Ihmistyötä säästyisi, mutta laki estää vielä hirvikarkotteen droonilevityksen

Tutkimus selvittää, voiko droonit ruiskuttaa hirvikarkotetta tekoälyn avulla tunnistamiinsa taimiin. Tricon levittäminen droonilla vaatii kuitenkin muutoksia lainsäädäntöön.

Ruiskutusdroonia testattiin Kuusamon yhteismetsässä syyskuun alussa. (Kuvaaja: Metsäkeskus)
Ruiskutusdroonia testattiin Kuusamon yhteismetsässä syyskuun alussa. (Kuvaaja: Metsäkeskus)

Puiden taimet maistuvat hirville, mutta karkotteen levittäminen käsin on hidasta ja työlästä. Nyt tutkitaan, voisivatko droonit korvata ihmistyön ruiskuttamalla ainetta tekoälyn avulla tunnistamiinsa taimiin.

Hirvidrone-tutkimushankkeessa drooneja on koulutettu erottamaan toisistaan terveet ja hirvien vahingoittamat taimet. Testeissä tutkimusryhmän kehittämä tekoälymalli onnistui luokittelemaan noin kolme neljäsosaa taimista niiden vaurioluokan perusteella. Kun erottelu onnistuu, saadaan suojattua oikeat taimet ja vähennettyä estoaineen hävikkiä.

Ihmiseen verrattuna droonit ovat nopeita ja ketteriä, sillä taimikossa liikkuminen on aikaa vievää fyysistä työtä.

”Drooneja hyödynnetään jo paljon maataloudessa, mutta metsässä lentämisessä on erityispiirteensä, sillä siellä pitää pystyä väistämään puiden runkoja ja oksia. Testaamme tutkimuksessa myös robottidroonia, joka pystyy navigoimaan tuntemattomassa ympäristössä ilman ihmisen ohjausta”, tutkimusprofessori Eija Honkavaara Maanmittauslaitoksesta kertoo.

Tutkimuksessa käytetään biopohjaista Trico-hirvikarkotetta. 

”Koska se on kasvinsuojeluaine, lentolevitys on toistaiseksi kiellettyä muissa kuin tutkimus- ja kehitystarkoituksissa. Hankkeessa on tehty ruiskutustestejä koetoimintaluvalla Äänekoskella ja Kuusamossa”, kertoo projektipäällikkö Venla Wallius Suomen metsäkeskuksesta.

Tutkimuksen tulosten hyödyntäminen edellyttää muutoksia lainsäädäntöön. On todennäköistä, että esimerkiksi lannoituskäyttöön jo hyväksytyt ruiskudroonit hyväksytään myös syönninestoaineen ruiskutukseen, kun lainsäädäntö kansallisella ja EU-tasolla kehittyy.

Metsäkeskuksen vetämässä tutkimushankkeessa mukana ovat Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, Luonnonvarakeskus ja Riistakeskus.

Lue myös

Kommentit (1)

  1. ”…Tutkimuksen tulosten hyödyntäminen edellyttää muutoksia lainsäädäntöön..”
    Yhteiskunnan vallitsemat hirvet ovat tuhonneet taimikoita vuosikymmeniä. Onko tämä todella niin banaanimetsävaltio, ettei edes lainsäädäntöä saada juoksemaan hirvituhojen tahtiin?

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat