Istutettu ja täydennusistutettu ala syksyllä Vesilahden Onkemäellä. Näiden heinittyvien alojen metsitys ei näytö olevan kovin vaikeata jos tekee samana vuonna kun hakkaa muokkauksen ja istutuksen. Tosin ekana istutettujen taimien laatu oli hälyyttävän huono ja piti mennä täydentämään.
Siinä on kuusi istutettu oikeaoppisesti massiivisesta juurikäävästä kärsineen kuusenkannon viereen. Ennuste negatiivinen (tulee pahasti persnettoa). Rauduskoivun paikka.
Raudukset on jo kannon juuressa kasvamassa. Ne tosin täytyy raivata kuusien tieltä pois.
Sehä tässä onkin, ett turha kuvitella koivua tai mäntyä yrittää kasvatella tällä seutukunnalla, koska valtion karjanmäärä on aiwan tolkuton, tehden järkevään metsäkasvatukseen oman kitkerän mausteensa….
Onko Hiihtoniilo todella sitä mieltä että ennen kannattaa istuttaa juurikääpäiselle ja jopa noin lähelle kantoa uudelleen kuusta? Tuohan kait on sama kuin polttaisi siinä kannon päällä seteleitä taimien arvoa vastaavan määrän.
Eipä tuota kantoa havaitse muuten kuin suurennoksesta.
Vie huomiota varsinaisesta asiasta.
Hyvä jos on pärjätty noin rehevällä maalla ilman taimien kaivamista pari kertaa kesässä auringon valoa saamaan.
Kyllä kurki se huomio olisi istutusvaiheessa pitänyt nimenomaan kiinnittää vanhan puun lahovikaisuuteen ja varsinkin kuinka paha se on. Jos kannot ovat tuota mallia ”paskaa” on todennäköistä että tulevasta metsästä ei löydy juurikaan ehjää kuusta. Lumemetsää tuloillaan sanoisin.
Tottakai. Olisi voinut jättää lahovikaisten kantojen ympäristöt istuttamasta kuuselle ja odotella muutama vuosi, josko luonto täydentää koivulla tai täydentää istutuskoivulla tai männyllä ja sitten varmistaa ne tricolla vuosittain hirviä vastaan.
Virossa saa taimikon aitaamiseen tukea valtiolta. Suomeen sama käytäntö niin hirvikanta saadaan kuriin. Haapa on hyvä puhdistamaan maaperää ja parantaa ravinteet kohdalleen tuollaisilla kohteilla.
Tuki aitaamiseen olisi hyvä vaihtoehto, koska taimille haitallisia eläimiä ei kuitenkaan saa vähennettyä sopivalle tasolle.
Aidat maksaa paljon mutta niitä voi käyttää useamman kerran eikä kaikkia taimikoita tarvitse toki aidata.
Onko metsälauhaa kuvassa oleva heinä, mikä varjostaa kuusentaimia ?
Meilläkin sitä on ihmetelty kesänaikaista heinän valtavaa pituuskasvua, sillä erotuksella, että taimet on mäntyjä.
Mitä tukea ilmaiset aidat tarvii. Korkeintaan hiukan saappaannirkkoa muovitolpan juureen jos jää kovin pintaan. Jokainen tuollaisen lahopaskarääseikön haapaan istuttava saa Riistakeskukselta aitatarpeet. Jää vain pystytys ja akkujen vaihto omalle kontolle. Myös Visakoivu saa aidat suojakseen. Siellä joukossa voi hyvin kasvattaa aivan tavis raudusta paljonkin kunhan muutaman visan silmänlumeeksi istuttaa. Ei muuta kuin toimeksi!
Kaksimetristä metsälauhaa eli kastikkaa olen polkenut syksyllä, mahdottomasti kasvoi tänä vuonna. Yllättävän hyvin taimet kuitenkin pärjäävät, jos on tarpeeksi laakea/leveä mätäs ja saavat pari-kolme vuotta tilaa kasvattaa rungon niin vahvaksi, etteivät taitu päälle kaatuvan heinän alle.
http://www.ahonalku.fi/Heinien.kuvat/metsakastikka.hakuuauk.JPG
Meillä metsäasiantuntijat ohjeistavat istuttamaan kuusta juurikäävän saastuttamille alueilla, koska muuta mahdollisuutta ei ole. Ei ole oikein realistinen ajatus, että kymmeniätuhansia hehtareeja mänty- ja koivutaimikoita alettaisiin aidata.
Valkohäntäpeuroja on moninkertainen määrä hirviin nähden ja nekin kurittavat taimikoita, eivätkä välitä mitään sähköaidasta. Rytinällä menivät aidasta toiset läpi, toiset yli.
Planter: ”Kaksimetristä metsälauhaa eli kastikkaa olen polkenut syksyllä, mahdottomasti kasvoi tänä vuonna.”
Metsäkastikka on yksi kastikkalajeista ja metsälauha on aivan eri kasvi. Kuvassa näyttää olevan molempia. Pahuksenmoista polkemista tuottavat molemmat, kokemusta on ihan riittävästi.
Planter kieltämättä oikeassa peuran suhteen. Sitä ei aidat tahdo toppuutella kun se joko konttaa alta tai hyppää yli. Paniikissa eli esim. ajotilanteessa menee hirvikin läpi mutta silloin se ei syömään pysää. Painaa toiselta laidalta samaa kyytiä läpi. Mitään estettä kymmenienkään tuhansien hehtaarien taimikoiden aitaukseen. Kun se otetaan taimetukselle yhdeksi työvaiheeksi ei kummoinenkaan lisätoimi. Siinä ei montaa lisätuntia mene kun aidan käy maastoon pykäämässä. Paurojen tuhot sentään pienimuotoisia ja yleensä vain ihan ensimmäisten vuosien ongelma.
Ei taida muutama tunti, eikä edes muutama päivä riittää. Jos aidan tarkoitus on suojata 10 ha taimikko. Ainakin sellaisen aidan, joka pitää sorkkaeläimet aidan oikealla puolella.
Minulla on isoin aita-ala ollut 7,9ha:a eikä sen pykäämiseen mitään päiviä mennyt. Kevyitä muovitolppia otat pari nippua kainaloihin ja kuorma kevittyy kuuden metrin välein. Tökkäät tolpan maahan ja jatkat matkaa. Kun kaikki tolpat on levitetty pari-kolme nauharullaa (400-600m.) mukaan ja taas matkaan. leikareita pussillinen taskuun. Niillä kun mennään on taas melkoinen pätkä nauhaa levitetty ihan kävelyvauhtia. Se kolminkertaisena ja aita itessään on valmis. Jos apulainen on ei päivässä levitys ole mikään ongelma. Aitakeskuksen laittaa pystyyn hyvin tunnissa ja siinähän tuo sitten onkin. Se keskus tietenkin lähimmäs autolla pääsyä. Pitää hirvet pois taimikosta, uskokaa jo. 25:n ha:n kokemuspohjalta mainitsen.
Joidenkin kokemusten mukaan maannousema-alueelle isutustaimilla uudistettu metsä ainakin ensiharvennuksessa yllättävän tervettä
Juu päätehakkuussa oli tällä kohtaa oli muistaakseni 330m3/ha ja täm oli siis harvennettu edellisen omistajan toimesta lahoa tällä alalla (0,5ha).
Lahoprosentti ei ollut kauhean hälyyttävä, kun oli kyse 120v jo vanhana kerran harvennetusta kuusikkoalasta.
Olihan sitä lahoa jonkiinverran 24mottia lahoa ja hakattu tuossa kaupassa oli 406m3 elikkä 6%.
Ei tosiaankaa ole voimia aitaukseen koska pitäisi viedä tarpeet metsäkoneella tuonne.
Sen sijaan kylvin kyllä avuksi hiukka mäntyä mutta ne syödään samoinkuin koivutkin. Katsotaan nyt. Ei tässä ole paljon vaihtoehtoja tarjolla nämä ovatten Suomen oloissa poikkeusalueita Laukonpeuran ja hirvien suhteen.