Kommentit (9)

  1. Vesilahden hyvän sienimetsän unohtunut kylvömännikkö osaa harventaa itseään samasta kylvöstä ulottaa kaksi järeää puuta yleensä pari muuta hakevat reittiä sivulle ja kuvassa ristiin kasvaneet ovat jo kohta kuivuneet pystyyn.
    Mieleenkiintoista sinänsä….. Sellainen ohje raivurille että älkään tehkö hyvän pohjan metsistänne tyhmiä yhden puulajin ”alles in ordung 2 metrin välit metsiköitä” kaikkia puulajeja tulisi olla raivuunkin jälkeen siellä täydennyksenä vaihtelevallakin välillä jos luontokin niin tekee ensiharvennukseen, niin uskoakseni metsien terveystila ja alttius luonnonvoimille olisi isompi.

  2. Tarkoitan ne eivät ole niin alttiita myrsky yms tuholaisille…

  3. Tuon näköistä metsää ei taida saada enää kuntoon, teki mitä tahansa. Ainoa ratkaisu on avohakkuu.

  4. Jätkän kelekkaan.

  5. Vaikea sanoa onneksi ei ole minun murhe sinänsä. Kyllä kaitnyt tukiksi kasvatettavia tarpeeeksi löytyyvon tää niin tihkua ja kaupalliset mitat täyttävää ei seiväspuuta.
    Kylvömännyt oli rungoltaan kyllä suorehkoja ja nämä kasvaa valtavasti tälla pohjalla.

    Suomessa näitä unohduskylvöjä taitaa piisata….

  6. Kun harvennat tuon sellaiseksi, että siinä alkaisi tukkia lisääntymään, niin puut saavat Shokin, osa kuolee ja osa kaatuu juurakkoon.
    Jos et harvenna lainkaan, niin huomattava osa kuolee pystyyn.
    Metsä on virallisesti vajaatuottoinen.

  7. Gla

    Minustakin puulajisekoitus on hyvä asia, mutta luonto ei metsätalouden näkökulmasta harvennuksia osaa tehdä. On pahasti myöhässä. Monimuotoisuutta ja terveyttä ei heikennä se, että puut ovat tasaisin välein suorissa riveissä. Ainoastaan se vaikuttaa mielensäpahoittajien elämään.

  8. Jos tähän tehdään tulisi tehdä vaiheittaan. Tosiaalta olen nähnyt elpymiskyvinkin olevan hyvä. Toiset tykkää puupelloista toiset ei. Kyllä surkeen näköistä on euca puupellotkin kun olen tutustunut Brasiliassa.

  9. Gla

    Itselläni on koivikossa ja kuusikossa puut rivissä. Koivikkoon tulee sen verran alikasvosta, että vaikutelmaa riveistä ei enää kauan ole. Kuusikossa näkyvyys on niin huono, ettei rivejä sen takia huomaa. Palataan asiaan siinä 30 vuoden kuluttua, josko tilanne palaisi taimikkovaiheeseen. Järeää metsää tosin harva pitää monotonisena, jos harvennukset on tehty ajoissa. Yleensä luontoarvojen puolustajat alkavat silloin puhua vanhojen metsien suojelusta, virkistysarvoista jne. Rivit kun näkyy vain tarkasti kahdesta suunnasta katsottaessa.

Metsänhoito Metsänhoito