Männyntaimen elämä keväästä talveen

Keväällä istutettu, kesällä tallattu, syksyllä syöty. Siinä karu alku uudelle puulle.
Viiden hirven lauma kävi täydentämässä kesäisen tuhon napsimalla jokaisesta istutetusta männyntaimesta latvan. Keväinen ennustus toteutui 100 prosenttisesti.

Kommentit (22)

  1. Planter

    Noin se menee monessa paikassa, minullakin, istutusmänty on liian maukasta. Kuvio näyttää liian rehevältä kylvöön, joten enkä sekin pitää kuusettaa tai antaa kuusettua?

  2. Nämä eivät ole onneksi omastani vaan erään kaupunkilaismetsänomistajan hakkuuaukosta otetut kuvat. Keväällä jo varoitin häntä istuttamasta mäntyä ko. aukkoon mutta eipä mennyt viesti perille. Kun mahdollisesti muutaman vuoden päästä tulee tarkastamaan taimikon kuntoa, saattaa yllätys olla aika epämieluisa.
    Jatkan mielenkiinnolla edelleen taimikon kehityksen seurantaa aina ohiajaessani.

  3. Moriz, ilmeisesti olisit sitten tyypilliseen tapaan iskenyt kuusta? Ja mitä tämä olisi auttanut jos kyseessä kuivahko kangas? Vastaan -ei mitään. Ei tämä niin voi mennä, että metsänomistajaa syyllistetään hirvien takia.

    Nuo vauriot tulevat korjaantumaan, koko vaurio jää aikanaan kaatosahauksen alapuolelle. Edellyttäen että vastuulliset metsästäjät pitävät kannan kurissa.

  4. Jonssille sen verran että omista huonoista kokemuksiasta johtuen yksinkertaisesti ainoa vaihtoehto olisi todellakin ollut istuttaa kuusta alueelle -ei koivua eikä mäntyä. Hirvet tulevat jatkossakin syömään taimet uudelleen ja uudelleen. Ei näistä taimenaluista koskaan tule mitään, ei edes kuitupuuta jollei sitten hirvipolitiikka totaalisesti muutu maassamme nopeasti. Metsänomistajaa viimeksi syytän tästä vahingosta. Tietämättömyyden piikkin vahinko kylläkin menee. Kauas edelle menevät ne joilla on päätösvalta siitä kuinka hirvikanta pidetään näin korkealla tasolla. Seuraavaksi tulevat hirviseurat joilla ei ole enää kykyä/halua vähentää hirviä edes lupien sallimissa määrissä. Jos olisi ollut lupa pienentää tätäkin laumaa jota kiväärin kiikarin läpi tarkkailin, ainakin kaksi tai kolme olisi nyt vähemmän taloudellisia tappioita metsänomistajille jatkossa tekemässä. Sen verran on hirviä aikanaan tullut ammuttua. Nykyisen mallinen metsästys ei vaan yksinkertaisesti enää kiinnosta.

  5. Minkälainen metsästystapa olisi mieleinen ?

  6. Vapaa kaikille ettei tarvii luvattomast lahdata.

  7. Kyllä se männyn istuttaminen on pitänyt lopettaa, ei ne taimet seuraavaa kevättä nää…

    Jatkossa pelkkää kuusta…

  8. ”Villisian kohdalla ohjeeksi sopii, että se on ammuttava tavattaessa.” Näin maatalousministeri Leppä ja villisikoja kuitenkin lienee Suomessa alle 4000. Miksei sama periaate käy myös hirville joiden aiheuttamia taloudellisia vahinkoja ei voi mitenkään verrata villisikojen aiheuttamiin olemattomiin vahinkoihin puhumattakaan hirvien aiheuttamista ihmishenkien menetyksistä ja ruumiillisista vammoista. Sikamiehet maksavat 90 euron toiminta-avustusta tapetusta villisiasta metsästysseuroille.
    Eli kannatan hirvien luokittelemista vahinkoeläimeksi ja sen vapaata metsästystä. Metsästettäköön sitten sitä seurueina jotka siitä metsästystavasta pitävät tai yksin. Kantaa on saatava joka tapauksessa merkittävästi pienemmäksi ja nykyisellä menolla se ei näytä onnistuvan.
    Voihan olla että joku päivä vielä itselläkin keittää jos taimikoistani hirviä tapaan niin että rööri roopen keino on otettava käyttöön.

  9. Planter

    ”Minkälainen metsästystapa olisi mieleinen ?”

    Sirpalealuemetsästys kun olisi sallittua ja saisin itse tai tai joku muu ampua pois pahimmat taimikkoon asumaan asettuneet hirviterroristit, jotka aina palaavat sinne vaikka hätistää pois.

    Viisaat sanovat että ei onnistu. Onko siitä sitten haittaa kenellekään jos ei onnistu? Miksi sitä ei sallita.

    Lähellä ampuvat valkohäntiä ruokintapaikalta. Miksi ei saisi ampua ja miksi ei onnistuisi hirvien ampuminen nuolukiveltä tai ruokintapaikalta?

  10. Kyllähän tässä vapaat ”oikeudet” on pian otettava jos tämä meno ei mihkän muutu. Hirvet on vähennyttävä, konstilla millä hyvänsä.

  11. Visakallo

    Hirvikolarien kokonaiskustannukset ovat huomattavasti suuremmat mitä laskelmat osoittavat. Esim. sairauslomien takia menetetyt työpäivät ja tuotantomenetykset eivät näy tilastoissa, vaikka siinä syntyy merkittävät kustannukset työnantajille. Työntekijän keskiansio putoaa myös. Meilläkin on menossa hirvikolarin aiheuttama pitkäaikainen sairauspoissaolo. Puuntuottajien menetyksistä ei tunnuta paljoa välittävän, mutta yhteiskunnan muut tahot alkavat vähitellen herätä liian suuren hirvikannan aihuttamiin menetyksiin.

  12. Jos kyseessä ei ole heinittyvä pohja, niin kylvö on paljon varmempi ratkaisu. Meillä ja naapurilla on lukuisia esimerkkejä onnistuneista männyn kylvökohteista tai luontaisesta uudistamisesta. Naapurin puolella myös esimerkki syödystä istutuskohteesta. Onkohan niin, että istutustaimi maistuu paremmalta kuin siemenestä kasvanut?

    Sitä kyllä ihmettelen, että onpa hirvillä ollut viitseliäisyyttä. Taas minua syytetään, mutta oletko Moritz satavarma siitä, että hirvet ovat syylliset.

    .

  13. Eikö kukaan ole ehdottanut Tricoa istutettuihin taimiin? Myös heinäntorjunta kemiallisesti on pitänyt sorkkaeläimet loitolla. Kuvan mukainen männyntaimi saattaa tuosta vielä nousta ihan kelpo puuksi, mutta ei – jos sen kimppuun toistuvasti käydään.

  14. Ei ole iso kustannus eikä työlästä ruiskuttaa Tricolla männyntaimet jo taimilaatikossa.
    Näin tein ensimmäistä kertaa viime keväänä ja teen aina tästä lähtien.

  15. Ihmettelen tätä Trico/aitaus/karkote hömpötystä. Ikäänkuin näiden konstien tyrkyttämisellä ja käytöllä hyväksyttäisiin liian suuren hirvikannan aiheuttamat tuhot ja syyllistettäisiin metsänomistajat tuhoista jos näitä työläitä (joka vuosi käsittely uusittava) keinoja ei käytä ja vielä omalla kustannuksella. Eihän ne poista ongelmaa vaan siirtävät mahdollisesti ne naapurin taimikoihin joka ei halua tai pysty taimikoitaan suojaamaan hirviltä. Eikä hirvetkään nälkään halua kuolla vaan etsivät sitten muuta syötävää kuten noita rehupaaleja tai muita puulajeja. Sitten kun toivottavasti joskus hirvikanta on luokkaa 20000 tai mielummin alle, voi perustellusti ottaa noita konsteja käyttöön yksittäisissä kohteissa joissa tuho vielä sittenkin voi olla mahdollinen.
    Timpalle sen verran että älä kehtaa, aikamies, koettaa saada muita kuin hirviä syyllisiksi. Kauriita, peuroja tai metsoja paikkakunnalla ei ole ja jäniksetkin on ammuttu sukupuuttoon. Myyrilläkään tuskin on kavioita tai viisi senttistä karvaa. Näitä karvatupposia on pitkin aluetta kun ovat ottaneet yhteen.

  16. Tällä hetkellä akkuhirviaitaa on noin 10 ha alueella tässä lähellä, joten sitä on helppo hoita vuoden ympäri. Viime kesänä poistin aidasta 5ha verran, joka on jo 5m pituista tai isompaa männyn taimikkoa. Lisäksi Tricoa levitän monelle taimikolle, jotka ovat kauempana. Männyntaimet, jotka ovat jo kasvaneet laatikossa kesän kasvusta n. 5 cm ovat Trico-käsittelylle parhaat, Ne voi vielä istuttaa ilman, että vuosikasvut katkeilevat ja kesän kasvusta osan saa karkotekäsitteltyä jo laatikossa.
    Kaikki tämä on nyt pakko tehdä, kun hirviä täälläkin on liikaa.

  17. Toki minulla on vähän havaintoja istutusmännyistä. Luontaisista tai kylvetyistä nännyistä sitäkin enemmän. Niissä taimissa en ole moista ilmiötä koskaan havainnut. Siksi epäilykseni.

    Aika outoa seutua muuten, jos ei muita eläimiä liiku luonnossa kuin hirvet. Tuo väite tekee jutun edelleen vähän epäilyttäväksi.

  18. Minua vähän ihmetyttää tuo istutustaimien trico käsittely. Istutus tehdään yleensä keväällä ja mänty kasvattaa uuden vuosikasvaimen kesän aikana. Hirvi syö tämän uuden vuosikasvaimen syksyn ja talven aikana.

    Ei minulla ainakaan hirvet ole kesällä syöneet mäntyä haitaksi asti. Eikä varsinkaan edellisen vuoden kasvua.

  19. Planter

    Kuvan mukaisesti napsivat syksyllä minullakin uuden vuosikasvun, ei kesällä. Ehkä se Trico haisee siinä parinkymmenen sentin päässä niin, ettei syö uutta suojaamatonta kasvuakaan? Ainakin helppo ruiskuttaa ennen istutusta ja menekki pieni.

  20. Tricohan kuuluukin ruiskuttaa syksyllä. Niin minä olen tehnyt ja toimii.

    Jos taimikoita ei ole paljoa, niin työmääräkin pysyy järkevänä.

  21. Korpituvan Taneli

    Timppa tuntuu edelleen edustavan sitä matraa ettei hirvi syö mäntyä kesällä. Meidän taimikossa ainakin oli nimenomaan hirven jälkiä kaikkialla, mistä oli oli keväällä istutettuja taimia syöty. Siellä missä ei ollut hirven jälkiä, ei ollut syötyjä taimiakaan.
    Täytyy nyt keväällä täydennystaimet suojata tricolla.

    MJO: ”Tricohan kuuluukin ruiskuttaa syksyllä. Niin minä olen tehnyt ja toimii.”
    Edellisenä syksynäkö Sinä sitten suojaat jo seraavan kevään taimet, vain miten se sinulla uusien taimien kesäsyöntiin toimii se trikon syysruiskutus???

    Kyllä tuntuvat syövän kylvötaimiakin? Kylvön esteitä on muitakin kuin heinittyminen. Routiva maa nostaa kylvötaimia irti alustasta ja siihen kuivuvat.

    On turha antaa mitään kylvö tms sellaisia ohjeita, kun ongelma olisi lyijyllä hoidettavissa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  22. MJO: “Tricohan kuuluukin ruiskuttaa syksyllä. Niin minä olen tehnyt ja toimii.”
    Edellisenä syksynäkö Sinä sitten suojaat jo seraavan kevään taimet, vain miten se sinulla uusien taimien kesäsyöntiin toimii se trikon syysruiskutus???

    Taneli:
    Vastasin, ettei MINULLA ole syönyt männyntaimia kesällä. En väittänyt, ettei hirvet söisi mäntyä kesällä. Kirjoitin, ettei keväinen ruiskutus kuitenkaan suojaa seuraavaa talvea, koska mänty kasvattaa uuden kasvaimen kesällä. tai ei ainakaan niin tehokkaasti. Voihan sitä ruiskuttaa vaikka viikottain, jos intoa piisaa.

Metsänhoito Metsänhoito