istuttamalla ei sellaisia kuitenkaan saada. Koivua on istutettu 15-20 vuotta sitten yhteensä 25 hehtaaria ja kunnollinen vaneritukkitili saadaan ehkä vain parin hehtaarin alalta.

    Koivun viljelyä edistetään lehtijutuissa ja muutenkin, mutta tätä maalajikysymystä ei kunnolla käsitellä. Metsä-ammattilaisetkaan eivät asiaa tunne. Jos tilaa koivunistutuksen jollekin savipohjaiselle kuviolle, niin tuskimpa keskimääräinen metsä-ammattilainen asiaa kommentoi mitenkään, toimittaa vaan tyytyväisenä koivuntaimet…

  3. Onkohan nuo kaikki koivut Raudusta? Raudus on myös kranttu pohjaveden korkeudesta, pitäisi olla hyvä ojitus, jos on hieman kosteampaa paikkaa.
    Aika kärsineen näköisiä ovat kuusetkin, ettei vain olisi boorin puutetta?

  4. Savikoilla en ole rauduskoivua kasvattanut, mutta hiesumaista on kokemusta. Meilläpäin koivu usein on niillä haaraista, poikaoksaista ja ei oikein tahdo löytää latvaansa. Ennen kuvittelin ongelmien johtuvan maalajista, mutta tehdyt lannoitukset ovat todistaneet syyn olevan boorinpuutteessa.
    Yllä olevissa kuvissa näkyy myös kuusissa selviä boorinpuutosoireita aivan kuin Jätkäkin sanoi.

  5. Tässä ei ole boorinpuutoksesta kyse. Kuvat ovat Salpausselän etelä-puolelta ja maataloushistoriaa ei ole. Se on kuitenkin totta että Itä-Suomen peltokoivikoissa boorinpuutosta kyllä näkee useinkin. Niihin ei vissiin osata kiinnittää huomiota. Toki moni niistä on jo mitä on ja eivät paljoa lannoittamalla korjaannu.

    Kuvan koivut ovat raudusta ja istutettu ojitusmättääseen. Pohjaveden pinta ei nouse korkealle. Nyt näiden sateidenkin jälkeen oja on lähes kuiva, vain pohjalla solisee vesi.

    Koivujen kasvua seuraillaan vielä muutama vuosi. Jos jonkinlaista järeytymistä tapahtuu niin antaa kasvaa ja harvennetaan samassa rytmissä kuin viereiset kuusikot. Jos ”mitään” ei tapahdu niin aukoksi, glyfosaattiruiskutus ja kuuset mättäille koivunkantojen viereen.

  6. Vaikka kuuset on vielä olemattomampia monilatvaisia tureikkoja?

  7. Petkeles

    Ihan en lehdoksi lähtisi tuota kasvillisuuden perusteella vetämään, mieluummin lehtomaiseksi kankaaksi. Paha tietysti väittää vastaan täältä ruudun takaa.

    Sanoisin että juomisen vähemmälle jättänyt ja paikan päällä käynyt metsäammattilainen kyllä ottaa nykyään kopin jos ehdotetaan rauduskoivun istutusta tasaiselle savikolle.

  8. tamperelainen

    Keskikarkealla hiesurinteellä raudus kasvaa yhtä hyvin kuin multamoreenilla,noihin tiukkoihin savikkoihin sopii parhaiten mänty,kuusi,hies

  9. Kuuset eivät ole tureikkoja vaan erittäin kovassa kasvussa. Parhaat laihan tukin mitoissa sillä osalla joka silloin aikanaan ruiskutettiin glyfosaatilla ennen istutusta. Vajaa hehtaari jäi ruiskuttamatta kun olisi ollut oja ylitettävänä. Sen valtasi aivan tolkuton haapapöpelikkö jota hirvet rusikoivat. Se vedettiin kenttään, vesakolle ruiskutus sumuruiskulla ja kuuset istutettiin uudestaan. Siinä meni 5 vuotta, mutta saadaan samaan rytmiin muiden kuusien kanssa. Harmittaa vain tuo kolmen hehtaarin umpisurkea koivikko.

    Koivunviljelystä huonot kokemukset, mutta tästä huolimatta muutama rehevä ja kivinen rinne varmaan laitetaan koivulle ensi keväänä.

  10. Gla

    Itselläni on eräs 3 ha tasainen savimaan koivikko, jossa osalla alueesta koivu kasvaa oikein hyvin, osalla näyttää samalta kuin kuvassa. Mitään syytä vaihteluun en tiedä. Joku asia kuitenkin muuttuu, kun kasvussa on niin suuret erot. Harvensin tuota jokin aika sitten ja nyt toivon, että harvennettujen puiden juuristo lahotessaan tuo maaperään ilmavuutta. Maaperästä kyse kasvun vaihtelussa täytyy olla, tiheys tms. tekijät ei asiaa selitä. Eroa on myös kuusen alikasvoksen määrässä. Kaksijaksoiseen kasvatukseen riittävä määrä on osalla huonomminkin koivua kasvavaa osaa, mutta osalla kuviosta kuusta ei ole juuri lainkaan. Tuolla kuviolla kuusia olenkin ajatellut pelastukseksi, 15 vuoden kuluttua ne muodostavat paikoin hienon kasvatusmetsän, jossa koivuja on harvakseltaan päällä. Ongelmana on tietysti huonoimmat alueet, joissa en koivujen usko pitkään selviytyvän ilman lahoamista. Se lienee oikea ennuste huonosti kasvavilla paikoilla. Kuusen täydennysistutus voisi olla ratkaisu, jotta saisi kattavan puuston ja siten yhtenäisen leimikon, joka kiinnostaa ostajia tulevaisuudessakin.

  11. len huomannt saman ilmiön kuin Gla, meillä on useampi savikkokuvio jotka kokonaisuuteena ovat varsin heikkoja, mutta ”kattilan” reunat ovat parempia. Alueelle on tyypillistä hyvinkin jyrkät kalliot ja laaksojen savikot. Siinä missä rinne alkaa nousemaan muuttuu maaperä jo kivisemmäksi, Moreenista ei voi puhua, mutta ”kivisestä savesta”. Niissä rauduskoivukin kasvaa jo oikein hyvin. Kattilanpohjien heikko kasvu ei johdu huonosta vesitaloudesta, se on kyllä hoidettu kuntoon oikeinkin perusteellisesti. ”Kattilanpohjien” kuusikot olivat todella järeitä, isoimmilla kuusilla on ollut kokoa lähes 5 mottia, joten kyllä niillä puu kasvaa kun on vaan oikeaa lajia…

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut