Mukavan näköistä metsää. Kakkoskuvassa koivut kasvaneet vähän tiheässä, mutta jos ostomies on kohteen oikein hinnoitellut, nythän tuokin tulee kuntoon. Toki pientä kasvutappiota jää, eikä elpyminen ole nopeaa.
Kakkoskuvassa koivut pituellaan maassa ja haavat pystyssä. Tuskin koskaan tulen niin vanhaksi ja hömelöksi homekorvaksi, että ymmärtäisin tuottavan maapohjan hyödytöntä käyttöä.
Nyt kun tarkemmin katson paremmalta näytöltä, onhan ykköskuvassakin melkoisen hoikkia koivuja.
Näkyvyyshän tuolla on aika hyvä ja kun maassa olevat risut ilmeisesti kaadettujen lehtipuiden oksia, ennakkoraivaus ei liene isompi ongelma tuossa kohteessa. Johan raivatun kuusikon kohdalla näkyvyys on monin verroin huonompi.
Minustakin näyttää siltä, että varsinainen ennakkoraivaus olisi ollut melko turhaa.
Onkohan annettu käsky, että haavat pitää säästää kasvamaan, vai kuuluuko ne juuri säästäpuiden joukkoon, eikä ostaja ole haapaa ostanutkaan?
Kakkoskuvassa säästöpuuryhmä ,jossa järeä tekopökkelöksi katkaistu puolilaho koivu. Latvaosa juurella pötköllään . Aluskasvosta löytyi juuri ko kohtaan kunnon riistatiheikön verran ja haapaa monimuotoisuutta lisäämään.
Visakallo kaipaili koivikkoa yhtiön maille. Tässä sitä on ja lähistöllä harvennettavaa vielä pariksi viikoksi. Seuraava kohde onkin vähän kinkkisempi tapaus ,kun koivut ovat jo arvokasvun kynnyksellä ,mutta havupuut selkeästi jo alakynteen jääneitä. Alaharvennuksena mennään ja koivuvaltainen metsä syntyy.
Minäkin epähuomioissa ajattelin koivikkoa istuttaessa, että pääsisin joskus sitä harventamaan, mutta vahvasti näyttää ettei koivun taimista koskaan tullut yhtään vaneria…..
Strategian mukaan metsästä haetaan muutakin ,kun terveisiä hakkuiden yhteydessä. Runkotilavuus oli kaikesta huolimatta hiukan alle 100 litraa/runko. Kevään männikön enskassa lukema oli 130 ja kertymä lähes 100 kiintoa hehtaarilta.
Jos männyntaimikko on kasvanut normitiheydessä ja eh:ssa puiden koko on 130 l , niin harvennus on silloin tehty myöhässä. Saanto on hyvä mutta omiin metsiin en ainakaan tuommosta harvennustapaa ottaisi käyttöön.
Firman kurssilla ohjeistettiin että rauduskoivikko pitää harventaa viimeistään 14 metrisenä. Tuossa on varmaan 17 metriä.
Viimeinen firman metsässä tekemä taimikonhoito oli ct-vt kankaan istutuskuusikko, johon jäi kasvamaan enimmäkseen mäntyjä noin 2200 kpl/ha. Ikää oli noin 17 vuotta ja pituus 3 metrin molemmin puolin. Ei ihan Tapion suositusten mukainen kasvatus ja omasta mielestä väärä menetelmä, lienee ollut kuitenkin männyn kylvöön joku este, vaiko liikaa kuusentaimia kasvatettuna. Pääsääntöisesti kuitenkin kuusen istutus vimmassa on sama syy miksi koivuakaan ei firmojen metsiin ole istutettu, hirvet haistaa yksittäiset rauduskoivut varmaan kilometrin päästä ja saapuu alueelle sankoin joukoin ja kyllä maistuu. Rauduskoivuja, pajuja tai haapoja ei kannata jättää alle 5 metrisen männikön perkuussa yhtään, kun se aiheuttaa ylimääräisiä mäntyjen katkomisia.
Aika heikolta näyttää koivutukin tulevaisuus Suomessa. Hinta on koko ajan 10-30 euroa huonompi kuin kuusella ja männyllä, ja koivutukkia käyttävä teollisuus näkyy vähenvän, ja on paljolti siirtynyt Balttian suuntaan. Latvaläpimitan nostolla 20cm:iin oli myös huono vaikutus koivunkasvatuksen kannattavuuteen.
20cm latva ja tosiaan tukin suht huono hinta jolle epäilen vielä laskua ja latvan nousua jopa 22cm tämmöisiä kuulee niin ei todellakaan kannusta koivutukin kasvatukseen.
Siinäpä se, mitä Gla totesi! 20 cm latvaläpimitta vaikuttaa lisäksi kiertoaikaiseen tukkiprosenttiin. Koivikoiden harvennuksista kun ei paljoa tukkia nyt kerry.
Noh, puhutaan vähän kahdesta eri asiasta. Jos teollisuus on näin alkanut koivun kohdalla tehdä on vain ajan kysymys koska mennään havuilla samaan. Onhan se kuitenkin totuus ettei kuudentoistasentin riukulatvuksesta paljon sahatavara veistellä kannattavasti. Tai sitten pitää tietyn määrän sahureita erikoistua pienen tukin sahuuseen. Jota tarvetta ei suomessa ole kun kerran metsien tukkituotto riittää hyvin tarpeeseen. Olisi aivan sama tuo latvaläpimitta jos kuidun hintaa saataisiin nousemaan riittämiin ettei tarvitse tuosta tukkiprossasta olla niin huolissaan. Sellua tarvitaan tulevaisuudessa vähintäänkin nykyinen tarve plus pari-kolme uusinnovatiota lisäksi. Sellu taipuu paljon monenlaisempaan kuin riukutukki. Hinnanero vain pienemmäksi.
Koivutukeista kannattaisi jalostaa sahatavaraa, kun ei kelpaa vaneriksi entisillä mitoilla. Virossa on halvempaa tehdä vaneria joten tukin hinta täällä laskee, rahtikulut maksaa puun myyjä. Ja kyllä niistä hyviä halkojakin tulee; ennen niitä kuin tukkipuita kuidun hinnalla sellun keittoon. Havupuutukeilla on sama kehitys kuin koivulla mittavaatimuksissa ollut jo menossa n. 5 vuoden ajan. Vain aikakysymys milloin yleisemminkin nostetaan havutukkien mittoja ylöspäin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Mukavan näköistä metsää. Kakkoskuvassa koivut kasvaneet vähän tiheässä, mutta jos ostomies on kohteen oikein hinnoitellut, nythän tuokin tulee kuntoon. Toki pientä kasvutappiota jää, eikä elpyminen ole nopeaa.
Ennakkoraivaus ei näytä olevan vakiintunut käytäntö suorittavan työmailla.
Kakkoskuvassa koivut pituellaan maassa ja haavat pystyssä. Tuskin koskaan tulen niin vanhaksi ja hömelöksi homekorvaksi, että ymmärtäisin tuottavan maapohjan hyödytöntä käyttöä.
Nyt kun tarkemmin katson paremmalta näytöltä, onhan ykköskuvassakin melkoisen hoikkia koivuja.
Näkyvyyshän tuolla on aika hyvä ja kun maassa olevat risut ilmeisesti kaadettujen lehtipuiden oksia, ennakkoraivaus ei liene isompi ongelma tuossa kohteessa. Johan raivatun kuusikon kohdalla näkyvyys on monin verroin huonompi.
Minustakin näyttää siltä, että varsinainen ennakkoraivaus olisi ollut melko turhaa.
Onkohan annettu käsky, että haavat pitää säästää kasvamaan, vai kuuluuko ne juuri säästäpuiden joukkoon, eikä ostaja ole haapaa ostanutkaan?
Kakkoskuvassa säästöpuuryhmä ,jossa järeä tekopökkelöksi katkaistu puolilaho koivu. Latvaosa juurella pötköllään . Aluskasvosta löytyi juuri ko kohtaan kunnon riistatiheikön verran ja haapaa monimuotoisuutta lisäämään.
Visakallo kaipaili koivikkoa yhtiön maille. Tässä sitä on ja lähistöllä harvennettavaa vielä pariksi viikoksi. Seuraava kohde onkin vähän kinkkisempi tapaus ,kun koivut ovat jo arvokasvun kynnyksellä ,mutta havupuut selkeästi jo alakynteen jääneitä. Alaharvennuksena mennään ja koivuvaltainen metsä syntyy.
Kaipailin koivuntaimikoita. Onko niitä lainkaan?
Minäkin epähuomioissa ajattelin koivikkoa istuttaessa, että pääsisin joskus sitä harventamaan, mutta vahvasti näyttää ettei koivun taimista koskaan tullut yhtään vaneria…..
Eikös tuolla pitänyt muuten olla hoidettuja metsiä? Koivikon harvennus on myöhässä.
Strategian mukaan metsästä haetaan muutakin ,kun terveisiä hakkuiden yhteydessä. Runkotilavuus oli kaikesta huolimatta hiukan alle 100 litraa/runko. Kevään männikön enskassa lukema oli 130 ja kertymä lähes 100 kiintoa hehtaarilta.
Jos männyntaimikko on kasvanut normitiheydessä ja eh:ssa puiden koko on 130 l , niin harvennus on silloin tehty myöhässä. Saanto on hyvä mutta omiin metsiin en ainakaan tuommosta harvennustapaa ottaisi käyttöön.
Kuvan koivikko ei voi enää saavuttaa hyvää kasvutulosta, sillä latvukset ovat supistuneet liikaa, eikä ne tahdo siitä enää kunnolla toipua.
Jos siellä yhtiön mailla on alle 10v. ikäisiä koivikoita, niin miten niitä siellä hoidetaan?
Firman kurssilla ohjeistettiin että rauduskoivikko pitää harventaa viimeistään 14 metrisenä. Tuossa on varmaan 17 metriä.
Viimeinen firman metsässä tekemä taimikonhoito oli ct-vt kankaan istutuskuusikko, johon jäi kasvamaan enimmäkseen mäntyjä noin 2200 kpl/ha. Ikää oli noin 17 vuotta ja pituus 3 metrin molemmin puolin. Ei ihan Tapion suositusten mukainen kasvatus ja omasta mielestä väärä menetelmä, lienee ollut kuitenkin männyn kylvöön joku este, vaiko liikaa kuusentaimia kasvatettuna. Pääsääntöisesti kuitenkin kuusen istutus vimmassa on sama syy miksi koivuakaan ei firmojen metsiin ole istutettu, hirvet haistaa yksittäiset rauduskoivut varmaan kilometrin päästä ja saapuu alueelle sankoin joukoin ja kyllä maistuu. Rauduskoivuja, pajuja tai haapoja ei kannata jättää alle 5 metrisen männikön perkuussa yhtään, kun se aiheuttaa ylimääräisiä mäntyjen katkomisia.
Aika heikolta näyttää koivutukin tulevaisuus Suomessa. Hinta on koko ajan 10-30 euroa huonompi kuin kuusella ja männyllä, ja koivutukkia käyttävä teollisuus näkyy vähenvän, ja on paljolti siirtynyt Balttian suuntaan. Latvaläpimitan nostolla 20cm:iin oli myös huono vaikutus koivunkasvatuksen kannattavuuteen.
Siispä sekapuuksi parhaat. Kasvaa mitä kasvaa.
20cm latva ja tosiaan tukin suht huono hinta jolle epäilen vielä laskua ja latvan nousua jopa 22cm tämmöisiä kuulee niin ei todellakaan kannusta koivutukin kasvatukseen.
Todella pahasti myöhässä harvennus. Latvukset ovat surkeita. Ei tule koskaan kunnon tukkikoivuja.
Kyllä ne koivut alkaa kelvata kun muut puut alkaa olla kaput. Sitäpaitsi se kasvuikä tukkikokoon edelleen paljon nopeampi kuin havuilla.
Onko kasvu nopeampaa, kun koivutukin latvaläpimitta on 20 cm ja havuilla 16-18 cm?
Siinäpä se, mitä Gla totesi! 20 cm latvaläpimitta vaikuttaa lisäksi kiertoaikaiseen tukkiprosenttiin. Koivikoiden harvennuksista kun ei paljoa tukkia nyt kerry.
Noh, puhutaan vähän kahdesta eri asiasta. Jos teollisuus on näin alkanut koivun kohdalla tehdä on vain ajan kysymys koska mennään havuilla samaan. Onhan se kuitenkin totuus ettei kuudentoistasentin riukulatvuksesta paljon sahatavara veistellä kannattavasti. Tai sitten pitää tietyn määrän sahureita erikoistua pienen tukin sahuuseen. Jota tarvetta ei suomessa ole kun kerran metsien tukkituotto riittää hyvin tarpeeseen. Olisi aivan sama tuo latvaläpimitta jos kuidun hintaa saataisiin nousemaan riittämiin ettei tarvitse tuosta tukkiprossasta olla niin huolissaan. Sellua tarvitaan tulevaisuudessa vähintäänkin nykyinen tarve plus pari-kolme uusinnovatiota lisäksi. Sellu taipuu paljon monenlaisempaan kuin riukutukki. Hinnanero vain pienemmäksi.
Koivutukeista kannattaisi jalostaa sahatavaraa, kun ei kelpaa vaneriksi entisillä mitoilla. Virossa on halvempaa tehdä vaneria joten tukin hinta täällä laskee, rahtikulut maksaa puun myyjä. Ja kyllä niistä hyviä halkojakin tulee; ennen niitä kuin tukkipuita kuidun hinnalla sellun keittoon. Havupuutukeilla on sama kehitys kuin koivulla mittavaatimuksissa ollut jo menossa n. 5 vuoden ajan. Vain aikakysymys milloin yleisemminkin nostetaan havutukkien mittoja ylöspäin.