Kommentit (46)

  1. eero heikki

    No onpa ryteikköö,ei tekis mieli kulkea raivatulla alueella !

  2. Komeat on kannot. Ei tarvii teriä teroitella.

  3. Petkeles

    Lehden aikaan varmaan melko tukossa olevan näkönen alue 😀

  4. pihkatappi

    1,5 sekuntin välein kun kaatuu risu saa 6 tunnin sahauksen aikana 0,3 ha valmiiksi. Tätä samaa tilaa olen tehnyt syyskuusta asti, välillä muutama jakso tosin ennakkoraivuulla. Tällä kuviolla on poistettavia puita yli 40000/ha, eikä ole ensimmäistäkään hehtaaria, missä olisi alle 20000/ha ja kaikki istutettu männylle 17 vuotta sitten eikä sen jälkeen tehty mitään. Jotenkin tähän on taamoontunut ja ennenkaikkea luuloistaan on päässyt. Kun jäävä puusto on yli 7 metriä tehdään aina tuntityönä, ehkä hyvä niin.

    Kannot tulee pitkiksi, kun on tuo pieni terä ja yhdellä sipaisulla yrittää kaataa useampaa puuta. Silti saa teroittaa tiuhaan ja haritankin pari kertaa viikossa.

  5. Karmeen näköistä metsää, Jos meilläpäin tekisin samalaista jälkeä, Olisi varmaan paikalilehdessä kuva (konkelo ja kannot)

  6. pihkatappi

    Tänään noista jo suurinosa pudonnut (15m/s tuuli). Keväällä konkelossa on ehkä joku siellä täällä. Kannot tietysti jää, pisimmät varmaan 40 cm, mutta enimmäkseen 20 – 30 cm. Ei tuosta virkistysmetsää saa pelkällä raivaussahalla, kun noin paljon riukuja on siunaantunut, joten minusta turha miettiä kannon pituutta. Artohan tätä sahaisi 0,6 ha/päivä, mutta minun ammattitaito ei riitä kuin puoleen ja sittenkin jää pitkät kannot.

  7. Juuei jää sarvipää makoilemaan piikkipeltoon. Peurakaan ei pääse hankaamaan kuorimaan tyveä. Oikkestaan ok. Oli taas syöty mä-taimia ist 2016 pikkusorkanjälkiä ympäriinsä. Saalistajaeläimistö poistettu.

  8. En kyllä hyväksyisi metsääni moista jälkeä. Tuhoamistahan tuo on.

  9. Tuollaisen ryteikön kasvukuntoon laitto on jo saavutus sinänsä. Minusta noilla kannoilla ei sinänsä ole väliä. Työn edes jonkunlainen sujuvuus on tärkeämpi. Jos seuraava toimenpide kuviolla on ensiharvennus ja tarvittaessa ennakkoraivaus ennen tätä, tuo kantomoska on jo lahoa siihen mennessä.

  10. Paljonko jätät runkoja pystyyn tuollaisilla kohteilla?
    On aika iso lumituhojen riski,jos kerralla kovin harvaksi vetää.

  11. pihkatappi

    Keskimäärin jää 1800 runkoa ja vaihtelu 1600 – 2000. Jos olisi omaa metsää jättäisin noita koivuja enempi, ohjeiden mukaan näitä katkotaan.

  12. Onhan tuo tietysti karkeaa jälkeä, MUTTA tarkoitus pyhittää keinot. Sinne jää nyt ötököille sitä kaivattua lahopuuta pystyyn ja pitkälleen!!

  13. Vastaavanlaisia ovat omat työmaani Pirkanmaalla lähes aina. Teen niitä puolipäivämetsurina, eli pari raakaa tehotuntia päivässä kerrallaan. Viimeksi tein tiheikön, jonka tekemiseen 5 päivän tankkivauhdilla olisi kaikilta mennyt 2,8 päivää, Artoltakin. Tein sitä kolmisen viikkoa.

  14. Siis viiden tankin päivävauhdilla.

  15. Siis hehtaarin tekemiseen olisi mennyt joka ukolta 2.8 päivää, jos ukko olisi sahannut viisi tankkia päivässä.

  16. Pihkatappi sentään tunnusti että omissa olisi jäänyt taajempaan. Juuri noin ja juuri sen vuoksi ettei tuosta välttämättä metsää tule tuolla rajuudella. Pari lievempää muutaman vuoden väleillä sopii ainakin koivuvoittoiselle yliajan menneelle harvennukselle.

  17. suorittava porras

    Reilu kymmenen vuotta sitten levisi ajatus , että taimikoita ei tarvitse hoitaa . Otetaan vähän myöhemmin koneella palstalta energiapuuta ja kemerat valtiolta. Kuvasta voi päätellä ,miltä ajatus toteutuessaan näyttää.
    Kunnon metsää ei saa tekemälläkän ja hän ,joka sitä fyysisesti yrittää , saa v…lut osakseen . Oli sitten kyseessä metsuri tai motokuski . Metsä on hyvästä yrityksestä huolimatta pilalla…pysyvästi.
    Toivottavasti kuvan anti kannustaa tekemään taimikonhoidot sopivampaan aikaan. Kymmenen vuotta aikaisemmin , kun kuvassa.

  18. H-vallassa biolaitosta pukkaa ja sinällään e-puulle tulevaisuutta näyttäisi jossain muodossaan olevan. Sekä pellettiä myös tehdään. Lannoitetta lopusta kiinnosta. Tuollaiset kuvan kaltaiset pitäisi kunnostaa kevyellä harvesterilla noukkien, vaikka traktorimotolla tehden. Valmet/Nisula-yhdistelmää hyödyntäen noista ”pilalle” menneistä saa tien poskessa tilin ja jonkunsortin metsääkin pukkaa vielä perään.

  19. Pihkatapille hatun nosto kuvista ja esittelystä. Nuo on niitä savotoita, jotka harjanvarrenpitelijät kiertävät kaukaa.
    On tosi, että pahasti ollaan myöhässä, mutta osa arvostelijoista ei ole näköjään oikeaa risusavottaa tehnytkään.

    Kannon korkeudella ei ole väliä, kunhan siinä ei ole eläviä oksia. Kaatuva puu saa jäädä konkeloon, kunhan se on niin, että sen näkee olevan jo sahattu.
    Kerralla tuollaiset risukot pitää laittaa kasvukuntoon, ainakin jos sen teettää palkkametsurilla.
    Energiapuun kasvatus ei lyö leiville. Harjavaltaan ei ole vielä ehtinyt tieto, että hehtaari tuottaa puuta yhtä paljon / v, vaikka siinä olisi ”vain” 2000 runkoa, kuin silloin, kun siinä on 40 000 runkoa. Kymmenen vuoden kuluttua ero on taatusti huimaava, niin visuaalisesti, kuin taloudellisestikin.

  20. Gla

    Minäkään en ole pahoillani kantojen pituudesta tai maisemasta. Nuo lahoaa aikanaan ja nyt on tehty se ainoa toimenpide, mitä tuossa tilanteessa on ollut syytä tehdä. Itsekin olen toivottomalta vaikuttavia puskia perannut. Kohtuuttoman työlästä, mutta onpahan mukava tulosta katsella varsinkin, kuin tietää, että jatkossa homma on huomattavasti helpompaa.

  21. eero heikki

    Löytyy myös Pohjois-savosta tuommosia ryteiköitä,kyllä niissä tahtoo mennä 3pv/ha raivatessa.

  22. Selkeää poltinpuuhommaa. Onhan tuo luonnonvarojen törkeää haaskaustakin kaiken lisäksi.

  23. suorittava porras

    Siitä vaan keräilemään! Taisi Harjavallan lähes vastaavalta kuviolta tulla konemiehille äkkilähtö , kun huomasivat mihin sontaan olivat nyrkkinsä iskemessä . Ei ole vieläkään tainnut homma edetä , vaikka edellisestä yrityksestä on aika jo useampi vuosi.
    …ja vielä poltinpuusta höpistään . Harventelin jokin aika sitten metsää , jonka isäntä ei suurin surminkaan kajoa pienenen ainespuunpuun mitoissa oleviin puihin tehdäkseen polttopuita. On todennut , että keppejä ei kannata kerätä . Hänkin oli aikoinaan energiapuuvillityksen lumoissa , mutta ei ole enää. Taimikot tulee hoidettua ajallaan ihan mallikkaasti, vaikka vielä 10vuotta sitten isäntä haaveili koneellisesta energiapuun korjuusta taimikonhoitotoimenpiteenä .

  24. suorittava porras

    Smolanderin ja Kärkkäisen artikkelit Metsälehdessä n:o 20/2017 kannattaa lukea yllä oleviin kuviin liittyen .Tukipolitiikka ja koivun suosiminen eivät ole kovin korkeassa kurssissa heidän ajatusmaailmassaan. Harvinaisen suoraan ja sekeästi kertovat , mitä ajattelevat ja millä perusteella .

  25. Itse raivaan tuollaiset koivurääseiköt kahteen kertaan. Ensin puolet pois ja kun raivattu rytö on pehkaantunut (n. 3 vuotta) niin toiseen kertaan…

    Ei vaan uskallus anna periksi vetää kerralla kuntoon…

  26. Jäläkiviisaana on nyt helppo olla, mutta 2000-luvun alussa oli erilainen tilanne energiapuun osalta. Energiapuu oli yksi puutavaralaji muiden joukossa ja sillä oli myös myyntipuuna arvoa enemmän kuin nykyään.
    Tapion suosituksissakin oli ohjeet jättää sopivat taimikot ylitiheiksi energiapuuhakkuita varten.

  27. Gla

    Minua ei kiinnosta kuka on sanonut tai mitä on sanonut koivusta. Minua kiinostaa se, miksi joku on jotain mieltä eli mitkä ovat perusteet mielipiteen takana.

    Taimikonhoidon kustannusten takia Kärkkäinen kyseenalaisti hieskoivun jättämisen säästöpuuksi kuviolla, jossa ei ole tarkoitus kasvattaa hieskoivua. Kärkkäinen ei kyseenalaistanut koivun kasvatusta. Sen sijaan Kärkkäinen kyseenalaisti numerossa edellisessä numerossa hirvipolitiikan, millä saadaan koivun kasvatus tehtyä kannattamattomaksi.

    Oletko Suorittava porras eri mieltä Kärkkäisen kanssa noista asioista? Jos olet, niin miksi?

  28. Planter

    Tuollaisen viidakon syntymisen esto alkaa tosiaan välittömästi päätehakkuun jälkeen. Kuusikon päätehakkuussa ei motohenkilö ollut löytänyt säästöpuiksi kuin rauduksia. Koska kuviolla ei ollut tarkoitus kasvattaa koivua pääpuulajina, menin välittömästi kaulaamaan jätetyt koivut.

  29. En olisi alkanut tuollaista raivaamaan. Mäntyjen ympäriltä reikäperkaus ja päätekakkuuseen asti koivukuituna ja sitten uusi kasvatusyritys. Liian rehevä maa männylle.

  30. suorittava porras

    ”Oletko Suorittava porras eri mieltä Kärkkäisen kanssa noista asioista? Jos olet, niin miksi?”

    Hirvi on noussut turhan isoon rooliin metsän kasvatuksessa . Eniten haittaa metsätaloudelle on ollut taimikot vallanneista ylitiheistä koivuvitelikoista kuten kuvassa. Koivua kasvaa maassamme kappalemääräisesti aivan riittämiin . Tarvitsee vain raivata taimikot oikeaan tiheyteen aikanaan . ”Luontainen uudistaminen” riittää koivun kohdalla ja sen jälkeen raivaus.

    Smolander viittaa kirjoituksessaan huonoihnin metsänhoitokäytäntöihin , mitä energiapuutouhu suurimmassa määrin edusti . Kuten edellä todettiin , tätä huonoa käytäntöä ruokittiin ihanTapiosta käsin kirjallisilla ohjeilla.Kaksin käsin mätetty tukiraha moiseen vielä pahensi tilannetta.
    Taisin olla aivan ensimmäisiä , jotka kymmenkunta vuotta sitten rohkeni arvostella kyseisen menettelyn mielekkyyttä . Omalla kohdallani ei ole siis kyse jälkiviisastelusta vaan tapahtumahetken konkrettisista kokemuksista ja reagoinnista niihin .
    Oli järkyttävää kuulla usean ”tolkun” isännän suusta , että taimikoita ei tarvitse hoitaa , kun ne laitetaan myöhemmin kuntoon korjaamalla niistä energiapuuta koneellisesti. Kaikki edellä mainitut ovat myöhemmin todennet yksiselitteisesti tehneensä väärän valinnan.
    Omalla kohdallani ajatukset kannustimien/tukien siirtoon varhaisempaan vaiheeseen heräsivät juuri energiapuusavotoilla, joiden lopputulos ei palvellut ketään . Toteutunut taimikoiden varhaishoidon tukeminen on vihdoin liikahdus oikeaan suuntaan .

  31. Tuohon ed. korjausta sen verran, että ei kukaan ole neuvonut energiapuun kasvatukseen missä tahansa.
    On eri asia kasvattaa energiapuuta kuivankankaan /kuivahkonkankaan männiköissä oikeilla tiheyksillä kuin jättää koivikko pilaamaan männyn istutusalueen.
    Jokainen metsäammattilainen sen ymmärtää.

  32. Siinä suorittava oikeassa että hirvi on noussut liian isoon rooliin metsän kasvatuksessa. Se kun ei kuuluisi siihen lainkaan! Mutta se vähän mitä niitä saisi olla ei todella enää ohjaisikaan metsän kasvatusta joten ongelma siis olisi jo ratkaistu jos tahtoa olisi. Toivotaan pikaista tahdon löytymistä. Koivua toki pitää kasvattaa je enenevissä määrin. Sehän on kovasti ikävän paljolti tuontipuu nykyään. Se ei kansantaloudelle hyvää tiliä tee.

  33. Ja tosiaan, toistan että biolaitoksia nousee ja yksi jopa Harjavaltaan ja aivan kelpoluokan laitoskin vielä. Kyllä nuo nk. rääseiköt tuottoon mukaan saadaan taas lähivuosina. Maailma muuttuu ja vaikka suorittava ei siinä mukana muutukkaan löytyy tekijöitä kyllä. Tätä H-vallan biolaitostakin tekee hupaa kyllä, motoketjun päällikkö yhtenä osakkaana, todennäköisesti puolikasomistajana. Vähintään.

  34. pihkatappi

    Onnistuakseen, energiapuu hakkuuseenkin pitää tehdä valmistelevat taimikonharvennukset ja vielä usein ennakkoraivuu. Jos kasvatetaan nuoresta pitäen vaikka max. 3500 runkoa/ha niin on luotu jotain edellytyksiä. Kun korjuukustannus säilyy järkevänä ja tuotteen hinta ylittää jonkin verran korjuukustannukset, niin tuleehan tuossa motteja vähän enempi. Energiapuun hinta on tosiaan elänyt lähinnä alaspäin ja liekö koneketjun kustannukset nousseet aiheesta, kun on tarjottu kaikenmaailman viteliköt motohakkuiksi.

  35. Ajelinpa tänään taas pohjois-satakunnan reisun ja totesin paikallistien varressa pitkästä aikaa melko valtavat e-puukasat. Takana näkyi vanhaa peltopohjaa joka oli otettu auki. Mutta metsäksi se varmaan uudistetaan toimista päätellen. Mitään pellontekoon viittaavaa ei ollut. Joten taitaa olla taas ostajia ja paljon siitä oli tosiaan tavaraa tullut.

  36. Kokoranka 3.11e Koneella jos korjattu kalliisti maksanut mo; Paremman tuoton saisi jos kaataisi metsään.

  37. Jos maksun puolelle menee tai suunnilleen +-0 tulos, niin kannattavampaa on useimmiten raivata metsä kasvukuntoon eikä ryhtyä liian aikaiseen konekorjuuseen.

  38. Miksi se nollatulokseen menisi? Kyllähän lämpölaitokset tavaraa ostaa ja on omista omituisista kaupan elkeistä kiinni jos ei järkevää kauppaa saa aikaan.

  39. pihkatappi

    Useita puukauppoja on mennyt viime vuosina niin päin että isännälle on tullut lasku energiapuukaupasta. Korjuu maksaa helposti yli 30 euroa motille, kun ollaan riittävän pieniläpimittaisessa metsässä ja usein tarvitaan sen lisäksi ennakkoraivuu. Pinossa puunhinta ei ole noin paljoa ja laskuhan sieltä silloin tulee, eikä riitä kemeratuet laskua kattamaan. Kukaan puunostaja ei ole niin tyhmä että ottaisi tappiot väärin kasvatetun metsän takia.

  40. Eihän ne leimikot ole kaikki yhtä lähellä lämpölaitoksia ja muitakin eroja tunnetusti on jotka vaikuttaa niin kysyntään kuin hintaankin.
    Vaikka kohde olisikin sopiva energiapuuhakkuuseen , muutaman euron pystyhinta ei juuri korvaa eroa, joka on hyvin raivatun ja samalla lannoitusvaikutuksen saaneen taimikon/2-kk:n metsän tuotto verrattuna leveiden ajourien ja poistettujen puiden jälkeisen metsän tuotto.

  41. Kumpi on kannattavampaa energiapuun korjuuta: Kerätä energiapuurankoina 50 – 100 litraisia runkoja, vai 5 – 15 litraisia runkoja. Molemmista saadaan hehtaarilta yhtä paljon energiapuuta, paitsi toisessa savotassa jäävät puut ovat paljon järeämpiä.

  42. Gla

    Energiapuunkorjuussa ei ole mitään vikaa. Siinä on, että energiapuun kuvitellaan tarkoittavan pienikokoisia runkoja.

  43. Tuo on totta mitä Gla ja Suorittava kirjoittivat. Energiapuu on lajike siinä missä muutkin. Kannattavaan korjuuseen pitää vain olla energiapuu tarpeeksi suurta. Tikkujen perässä ei kulje edes lämpölaitos urakoitsija.

  44. Ainoastaan mhy-vetoiset hakkuut saattavat tuoda enemmän laskua kuin tuloa. Muissa tiedät etukäteen mitä on tulossa eikä menoista tarvitse itse murheita kantaa.

  45. Ja sanoisinpa että aika paljon tikkua sekoaa niihin läjiin joissa järeämpääkin tietysti luonnostaan on joukossa. Monesti lepät ja pajut ovat isoja jo silloin kun koivu on vielä hiukan riukua. Kyllä niissä keskiarvo piisaa aika kevyissäkin leimikoissa konekorjuulle.

  46. Myös koneellinen energiapuusavotta edellyttää, että tyveltään alle nelisenttisiä runkoja ei ole juurikaan enää pystyssä. Elikkäs ennekkoraivaus pitäisi tehdä sinnekin, että koneurakoitsijakin pärjäisi edes jotenkin.

    Kuitenkin – jos taimikonhoidot on tehty oikein ja ajallaan, ei ennakkoraivaustarvetta yleensä ole, eikä kyllä energiapuusavotta tarvettakaan. On vain metsä, jossa puut ovat 30 % järeämpiä ja valmiita ensiharvennukseen ja sellutehtaalle.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat