Kuvassa etualalla koivun vahingoittama mänty ja sen takana ja kolme samasta syystä pystyyn kuivuvaa nuorta puuta.
Kuvassa etualalla koivun vahingoittama mänty ja sen takana ja kolme samasta syystä pystyyn kuivuvaa nuorta puuta.
Metsänhoito
Kyllä tuon männyn latvan on todennäköisesti pudottanut lumikuorma. Hontelo liian taajassa kasvanut mänty.
Onko tässä kysymyksessä alunperin männylle uudistettu alue?
Ihan varmaa tietoa asiasta ei ole. Jos kyseessä on mänty ,kasvupaikkana vanha hiesupelto ei ole paras mahdollinen. Saniaisia kasvaa nytkin kauttaaltaan joka paikassa . Kuusi on saattanut tulla kuviolle itsekseen ,mutta boorin puute ja liian tiheässä kasvava lehtipuusto on pilannut senkin mahdollisuudet. Aikanaan tehdyillä raivauksilla olisi pelastettu paljon. Koivunkin laatu olisi parempi. Monihaaraisia oli lähes joka toinen runko ja latvassa näkyi vain pieni tupsu vihreää. Näihin seikkoihin hirvi ei ole voinut vaikuttaa. Katvessa kasvaneille hennoille männyn taimille on hirvien oleskelulla voinut olla vaikutusta. Räkämännikössä hirvien puuston laatua alentava vaikutus on olematon. Tämä kuva on otettu n.300 metrin päästä ennakkoraivauskuvan verrokkikohteesta. Siellä oli normaslitiheydessä kasvanut väljennysmännikkö. Näiden kuvioiden väliin sijoittuu lisäksi usean hehtaarin ensiharvennusta varten kunnostettu erittäin elinvoimainen ja täystiheä männikkö. Molemmissa on hoitotoimenpiteet tehty nykykäytännön mukaan riittävän ajoissa. Kuvan palstan alkuvaiheet ovat saattaneet osua jopa eri omistajan aikakaudelle. Toimintatavat ovat nykyiselläkin omistajalla kehittyneet valtavasti 15 vuoden aikana. Sitä on ollut ilo seurata.
Jaahas…
Ja taas ollaan firman maalla, ompa näitä tullut seurattua. Voisi kyllä tosiaan hieman kehittää niin saisi suorittavakin kunnon työmaita…
Taitaa olla puusto sitä ikäluokkaa, että tuo oli taimikkoa 70-luvun hirvikannan räjähdysmäisen kasvun aikaan.
Voip olla. Sekin on syytä muistaa ,miten uudistaminen siihen aikaan tapahtui. Monesti homma tehtiin pari kolme vuotta hakkuun jälkeen hakkuutähteiden sekaan heinettyneeseen ja huonosti muokattuun maahan. Jos ja kun kyseessä oli mänty , tappiokierre oli valmis ilman hirviäkin . Koivu otti jossakin vaiheessa vahvempana tilan haltuun .Valitettavasti moni ei osaa tänäkään päivänä käsitellä koivikoita riittävällä voimakkuudella ja sekametsässäkään sen runkolukua alentavaa tiheyssuositusta ei oteta huomioon . Ei myöskään lehtipuiden vaikutusta havupuuihin maaperän ravinnetilan epätasapainotilanteessa. Nyt on olemassa tietoa tehdä asiat paremmin. Kuvassa vain varoittava esimerkki tilanteesta ,jossa kaikkia mahdollisuuksia ei ole osattu tai haluttu käyttää. Pari myöhempää kuvaa ovat samalta palstalta.
70-luvulla oli rehevän maan tavallisin maanmuokkaumenetelmä auraus . Männiköitä perustettiin lehtomaisille kankaillekin aurausalueille. Sitä teki niin yhtiöt kuin yksityisetkin. Erikoista että epäonnistuneiden kohteiden sarjassa on omistus vaihtunut yhtiölle vasta uudistamisen/oikean th-ajan jälkeen , kun tulee jokin oikein pahannäkönen ryteikkö kuviin.
Tarkistin tilanteen ja tässä tapauksessa tila on siirtynyt yhtiön haltuun kauppojen kautta lähes 20 vuotta uudistamisen jälkeen. Vastaavat tapaukset eivät ole ainutlaatuisia. Moni tila on joutunut yhtiön haltuun kauppojen seurauksena ja valitettavasti niiden metsänhoidollinen tila ei ole monestikaan mikään menestystarina.
No sitten tuossa on ensiharvennus myöhässä. Ajoissa tehtynä olisi korjautunut puuston tilanne. Yhtiö ei varmaan tarvinnut koivukuitua ja homma jäi sitten tekemättä.
Yhtiö huolehtii siitä ,että kertymään syntyy. Tilavuuksien suhteen on kyseessä normaali keskitilavuudeltaan 80 litran enska. Toisaalta kuvio sopii tähän korjuun ketjutukseen parhaiten. Nyt on hakkailtu kahdessa vuorossa yhtä aluekokonaisuutta juhannuksesta saakka ilman tarvetta lavettikyydille. Edellisestä reissusta samalle alueelle on kulunut lähes kymmenen vuotta. Samaan sumaan mahtuu siis monenlaisia kohteita . Konaisuus on kuitenkin keskivertoa parempi.
Kuva ehkä valehtelee sen verran, että näyttäisi vanhemmalta kuin onkaan.
Metsäsuunnittelussa otettiin jo kolmekymmentä vuotta sitten se trendi, että kuvioita pyrittiin hieman yhdistelemällä suurentamaan siten, että ne muodostivat järkevämmän kokonaisuuden. ”Käsittelytapa ratkaisee” – Oli ohjenuora, jonka mukaan kasvatushakkuut yhdistettiin, vaikka ne saattoivat olla KL 2 – ja 3. Olihan silloin, kun metsäsuunnittelussa ei vielä oltu omaksuttu Harjavaltalaista hävityshakkuutrendiä, tavoitteena kunnon tukkipitoinen päätehakuumetsä, johon oli valikoituneet kuviolla olleet parhaat yksilötä.
Kaiken tavoitteena oli vaatimus kestävästä metsätaloudesta, jonka tuo uuden ajan profeetta aikoo vesittää.
Eikös ennen ollut jokin panttisysteemi avohakkuussa eli uudistamisen kanssa ei kannattavut vitkutella? Miten se sopii näkemykseen, jonka mukaan ”homma tehtiin pari kolme vuotta hakkuun jälkeen hakkuutähteiden sekaan heinettyneeseen ja huonosti muokattuun maahan”, kun pikemminkin turhan voimakas muokkaus oli ongelmana tuon ajan metsän hoidossa?
Olenko ymmärtänyt oikein, että kaikki suorittavan tänne lähettämät rääseikkökuvatkin ovat yhtiön mailta?
Aika iso osa kuvista on yhtiön mailta. Suurin osa näistä rääseikköosuuksista (lähes kaikki) on kuitenkin päätynyt yhtiölle sen ostettua tarjottuja tiloja omien maidensa
ympäristöstä. Huippukunnossa olevia tiloja on harvoin kaupan kohteena.
Yhtiö on myöskin kokeillut ahkerasti keinoja vähentää metsien hoitokustannuksia.(ei ole käytössä kemeraa). Oli ajanjakso,jolloin ei hoidettu taimikoita lainkaan. Oli ajanjakso,jolloin venytettiin taimikonhoitoja ,että selvittäisi on vain yhdellä raivauskerralla. Nyt raivaukset tehdään systemaattisesti riittävän ajoissa ja uusitaan tarvittaessa . Yli 90% hakkuukohteista on myöskin raivattu ennakkoon ,jos tarvetta on ollut.(tämäkin)
GLA viittaa vakuustalletuksiin. Oli mainettaan parempi metsänhoidon kannalta. Uudistamisesta ja niiden onnistumisesta huolehdittiin paremmin ,kun oli vähän omaa rahaa panttina . Pantin sai haltuun ,kun työ oli tehty ja viimeiset roposet sai takaisin ,kun taimikko oli kunnossa ja vakiintunut.Monesti istutus venyi tuona aikana siitä syystä ,että hakkuutähteet olivat riesana. Odotettiin niiden maatumista pari vuotta. Tämä oli yleinen käytäntö.
Välimallin kemeraa oli kannustavuutensa suhteen huono keksintö. Sitä sai sitä enemmän ,mitä huonompaan kuntoon arvasi taimokkonsa päästää. Jäänteenä on edelleen energiarisukoille maksettava korotettu tuki. Risukontuotantopalkkio. Yhtiön metsälle ei tätä tukea makseta eikä oman hoitolinjan läpikäyneistä metsälöistä energiarisukoita löydy. Ostopalstoilla aineksia on olemassa ,mutta niillä korjuuta viivästytetään ,jotta saadaan lähes kaikki puuaines kuitupuun mittoihin. Pienpuu raivataan maahan.
Olemme siis todenneet että suorittavan yhtiön mailla on kaikkein surkeimmat rääseiköt joita yrittää suorittava urheasti korjata kasvukuntoon. Yhtään raivaavaa metsuria ei talosta tietenkään enää löydy joten suorittavan tehtävä on raivata kahdensadantuhannen moton kanssa ettei firman maine kärsi huonojen metsiensä seurauksena. Ja kun e-puutakaan ei osata hyödyntää jää hirveä raiskio perään. Tätäkö meidän muiden palstalaisten kuuluisi ymmärtää vai mitä kuvilla yrittää suorittava kertoa. Hirvipolitiikkamme onnistumistahan hän jo on ponnekkaasti tarjonnutkin.
Aikaisemmin suorittava kertoi, että moto vietiin pois palstalta, jos sitä ei ollut ennakkoraivattu, tai puusto oli liian pientä. Tapahtuiko yhtiön mailla todellakin näin, ja kuinka usein? En varmaankaan ole ainoa täällä, joka jäi siihen käsitykseen, että huonot palstat olivat yksityisten mailla, mutta yhtiön palstat olivat kunnossa. Onko suorittava syöttänyt meille kaikki nämä vuodet hieman muunneltua totuutta?
Mistä moiset päätelmät. Koko ajan on käsitelty hoidettuja kohteita. Esim.tämä kuva on samaa palstaa kuvan ”ennakkoraivattua ”kanssa. Edellisestä harvennuskuviosta on kuva otoksen”kaksivaihekasvatusta”yhteydessä lisäkuvana. Jessen on syytä painella kiireen vilkkaan optikolle ,jos ei erota raivausjälkiä. Ymmärrän ,että herraa märästää,kun ei osaa kasvattaa kunnon myyntikelpoista puuta. 40-litran lirveiköt ovat aika toivottomia yrityksiä. Yhtiökin yrittää pitkittää hakkuita sopimusajan viime metreillr ,että saisi Jessen risut kasvamaan edes kuidun minimimittoihin.
Kyllä minä ainakin muistan, että suorittava laittoi useammankin kerran kuvia ennakkoraivaamattomista, tai muuten huonoista palstoista, ja kertoi, että moto siirtyikin seuraavalle kohteelle. Lähes jokaisesssa tällaisessa jutussa moitittiin yksityisiä metsänomistajia huonosta metsänhoidosta. Ketä tässä nyt pitäisi uskoa?
Visakallolle totean ,että vielä 15 vuotta sitten yhtiölläkin oli runsaasti peitteisiä metsiä tarjolla hakattaviksi. Silloin todellakin jätettiin hommat sikseen ,kunnes alueet oli raivattu. Tätä nykyä raivaukset on toteutettu asiallisesti lähes joka kohteella. Tämän vuoden puolella ei vastaan ole tullut yhtiön mailla yhtään palstaa ,joka olisi raivaamatta.
Yksi tekijä ,joka on kannustanut yhtiötä raivaishommiin ,on tukin laatu. Harvennuksella puuvalinnat osuvat paremmin kohdalleen ,kun kuljettajalla on esteetön näkyvyys ympäristöön. Samasta syystä tehtyjen tukkien laatukin on parantunut ,kun katkonta ei perustu pelkkiin arvauksiin todellisen ja oikean havainnoinnin sijaan. Raakkitukit ovat vähentyneet merkittävästi ,kun raivauksia on tehostettu. Useampi harakirikuorma ei tiedä hyvää puuta välittävän yhtiön maineelle . Kaikki keinot hyvän maineen säilyttämiseksi on otettu käyttöön.
Suorittava on siis koko ajan toiminut yhtiön mailla, mutta arvostellut yksityisten metsänomistajien metsänhoitoa. Tuo toimintatapa ei kieltämättä näytä oikein hyvältä.
Visakallon toteamus on totuuden mukainen tulkinta koska suorittava näin on päätellyt. Koitappa ”kelmi” alkaa hiukan käyttäytyä enemmälti rehdillä metsän omistuspohjan kunnioituksella ja kerro vain kohteista joissa olet yksityisen metsänomistajan metsissä. Liekö sellaisia kait ollakkaan. Kyllä hävettää jos ja kun on kyseessä yhtiö jolle itsekkin puukauppaa pääsääntöisesti teen. Onko firma paska vaiko kusettajakuljettajat paskoja, siitä voisi vaikka Metsä- Group jo kommentoira! Näinhän herra-suorittavan kertoilu on kulkenut. Vai mitä suorittava? Onko Metsä-Group paska metsänhoitaja vaiko sinä valehtelija?
Olen mielestäni selvästi todennut ,että toimin sekä yksityisten ,että kahden eri yhtiön mailla .Kokemuksia on taatusti enemmän ,kun omia tiluksiaan kiertävillä. Omaakin metsää on ollut hoidettavana pari kymmentä vuotta. Tähän mukanaolo mhy: n hallituksessa runsaan vuosikymmenen ajan tuo oman lisänsä .Itseasiassa tuskin olisin metsäkoneen puikoissa ,jos en olisi ollut mukana mhy:n hallinnossa ja osallistunut viran puolesta eri kurssituksiin.Energiapuukin on tuttu käsite jo siltä ajalta ,kun omistin metsää. Vajaatuottoisten palstojen lepikot myytiin kuitupuun hinnalla kunnalliselle lämpölaitokselle. Vastaavasti energiapuuhakkuuta myöhemmin tehdessäni ne lepikot oli jätettävä kasvamaan ,kun niiden korjuuseen ei myönnetty kemeraa. Siinä oli ja on edelleen varsinainen järjestelmän kukkanen ,kun potentiaaliset energiapuukohteet on jätettävä pystyyn….
Ei ole firman eikä kuskien vika ,jos Jesse ei osaa hoitaa metsää.
Siis moton puikkoisiin mhy:n kirjekurssilta, niin, siltä todella alkaa vaikuttaa! Olen myös ollut mhy:n ”hallinnossa” eikä minulle tarjottu moton kuljettajaksi soveltuvaa kotikirjekurssia. Olemme jo nähneet että energiapuu ei sovellu sinun osaamisalueellesi, koitahhan kertoa niistä Serlachius G.A:n aikanaan hoitamista salkeista männiköistä joita meille asiakkaille näytettiin turistibussin ikkunoista malliesimerkkeinä heidän metsänhoidostaan. Joka nyt sitten onkin tosiaan hoidettu aikaan ennen Metsäliiton omistusta. Päätehakkuunhan sinä olet osannut kun niitä onkin varmasti piisannut niistä G.A:n kasvattamista viime vuosina. Nyt kun maailmalle ei mene tukkitavaran jalostuksen tuotteita on yksi moto ainakin jäämässä telakalle kun suorittava ei osaa kuin päätehkkuuta.
Viimeiset 17 vuotta 90% harvennuksia. Mene jo kiireesti optikolle .jos kaikissa kuvissa ,joita olen käytännön olosuhteista lähettänyt, työmaa näyttää avohakkuulta. Firman mailla kehitys on kulkenut vauhdilla parempaan suuntaan. Jessen kohdalla ei voi todeta samaa.
Ei ainkaan kuvistasi päätellen ole parempaan mennyt. Vai käytkö aina hakkuun lomassa ajelemassa siellä yksityisen metsänomistuksen rääseikössä kuvaamassa näitä ”varoittavia esimerkkejä”.
”Suorittava on siis koko ajan toiminut yhtiön mailla, mutta arvostellut yksityisten metsänomistajien metsänhoitoa. Tuo toimintatapa ei kieltämättä näytä oikein hyvältä.”
-Voihan sen noinkin ajatella. Kuitenkin me olemme käyttäneet esim hirvenmetsästyksen aikana vuokramaita, jotka ovat Metsähallituksen, Oppilaitoksen, sekä muutamien isojen metsämetsäyhtiöiden mestiä. Sekaan on myös saatu yksityismaita – sekä isompia, että pienempiä tiloja.
Yksiselitteisesti sanoen, yksityismetsissä on hoidontarve usein lähes huutava. Nuorten metsien harvennukset ovat pahoin rästissä. (Sitä näkyy kyllä yllättäen myös MH:n metsissä)
Harsintahakkuuta on tehty yksityismailla, ei yhtiöiden omilla. Taimikoiden hoitoa ei ole yhtiöiden, eikä yksityisten mailla tehty ainakaan liian varhain. MH tekee tunnollisemmin ne.
Tieverkostot on näillä isoilla hyvät, kunto ei aina ole – Puuta on haettu silloinkin, kun tie ei ole ollut riittävän kantava.
”Välimallin” kemeran aikaan ei sitä saanut ” sitä enemmän mitä huonompaan kuntoon taimikkonsa arvasi päästää”. Se oli sama kertakorvaus , jos ehdot täyttyivät. 3 eri maantieteellistä aluetta joilla eri tukitasot. Nykyään voimassa olevassa e-puu tuessa on se ”mukava” piirre, että tukihan menee täysin ostajafirmalle eikä mo:lle koska puun hinta laski tuen verran, kun tuki tuli voimaan v. -15 .
Ovatko Jees ja Visakallo poikkeuksia ,kun kehuvat kemerarahan parantavan puusta saatavaa hintaa?
Jesselle vastaan ,että verrokit löytyvät etsimättä rajan toiselta puolelta palstan vierestä. Hyvänä esimerkkinä kevään kuva ensiharvennuksesta ja samaan aikaan otetut kuvat naapurin puolelta leimikon kahdelta sivulta. Vertailupohjaa oli edustavasti ,kun toisella puolella rajaa oli toimittu systemaattisesti tavalla , jolla päästään tuotoista korkeintaan puoleen parempaan käsittelymalliin verrattuna.
Vielä noista heikompien palstojen joutumisesta yhtiön omistukseen sen verran ,että moni pientilallinen joutui aikanaan myymään maapohjat puineen ,kun hakkuukelpoista metsää oli liian vähän. Myös ilman hakkuuilmoitusta tehdyistä hakkuista rangaistiin pistämällä metsät ns. lukkoon. Ilman lautakunnan suostumusta ei tämän jälkeen hakkuulle ollut asiaa. Jos lupaa ei tullut, moni myi rahaa saadakseen koko tilan tai metsäpalstan yhtiölle”sopuhintaan”. Usein kaupan kohteena oli pilalle harsittuja metsiä ja/tai hoitamattomia taimikoita. Nämä kummittelevat huonokuntoisina vielä vuosikymmenienkin jälkeen.
Jätkän huomiot perustuvat tilanteeseen vielä kymmenen vuotta sitten. Nyt yhtiöiden taimikot hoidetaan niin kuin pitääkin,viivyttelemättä.
Onhan tuo ryöstömaailma tuttua juttua. Aina iso kapitaali on pieniltä varastanut. Mutta nuo ovat jo sen ajan juttuja ettei niillä ole suorittava sinun kuviesi suhteen mitään tekemistä enää. Jos kapitaalilla olisi ollut muutama metsuri töissä olisi vanhat hoitorästit tullut jo aikaa purettua. Mutta tässä ajassa niistä on kyllä isot metsät jo syntyneet eikä niillä ole enää merkitystä vaan sillä on että nyt metsurien työt on iso kapitaalikin ulkoistanut koneurakoijille. Joita sitten täällä poraat ja syytät yksityisiä metsänomistajia joilla ei ole osaa eikä arpaa sinun rääseikköharkoissasi.
Ensiharvennusten kuitupuun hinta laski v.-15 kemeratuen verran. Kun nykyään e-puutukea maksetaan , niin se korvaa hinnan laskun. Paraneehan se mo:n saama hinta silloin . Saman verran kuin metsäfirmat laski hintaa.
Kukas myikään 40 litraisia keppejä kemeratuella höystettynä?Kenen metsästä hakkuuporukka lähti kesken,kun korjattavat puut olivat olemattoman pieniä? Kenen metsään on jäänyt jostakin syystä käsittelemättömiä kohtia leimikkoon? Kenen metsään on tullut korjuuvaurioita ,vaikka homma piti sujua mallikkaasti? Tuntuuko tutulta? Jos nämä asiat mättävät jatkuvasti, on Jessenkin syytä katsoa peiliin ja tehdä jotakin asioiden saattamiseksi kuntoon. Hirvipolitiikkaan omaa tekemättömyyttään ja osaamattomuuttaan.on turha sotkea.
Tässäkin kuvassa näytetään ainoastaan etukasvuisen lehtipuustonpuuston vaikutuks havupuuihin ja mitä tapahtuu ,kun puut kasvavat liian lähekkäin. Edellisen omistajan jäljiltä kuvio on ollut niin toivottomassa kunnossa ,että järkevintä oli kasvattaa vain puusto riittävän kookkaaksi korjuuta ajatellen. Keppien keräilystä olisi tullut vain kuluja.
Nyt hakkaan lähes vastaavaa kokonaan aukoksi samalla tilalla. Siinä ei auta muu,kun aloittaa homma alusta. Toistan vielä ,että puuston lähtötilanteeseen yhtiöllä ei ole ollut osaa eikä arpaa. On kuitenkin suostunut ostamaan maat ja mannut ja päästänyt entisen isännän pulasta.
Hyvin näytti ne 40 ltr.n kepit olevan haluttuja kun osto halusi nimenomaan niitä ostaa tien toiselta puolelta. Se puoli jota itse kauppasin oli huomattavasti järeämpää josta vakuutena myös nippanappa kemerakelpoisuus rinnankorkeusmitaltaan. Vain 0,5 cm:iä jäi auki. Oston nuorempi koivikko pudotti tottakai keskiläpimittaa koko satsissa rajusti. Korjuuvauriot olen kertonut jo mistä mätti. Kone kulkee ja kaveri sättää älypuhelimella. Kerran jäi koivu senverran hankalasti koneen alle ilmeisesti jotenkin telojen väliin koska kirosi täyttä huutoa kun tuli koneesta ulos. Aika kotvan aikaa tuhtasi ennenkuin pääsi liikkeelle jälleen. Minulla ei hoitorästejä ole mutta hirviraiskioita jonkinverran vieläkin kyllä. Mutta ne tulevat hoitoon seuraavilla hakkuilla. Mutta hyvä kun nyt tunnustat sentään jo ettei yhtiöllä ole osaa eikä arpaa kun sinä siivoat motolla raiskioitasi. osta omillasi raivaussaha ja laita metsä ensin harvennuskuntoon niin konetyö sujuu sitten paremmin. Lehtipuun kovempi kasvu muihin puihin nähden ei pitäisi kyllä olla ongelma. Siitähän niitä kuutioita tuolta puskista sitten teet.
Jessellä on jäänyt toistuvasti yksi esitetty fakta kuolleeseen kulmaan. KAIKKI yhtiön leimikot on RAIVATTU,jos on ollut tarvetta. Yksityisellä puolella on paljon leimikokoita ,joita on oltu RAIVAAVINAAN tai hommaa ei ole edes yritetty. Tässä on vissi ero eri toimijoiden välillä. Olen näissä lukuisissa esimerkeissä koettanut tuoda esille ,että raivaukset voisi tehdä jo taimikoissa ,ettei tarvitsisi tuskailla ennakkoraivausten kanssa ,josta pahimmillaan ei hyödy kukaan. Taimikoiden raivauksista hyötyy eniten isäntä itse ja siinä sivussa muutkin toimijat.
Kannattaa myöskin ottaa huomioon ,että energiaksi vapautuu runsaasti kuitupuu kokoista tavaraa jatkossa ,kun paperitehtaita suljetaan . Ne keppimetsät jäävät helposti isännän iloksi ,kun energialaitokset ja biotehtaat saavat riittävästi haluamaansa järeämpää puuainesta vapautuvilta markkinoilta .
Aivan turha höpöttää että taimikon raivauksella näillä etelän rehevillä pohjilla pärjäisi hakkuilla. On kyllä outoa että joku voi noinkin vastenmielistä hommaa tehdä. Kun aina on vikaa metsänomistajissa. Jos kuitenkin muistaisit että samalla kun jotain tehtaita suljetaan katoaa työtilaisuuksia myös koneurakoijilta ja kuskeiltakin. Turha tässä on synkistellä silti, maailma elää entistä enemmän kuluttaen ja kaikkia puulajeja tarvitaan jatkossakin. E-puuta ninkun muutakin. Järeämpi puutavara menee edelleen kuitu-ja sahateollisuudelle ja ne kyllä pitävät huolen ettei polttoon mene olennaisia määriä järeämpää. Eikä se ole kenenkään etukaan. Koitahan vain opetella sitä joukkokäsittelykouran käyttöä. Olen kyllä nähnyt kuskin todella kätevästi sitä käyttävän ison Loggsetin nokalla. Ihan minun e-puuhakkuulla noin kymmenkunta vuotta sitten.
Joo. Minullakin on kokemuksia kahden eri koneen joukkokäsittelylaitteista. Toista käytettiin vajaa kymmenen vuotta sitten kolmella leimikolla ja jälkimmäistä ei viiteen vuoteen kertaakaan ja minun työuralla ei varmasti koskaan. Jäykempää puuta löytyy varmasti….ja Jessenkin viimeiset kokemukset ovat jo kymmenen vuoden takaa,jolloin allekirjoittanut korjasi päätyönä energiapuita keräävällä kaatopäällä varustetulla motolla. Ko vehkeet on sulatettu uuteen käyttöön jo vuosia sitten.
Niin, nyt ne e-puut on sulautettu normaali ensiharvennuksen puulajiksi jota tehdään samalla kouralla, siis ei joukkokäsittelykouralla. Toki uskon että varsinainen e-puuyritys joka täällä Satakunnassakin on vahva toimija käyttää varmasti sekä joukkokäsittelyä että giljotiinia.
Päivän metsäuutiset: ”Karsittu ranka jyrää energiapuumarkkinoilla”
Niin että parasta vaan totutella ajatukseen että e-puu hakkuut on tulleet jäädäkseen…
Karsittua rankaa 90% keskihintaan 4 euroa/ motti ja hinta tippunut neljänneksen vajaassa puolessa vuodessa. Energiapalstat on lisäksi raivattava ennakkoon samaan tapaan kun ainespuukohteetkin ,joten kumpaa mieluummin ,energiaa neljällä eurolla ,vai kuitua kuudellatoista. Kemerasta ei tule turvaa ,jos korona jatkuu. En jättäisi taimikoita hoitamatta ajatuksella teettää se jollakin myöhemmin energiapuusavottana. Muutaman paperikoneen sulkeminen tekee ison loven kuitupuun kysyntään. Sitä paikataan polttamalla ainespuuta.
Suorittavan pitää turvautua jo ”maailmanlopun” ennusteluun kun ei oikein sanoma mene perille. Ensinkin karsitun e-puun hinta oli jo kevään kaupoissa pyytämättä ja yllättäen tuplat sinun hinta-arvaukseesi nähden. Ja mitä tekemistä kemeralla ja koronalla on keskenään? Noh se ensimmäinen kirjain kyllä.
Toisaalta ymmärrän, että suorittava kirjoittaa täällä sitä, mitä hänen edellytetäänkin kirjoittavan, mutta ehkä teidän olisi siellä jo syytä palaveerata yhdessä, ja päivittää tilanne vähän laajemmin valtakunnan energiapuumarkkinoilla. Karsittulla rangalla kolmeen senttiin asti on meilläpäin lähes nelinkertainen hinta kuin suorittavalla. Kohteet ovat toki ennakkoraivattuja kuten tähänkin asti.
Varsinaisilla e-puun puhteilla on juuri noin. Minullakin on tallessa s-postissa edelleen tarjous jossa hinta yli nelinkertainen suorittavan hintaan. Kohdetta ei edes pyydetty ennakkoraivata koska siinä peittävää alikasvosta ole.
Laskeeko Visakallo kemeran mukaan kantohontaan? Minä kirjoitan valtakunnassa toteutuneesta keskihinnasta kannolla. On alueita ,joilla maksetaan e-puusta vain 2,5€/motti ja vielä enemmän niitä ,joilla kauppa ei käy ollenkaan. Kohdalle on osunut yksityisen puolen kohteita ,joita on kasvatettu ylitiheinä energiapuusavotta mielessä. Normaaliin ainespuuhakkuuseen on kuitenkin kysynnän puuttuessa ajauduttu. Koivuvaltaisen pienipuisen enskan hakkuu kuiduksi energiapuun sijaan aiheuttaa helposti kolmanneksen vähennyksen kokonaissaantoon kolmen metrin mittaan hakattuna. Tämä on kuitenkin pieni murhe sen rinnalla ,että nuori metsä on jo pilalla ja tuloksena,kuten Jessen tapaus osoittaa, kasvatustiheys suoraan päätehakkuutiheyteen….mutta kuka tykkää mistäkin…valinta on metsänomistajan oma.
”Laskeeko Visakallo kemeran mukaan kantohontaan?”
En tietenkään laske. Mahdollinen Kemera tulee puunmyyjälle kantohinnan lisäksi. Kerrohan suorittava, mistä sinä noita lukujasi oikein keräät?
Energiarangan tienvarsihinta on ainakin täällä suunnalla n. 30 €/m3. Jos kantohinta on risujen tavoin tilastossa 1/10 tuosta, asiaan vaikuttaa luonnollisesti täysin epäonnistuneet kohteet. Jälleen kerran suorittava ratsastaa näillä, vaikka me yritämme keskustella metsätalouden harjoittamisesta. Miksi suorittava ei puhu siitä, miten energiapuun korjuu hoidetuista kohteista on hyvä asia? Jos itse olisin alan ammattilainen, olisin ilahtunut siitä, että alan markkina kasvaa.
Tienvarsihinta on eri,kun kantohinta. Siitä oli kysymys. Hinnat voi tarkistaa vaikka artikkelista ,johon edellä viitattiin eli Metsälehden uutiset osiosta.
Kyllä minä tienvarsihinnan ja kantohinnan erotan. Mutta karkeasti voi korjuukuluja haarukoida tienvarsihinnan ja kantohinnan erotuksesta.
Suorittavan kannattaa jatkossa keskittyä asioihin jotka hän tietää, eikä esiintyä asiantuntijana asioissa joita ei tunne. Suorittava ei työssään näe energiapuusta punnmyyjille maksettavia kantohintoja omalla alueellaan eikä muualla Suomessa. Jos tietäisi, hän olisi siinä lajissa ensinmäinen motokuski Suomessa.
E-puun kysynnän elpyminen tulikin sopivasti vähentämään näitä kuvan kaltaisia metsän hoidon kannalta myöhässä olevia ensiharvennuksia. Jos tuossaki olisi tehty e-puuharvennus ajoissa, niin metsä kasvaisi jo tukkipuuta.
Energiapuu selkeyttää harvennushakkuita, kun tukin mittaa täyttämätön osuus voidaan puulajista riippumatta puida samaan kasaan. Helpottaa myös kuljetusta ja varastointia.
Niin, kyllä huonosti sitten jotkut ovat saaneet kun minulla kantohinta lähenteli puhtaasti e-puukohteella kahtakymppiä. Uskon että nyt jo täyttääkin sen. Tästä tarjouksesta sentään kohta vuosi jo aikaa. Vaikuttaisi että jotkut joutuvat maksamaan että saavat suorittavan e-puuhakkuuseen.
Visakallo voi äkkäillä lukelle mielestään vääristä e-puun hinnoista. Esittämäni luvut olivat suoraan luken tilastoista ja Metsälehden uutisesta asian tiimoilta. Uutisessa todettiin lisäksi hintojen laskeneen viimeisen vuosineljänneksen aikana 20%. Kannattaa lukea koko uutinen eikä pelkkiä otsikoita.
Silloin kun hintatiedot perustuvat pelkästään Luken tilastoihin, ei se oikeuta antamaan asiantuntijalausuntoja energiapuun menekistä ja kantohinnasta eri osissa Suomea. En voi ymmärtää, mikä ongelma se suorittavalle on, jos jossain muualla energiapuulla on hyvä kysyntä ja kelvollinen hinta? Tähän kaipaan suorittavalta selittelyn sijasta suoraa vastausta.
Jos suorittava on noin epäluuloinen pitää varmaan ottaa kauppa uudelleen agendalle tuossa vuodenvaihteen hujakoilla. Katsotaan sitten missä mennään…
Parasta hintaa ,9€/m3 , on maksettu Pohjanmaalla. Savon puolessa vain 2,5€. Näin uutisessa lukee.
Menekistä sen verran ,että pienten tai kaukana tiestä sijaitsevien kuvioiden mahdollista energiapuita ei osta kukaan. On myös yhtiöitä ,joidenka ostoslistalle energiapuita ei näy. Käytännössä suurin osa metsänomistajia joutuu kasvattamaan puunsa kuitupuun mittoihin ,jotta saa tavaran kaupaksi ja senkin monesti vain järeämpäänb puuhun kohdistuvan kaupan yhteydessä. Tällöin korjuu tapahtuu yhdellä kertaa ja yhdellä koneketjulla eikä kallista erikoiskalustoa tarvita.
Suorittava jätti vastaamatta kysymykseeni.
Kantani on pääosin metsänhoidollinen. Olen nähnyt niin monta ”energiapuukohdetta”,jotka ovat syntyneet hoidon laiminlyöntiin tuloksena ,että en kaipaa niitä yhtään lisää. Varsinkaan ,jos tilanteeseen päädytään tarkoituksella. Tähän saat lisävalaistusta lähiaikoina tätä kuvasarjaa täydentävien kuvien muodossa.
Metsänhoito on aina silloin onnistunutta, kun se antaa omistajalleen hyvän taloudellisen ja kestävän tuloksen. Tästä tuskin kukaan voi olla eri mieltä.
Ja siihen kategoriaan kuuluu e-puukin.
”Olen nähnyt niin monta ”energiapuukohdetta”,jotka ovat syntyneet hoidon laiminlyöntiin tuloksena ,että en kaipaa niitä yhtään lisää.”
Minä puolestani olen toivonut, ettei keskusteltaisi metsätalouden harjoittamisen yhteydessä rästikohteista. Eikä varsinkaan muodostettaisi mielipidettä menetelmästä sen perusteella, että rästin purkuun liittyy energiapuukorjuu. Ei me muokkausta ja istutustakaan vieroksuta siksi, että se johtaa hoitamattomana toivottomaan pusikoitumiseen.
Se on vain sinun ongelmasi jos e-puutyö ei maita. Näyttää niitä piisaavan joille kaikki käy. Koska työ nyt vain sattuu sellaista joskus aina olemaan.
Porukoille tiedoksi ,että olen hakannut jo pitkästi yli 100 000 mottia harvennuksia ilman ensimmäistäkään työohjelmaa ,jossa olisi ollut mukana energiapuu. Kone on kyllä varustettu tarkoitukseen sopivaksi ,mutta varustus on osoittautunut vain lisätöitä aiheuttavaksi turhakkeeksi. Jessenkin on vaahdonnut energiapuun autuudesta seitsemän vuotta ilman ainuttakaan siihen kohdistunutta kauppaa. Edellinenkin päättyi nolosti ,kun hakkuuporukka nosti kytkintä ennen aikojaan olemattoman pienen puuston takia. Hyvin kävi homma Logsein joukkokäsittelyvehkeillä niin kauan ,kun vehkeellä oli jotakin tekemistä….mutta mutta…siitä on jo seitsemän vuotta?