Mikä kuusentaimia vaivaa?

Huomasin pienellä alalla osan kuusen taimien latvoista kuolleen ja ruskettuneen tänä keväänä viime kesän kasvun osalta. Vielä huhtikuussa raivatessa tätä en havainnut. Onko kyseessä boorin puute vai mikä ? Taimikko on kivikasoista päätellen vanhalla pellolla. Yksi puusukupolvi on kuitenkin jo korjattu tältä alueelta sen jälkeen. Joissakin taimissa ylimmästä oksakiehkurasta on valunut myös hieman pihkaa. Voisiko olla jonkin öttiäisen aiheuttamaa tai erikoisen kevään vaikutusta?

Kommentit (14)

  1. Kuusen tuomiruoste? Samalla tavalla kuivaneita latvoja löytynyt turhan paljon.

  2. Mustakoro…

  3. Planter

    Aiheesta on käyty keskustelua aiemminkin alla linkki siihen:

    https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/mika-vei-latvat/

  4. Ihmettelin kanssa. 02.06. raivasin tuomia pihlajaa ja 17.06. runsaasti ½m ruskeita latvoja, arvaus 10% taimista. Tuomet nurin niin niistäkö heti lähtisi ruoste. Miten sieni näin äkkiä tekisi vahingon. Tuore tuomi juuri lehdessä ja raivataan niin kyllä tuoksuu/haisee tuomelle. Voisiko haju/feromoni tms häiritä kuusta. Tekee latvanvaihdon. Ei nyt voi leikata kuivunutta pois. Pakko odottaa talvea -> mutkasta tulee reilu. Taimikko 2009 1,5m , booria annettu. On kyllä ollut aurinkoisia päiviä -> palanut? Taas kauris käyny pökkimässä kuoret irti hienoista taimista, kesäkuussa.

  5. Näyttää olevan jalostettujen taimien vitsaus. Luonnon taimiin ei iske kuin harvoin.

  6. Yksiselitteisesti kuusentuomiruoste!!

    On tyypillistä (erittäin) rehevien maapohjien vitsaus, joka iskee nuoriin 7-10-vuotiaisiin nopeakasvuisiin kuusiin.

    Välittäjänä joko tuomi tai tuomipihlaja, jonka yritin tunnistaa kukinnon voimakkaan (huumaavan) tuoksun perusteella.

    Juhannuksena kaadoin neljä isoa pihlajaa (tuomi) ja raivarin kolmioterällä niitin kaikki mahdolliset tuomen juurista lähteneet versot. Leviää kuin haapa.

    Nyt lähtee taimikoista loputkin pihlajat.

    Ruskea latva ”ilmestyy” näin kesäkuun lopulla/heinäkuun alussa.

  7. No niin ja täällä seuraava ”luonnon ystävä” joka vetää kaikki sileäksi ja kuvittelee kuusten sillä petraavan. Kun se kuusi kestää kyllä aivan normaalin maailman menon missä puustossa tahansa kun se on normaaleissa ilmasto-oloissa mutta tämäkin talvi ja kevät näytti taas suuntaa meidän jalostusinnolle. Ojasta jorpakkoon ja kuusen tuho vielä lopuksi. Mutta eihän sitä voi uskoa vaan luonnon kimppuun vaan kuin sika limppuun. Siitähän se kuusi alkaa kurkottaa. Nyt vai alkaa olla niin monta vaivaa jo kuusen alkuun ettei taida kaikkia keritä innokkainkaan tuholainen torpata.

  8. Meilläkin tuota Karjalassa paljon tänö keväänä. Aiemminkin ollut mutta nyt silmiinpistävän runsaasti. Lisäksi männyt vetää isoilla aloilla ihan ruskeaksi, kuten metsäuutisissa oli.

  9. <<<Näyttää olevan jalostettujen taimien vitsaus. Luonnon taimiin ei iske kuin harvoin.<<<

    Metsähallitus hakkaa tervasroson vaivaamia varttuneita taimikoita Pohjois-Suomessa. Sattumalta tuli kenttäkoe, josta voisi nyt valita ne puut jalostukseen, joihin sieni ei ole iskenyt.
    Kova kasvu lienee syy olipa taimi jalostettu tai ei. Minun 3ha muokattujen metsäpohjien männyntaimikoihin näkyy pesiytyneen sama ongelma viime vuosina ja arvelisin, että vuoden 2013 keskuun pakkasyö -7 C-astetta altisti pahemman kerran kovakasvuiset taimet sienelle. Päivällä kun on auringossa +30C ja yöllä kova pakkanen, niin kasvunsa aloittanut kuori supistuu ja ohenee, johon sieni pääsee iskeytymään.

  10. Pihlajaa suositellaan jätettäväksi taimikoihin, mutta itse epäillyt että jotain tautia ne levittävät viereisiin havupuihin, niin monesti viereiset havupuut ovat olleet jonkin taudin vaivaamia. Havupuu + pihlaja yhtälö on huono ja lakaisen kyllä pihlajat kenttään. Komeita metsäpihlajia jää silti sopiville paikoille luontoa rikastuttamaan, erittäin tärkeä puu luonnossa ja marjat mm.kanalinnuillekin.

    Eikö se ole kasvibiologian perusasiota, että kasvit kilpailevat elämästä ja on mitä erilaisempia keinoja kilpailussa pärjäämiseen eri kasveilla. Jotkin kasvit levittävät tauteja kilpaileviin kasveihin, että pääsisivät niskan päälle.

  11. ”Ruosteet” on sienitauteja jotka käyttää väli-isäntinään esim. tuomea,
    ja haavikoissa männnynversoruoste voi siirtyä läheiseen männyn taimikkoon.

  12. Ainakaan täällä Satakunnassa ei ole mitään ongelmaa kasvattaa mäntyä ja haapaa vaikka sekana.

  13. Sienten esiintyminen ja tarttuminen riippuu olosuhteista. Ja rehevämmillä
    kasvupaikoilla haapa ei ole niin haitallinen männyntaimikoille kuin karummilla.

Metsänhoito Metsänhoito