No on, hieno on! Missä vaiheessa sitä sitten uskaltaa alkaa kuusia vähentämään? Maaperä taitaa sopia kuuselle ja männylle yhtä hyvin. Kuusen taimet on tietty jalostettuja.
Kuvasta ei oikein näy, kuinka korkeaa taimikko nyt on? Ollaanko tässä hirvien talvehtimisalueella? Meilläpäin nämä käsitellään koneellisena energiapuuharvennuksena kun ikää on alkaa olla 20 vuotta.
Onko mäntyjäkin istutettu? Jos on, niin liian tiheäksi mennyt, mutta kuuset pärjänneet kasvussa hyvin.
Jos ei, niin nopeastipa on tullut luonnon täydennystä ja kuuset nousevat nyt tasatahtia mäntyjen kanssa?
Etuvasemmalla oleva kuusi näyttää hieman etukasvuiselta, eli on ollut olemassa jo silloin, kun taimikkoa ollaan perustettu, jos näin on, niin se olisi pitänyt jo silloin kilkata pois.
Tällä viikolla työnalla ennakkoraivattavana energiapuu leimikko. Raivastessa on taas tullut selväksi se että ollaan aika pahasti epäonnistuttu taimikonhoidossa jos energiaksi tarvii myydä. Ihan liian aikaisin mennään epätasaiseen nuoreen metsään koneilla ryskäämään. Tuossakin voi pari vuotta odottaa tai tehdä vaikka heti raivaus seka puu metsäksi.
Tiedän että visakallo olet erimieltä. Mutta siltä se taas näyttää tuollalin kohteella jossa olen töissä. Moto tulee lähipäivinä ja alkaa ottamaan energiapuuta.
Energiapuuhakkuussakin on vielä se, että viedään ravinteita pois metsästä varsinkin jos tehdään kokopuukorjuuna. Jos ja kun ha-kertymät on samaa luokka kuin tavallisessa eh:ssa, niin vähentää seuraavan 10 -15 vuoden ajan kasvua merkittävästi. Leveät ajourat vielä lisää kasvutappiota.
Kokopuuna korjataan meillä vain latvukset ja pienpuusto. Kuitukokoinen rungonosa karsitaan. Hehtaarikertymä on latvusosan ja pienpuuston verran suurempi kuin normaalissa ensiharvennuksessa. Ajourat ovat samanlevyiset korjuutavasta riippumatta. 15 vuoden ajan olen pystynyt vertaamaan eri hakkuutapoja. Energiapuuhakkuut olisivat loppuneet, jos en olisi ollut niihin tyytyväinen. 2-harvennuksissa ei ole ollut eroa hehtaarikertymissä energiapuuharvennusten tai tavallisen ensiharvennusten jäljiltä. Käsiteltyjä alueita alkaa olla jo sen verran, että luotettavaa vertailua on voinut tehdä.
Se on totta että ajourissa ja hakkuumenetelmissä ei ole eroa. Minusta ero tulee siinä että korjuu tapahtuu liian aikaisin kemerasäännösten vuoksi. Toisaalta energiapuu leimikoissa on aika usein puuston kehitys myös epätasaisempaa koska raivauksista on myöhästytty.
Siinä olen samaa mieltä että jos ensiharvennusleimikko hakataan energiaksi niin hehtaarikertymä on 20% suurempi.
Mm on oikeassa (tällä kertaa). Kemera-tuen ahnehtijat jättävät taimikot kasvamaan liian pitkään. seurauksena on, että taimikonharvennus tulee paljon työläämmäksi kuin oikeaan aikaan tehtynä.
Kemeraa ei saisi myöntää alalle, joka on jätetty ”herran haltuun” ja pahoin myöhästyneenä tehdään ensiharvennuksen sijaan, jolloin kertymä on kyllä iso, mutta jäävät puut ovat hentoja ja riukuuntuneita, josta johtuen tuhovaara on suuri, ja puuston kuutiomäärä onkin suhteellisen pieni. Toipumisessa menee joka tapauksessa useita puita, eli kasvutappio lienee isompi kuin energiapuuhakkuussa saatu puumäärä on ollut.
Muistutan osaltani jälleen kerran, ettei energiapuuleimikkoni ole olleet hoitamattomia, vaan hirviongelman takia kylvömännikköjen runkoluku on vain pidetty 20-vuotiaaksi asti jonkinverran suurempana kuin normaalisti. Kysymys ei myöskään ole Kemeran ahnehtimisesta. Kemeran saa myös tavallisiin ensiharvennuksiin. Joillakin on jäänyt päälle ajatus, että energiapuuhakkuut olisivat vain hoitamattomien alueiden toimintaa, mutta niistä on tullut osa aivan normaalia hyvin hoidettujen metsien käsittelyketjua. Näyttää siltä, että osalle uusien asioiden omaksuminen metsänhoidossa tahtoo olla melko hidasta.
Kemera määräyksissä on maksimi rinnakorkeus jäävässä puustossa 13 cm. Jos tässä vaiheessa ensiharvennus tehdään niin aika pian se tulee metsän kierrossa.
Ainakin aiemmin se NMH-raja oli max rk-lpm 16 cm ennen ja jälkeen harvennuksen eli sama kuin 02-kehitysluokan raja.
Kuusikoissa kasvutappio eh:en kokopuukorjuissa on n. 12 % kasvusta , männiköissä n. 5 % kasvusta. Lisäksi muut puustovauriot ja ajourien painumat vähentää tuottoa , jos niitä tulee.
Metsänhoito
Hienon näköinen lähtökohta alkaa muotoileen metsää raivurilla. On varaa mistä valita ja saa mukavan sekapuuston aikaiseksi.
Ja sitten joku seuraavaksi jo moittiikin kuusia hailuiksi ja mäntyjä vääriksi. XD
No on, hieno on! Missä vaiheessa sitä sitten uskaltaa alkaa kuusia vähentämään? Maaperä taitaa sopia kuuselle ja männylle yhtä hyvin. Kuusen taimet on tietty jalostettuja.
Hidas raivattava, mutta parempi noin kuin toisin päin. Mahdollisuus hienoon sekametsään. Pari vuotta vielä ja aletaan olla hirviltäkin turvassa.
Kuvasta ei oikein näy, kuinka korkeaa taimikko nyt on? Ollaanko tässä hirvien talvehtimisalueella? Meilläpäin nämä käsitellään koneellisena energiapuuharvennuksena kun ikää on alkaa olla 20 vuotta.
Onko mäntyjäkin istutettu? Jos on, niin liian tiheäksi mennyt, mutta kuuset pärjänneet kasvussa hyvin.
Jos ei, niin nopeastipa on tullut luonnon täydennystä ja kuuset nousevat nyt tasatahtia mäntyjen kanssa?
Etuvasemmalla oleva kuusi näyttää hieman etukasvuiselta, eli on ollut olemassa jo silloin, kun taimikkoa ollaan perustettu, jos näin on, niin se olisi pitänyt jo silloin kilkata pois.
Tällä viikolla työnalla ennakkoraivattavana energiapuu leimikko. Raivastessa on taas tullut selväksi se että ollaan aika pahasti epäonnistuttu taimikonhoidossa jos energiaksi tarvii myydä. Ihan liian aikaisin mennään epätasaiseen nuoreen metsään koneilla ryskäämään. Tuossakin voi pari vuotta odottaa tai tehdä vaikka heti raivaus seka puu metsäksi.
Tiedän että visakallo olet erimieltä. Mutta siltä se taas näyttää tuollalin kohteella jossa olen töissä. Moto tulee lähipäivinä ja alkaa ottamaan energiapuuta.
Energiapuuhakkuussakin on vielä se, että viedään ravinteita pois metsästä varsinkin jos tehdään kokopuukorjuuna. Jos ja kun ha-kertymät on samaa luokka kuin tavallisessa eh:ssa, niin vähentää seuraavan 10 -15 vuoden ajan kasvua merkittävästi. Leveät ajourat vielä lisää kasvutappiota.
Kokopuuna korjataan meillä vain latvukset ja pienpuusto. Kuitukokoinen rungonosa karsitaan. Hehtaarikertymä on latvusosan ja pienpuuston verran suurempi kuin normaalissa ensiharvennuksessa. Ajourat ovat samanlevyiset korjuutavasta riippumatta. 15 vuoden ajan olen pystynyt vertaamaan eri hakkuutapoja. Energiapuuhakkuut olisivat loppuneet, jos en olisi ollut niihin tyytyväinen. 2-harvennuksissa ei ole ollut eroa hehtaarikertymissä energiapuuharvennusten tai tavallisen ensiharvennusten jäljiltä. Käsiteltyjä alueita alkaa olla jo sen verran, että luotettavaa vertailua on voinut tehdä.
Se on totta että ajourissa ja hakkuumenetelmissä ei ole eroa. Minusta ero tulee siinä että korjuu tapahtuu liian aikaisin kemerasäännösten vuoksi. Toisaalta energiapuu leimikoissa on aika usein puuston kehitys myös epätasaisempaa koska raivauksista on myöhästytty.
Siinä olen samaa mieltä että jos ensiharvennusleimikko hakataan energiaksi niin hehtaarikertymä on 20% suurempi.
Mm on oikeassa (tällä kertaa). Kemera-tuen ahnehtijat jättävät taimikot kasvamaan liian pitkään. seurauksena on, että taimikonharvennus tulee paljon työläämmäksi kuin oikeaan aikaan tehtynä.
Kemeraa ei saisi myöntää alalle, joka on jätetty ”herran haltuun” ja pahoin myöhästyneenä tehdään ensiharvennuksen sijaan, jolloin kertymä on kyllä iso, mutta jäävät puut ovat hentoja ja riukuuntuneita, josta johtuen tuhovaara on suuri, ja puuston kuutiomäärä onkin suhteellisen pieni. Toipumisessa menee joka tapauksessa useita puita, eli kasvutappio lienee isompi kuin energiapuuhakkuussa saatu puumäärä on ollut.
Muistutan osaltani jälleen kerran, ettei energiapuuleimikkoni ole olleet hoitamattomia, vaan hirviongelman takia kylvömännikköjen runkoluku on vain pidetty 20-vuotiaaksi asti jonkinverran suurempana kuin normaalisti. Kysymys ei myöskään ole Kemeran ahnehtimisesta. Kemeran saa myös tavallisiin ensiharvennuksiin. Joillakin on jäänyt päälle ajatus, että energiapuuhakkuut olisivat vain hoitamattomien alueiden toimintaa, mutta niistä on tullut osa aivan normaalia hyvin hoidettujen metsien käsittelyketjua. Näyttää siltä, että osalle uusien asioiden omaksuminen metsänhoidossa tahtoo olla melko hidasta.
Kemera määräyksissä on maksimi rinnakorkeus jäävässä puustossa 13 cm. Jos tässä vaiheessa ensiharvennus tehdään niin aika pian se tulee metsän kierrossa.
Ainakin aiemmin se NMH-raja oli max rk-lpm 16 cm ennen ja jälkeen harvennuksen eli sama kuin 02-kehitysluokan raja.
Kuusikoissa kasvutappio eh:en kokopuukorjuissa on n. 12 % kasvusta , männiköissä n. 5 % kasvusta. Lisäksi muut puustovauriot ja ajourien painumat vähentää tuottoa , jos niitä tulee.
Olet oikeassa raja on 16 cm. Muistin väärin.
Ainoastaan kuusta on istutettu alueelle, mänty tullut luontaisesti.
Taimi runsauteen vaikuttanut varmaan kannonnosto alueelta.