Kuusilla ikää jo 30 vuotta. Raivattu valitettavasti ensimmäisen kerran vasta 2003. Silloin kuuset kaivettiin esiin ja hieskoivua jäi vielä 4000kpl/ha. Seuraava raivaus muistaakseni noin 2010 ja hieskoivut 2000kpl/ha tiheyteen. Nyt otettiin koivut pois. Osasta ei saanut kuin yhden 3m pöllin. Ennakkoraivauskin tehtiin.
Kyllähän tämä nyt kasvaa, mutta jos olisi aikanaan varhaisperattu ja taimikonhoidettu (25 ja 15v sitten) niin nyt olisi tehty kuusikkoon hyvinkin kannattavaa ensiharvennusta.
Tämä sijaitsee Salpausselän etelä-puolella. Lähtökohtana 30v sitten oli harsittu kuusikko. Ohutturpeinen savimaa. Ojitusmätästys ja kuusen istutus. En ollut itse näkemässä alkua. Raivaussahaa ei tosiaan ollut käytetty ennen vuotta 2003 lainkaan. Kuvilla oli täysin läpitunkematon vitelikkö ja kuusilla pituutta 0,5-1,5 metriä. Ne säilyivät kuitenkin pääosin hengissä. Koivut poistettiin tarkoituksella vaiheittain jotta vesominen pysyisi edes jotenkin aisoissa. Kuviolla (2,5ha) on muutamassa kohdassa kuusi onnistunut pääsemään jo alunperin vallitsevaan asentoon. Ne ovat laihan tukin mitoissa.
Energiapuuvaiheen kautta kasvattamista ei voi mitenkään perustella ainakaan tällä kuviolla. Raivaussahaa tarvittiin yhtä usein kuin ajallaan tehdyissä hoidoissa ja niiden kustannukset olivat korkeampia. Hakkuu on vielä kesken joten en tiedä poistumaa. Arvioisin sen olevan noin 50 mottia koivukuitua, a 13€/motti. Eli noin 650€/ha on rahaa tulossa. Jos tämä olisi hoidettu ajallaan, niin kertymä olisi nyt varmasti 70mottia/ha ja kuidun hinta ehkä 14€/motti. Eli noin 1000€/ha. Tuloilla ei paljoa merkitystä tässä ole. Kemera auttaa asiassa lievästi, eli nyt tulee 230€/ha. Aikaisemmin ei kemeraa haettu.
Olennaisinta on kuitenkin kuusikon tilanne. Jos olisi hoidettu ajallaan, niin tässä olisi tämän hakkuun jälkeen laiha tukkikuusikko, kasvu todennäköisesti yli 150mottia/ha/vuosi ja päätehakkuumahdollisuus jo 20v päästä. Nyt menee paljon pidempään ja vielä kerran täytyy harventaa pääosin kuitua.
Kuusikko on pahalla juurikääpä-alueella. Ajourilta poistettujen puiden perusteella viljelykuuset ovat kuitenkin täysin terveitä.
Tarkoitin tietysti 15mottia/ha/vuosi. Jostain syystä sivusto ei salli viestin muokkausta vaan heittää etusivulle kun klikkaa ”Muokkaa”.
Kuusen ja koivun 2-vaihekasvatusta tunnutaan monesti täällä palstallakin ihannoitavan, mutta jos tuloksena on vain suurella hoityöllä aikaansaatu pitkitetty kuitupuuvaihe, ei hommassa ole järkeä. Kuusentaimikoihin ei kannata jättää kuin korkeintaan muutamia kaikkein parhaita rauduksia ja nekin sellaisiin paikkoihin josta ne on helppo poistaa.
Jos koivua haluaa kasvattaa kuusikossa, sen pitää olla pari metriä matalampi kuin kuuset.
Energiapuun kasvatus ei kannata – kuin Harjavallassa yhdellä.
Peten juurikääpä saattaisi tosiaan ilman koivuja olla paljon pahempi riesa jo nyt. Koivu ja sekametsä vähentää tietysti sitä kun kuusien välimatkat juurien osalta pitenevät. Joten ehkä tämä onkin ollut enemmän kuin hyvä ratkaisu senkin puolesta. Kaikki tuo jossitteluhan on juuri sitä jossa on lähinnä romantisoinnin makua kuusiuskontokunnan pää-äänenkannattajalla.
Sekoitus tosiaan teoriassa vähentää riskiä, mutta tässä tapauksessa tuskin kuitenkaan. Alle on kasvanut kuvan perusteella täystiheä taimikko, jonka päällä on koivuja. Ja jos hoitamattomassa vaiheessa oli vesakon lisäksi ylimääräisiä kuusiakin, niillä on luultavasti ollut juuriyhteydet toisiinsa eli juurikäävällä on mahdollisuus levitä. Tiheässä vaiheessa puun kasvu on kuitenkin hidasta ja se hidastaa myös juurikäävän leviämistä. Hyötyä tuosta ei kuitenkaan ole juuri puun hitaan kasvun takia. Noin nuorten kuusten perusteella en kuitenkaan itse uskaltaisi päätellä puuston terveydestä mitään. Ehkä sekoitus on parantanut maaperän terveyttä eli kuusien vastustuskyky on kunnossa. Toivottavasti tartuntaa ei ole, mutta viitteitä siitä näkee seuraavassa harvennuksessa. Lahosta taimikosta tai 02-puustosta en vielä ole kuullut, vaikka eiköhän sorkkaeläinpolitiikka sellaisiakin kohteita tulevaisuudessa meille tarjoa.
Visakallon kriittisessä suhtautumisessa kaksijakoiseen kasvatukseen täytyy pitää samalla tavoin asiat erilän kuin monissa suorittavan portaan kommenteissa. Nyt on kyse rästikohteesta, joka ei ole sopiva kaksijakoisen kasvatuksen arviointiin. Sen sijaan kuvassa näkyy se, että kovalla työlläkin rästikohteenkin voi saada hyvään kunton, vaikka kiertoajassa ja hoitokustannuksissa onkin tullut takkiin.
Jeessi, sinä tunnut yleensä arvostavan nopeita hakkuutuloja. Juurikäävästä on toki hyvä olla huolissaan, mutta ajatuksesi on on täysinristiriidassa ainakin nopeiden hakkuutuloejn suhteen. Kyllä tämän kuvion kasvatusketju on ollut taloudellinen katastrofi eikä se kunnolla korjaannu myöhemminkään. Täytyy toki olla tyytyväinen siihen, että aikaisempi polvi istutti kuvion kuusella. Mikä tahansa muu vaihtoehto olisi johtanut siihen, että nyt kasvatettaisiin lehtikuitua.
Kuvassa tilanne näyttää kohtalaisen hyvältä . Yleensä jäljelle jää koivujen pilalle piiskama kuusikko tai kuten syksyllä kävi , pelkkä koivikko . Innokas raivausryhmä oli pistänyt kituvat kuuset kylmästi kumoon ja metsä oli rakenneltava riukuuntuneesta koivikosta .Kuvakin siitä löytyy viime syksyltä ja pari muutakin , jossa kasvatuskelpoinen puulaji oli jotakin aivan muuta , mitä alueelle oli alunperin istutettu .
Kuusen kanssa pärjää , kun on vähänkin hereillä , mutta mänty ei anna unohduksia anteeksi .
Yleensä osa kuusista on jo saavuttanut aikaa koivujen alaoksat ja tupsuuntunut. Kosaan ei yhtä tukkia enempää tule eli siltä puolelta ajatellen aivan sama kasvatatko tukkia koivuista jotka tekevät sen tukin-pari puolta nopeammin kasalle.
Se koivu vaan ani harvoin täyttää nykyään tukin laatuvaatimukset . Jos täyttää , niin viimeistään ensimmäisen kunnon oksan kohdalta varovasti poikki. Tukkiosuus on usein leimikossa 10-20 %.
Energia/kuitupuun kasvatus ei kannata kuin Harjavallassa ja ekonimistien työpöydillä. Olen Peten kanssa samaa mieltä siitä, että tämä kohde on esimerkki huonosta metsänhoidosta.
Kaksijaksoisen metsän kasvatus on haasteellista, mutta joskus se voi olla edullistakin. Tilanteita on monia. Joitain kuvia olen tällekin palstalle lähettänyt, missä esimerkiksi vanerikoivikon olla on terve ja elinvoimainen kuusentaimikko tai nuoren kuusikon seassa harvakseltaan nopeasti lihovia laatukoivuja. Keskeinen ajatus on tilanteesta riippumatta tukkipuun tuotanto.
Poikkeuksena ehkä tiettyjen viljavien turvekankaiden uudistaminen, missä hieskoivu tulee paikalle vääjäämättä esim. aiemman puusukupolven kantovesoista tai rajanaapurin pystypuista. Avohakkuu – mätästys – kuusenviljely -ketju toisi armottoman heinänpoljenta- ja perkaussavotan, ellei kemiallisia menetelmiä oteta avuksi. Vaihtoehtona on mennä luonnon ehdoilla, eli antaa hieskoivikon tulla valtapuustoksi ja alle kuusentaimia samoin luontaisesti. Taimikko harvennetaan kaksijaksoisena ja ensiharvennusvaiheessa hieskoivut nurin. Kuusikon kehitys hidastuu viljelyyn verrattuna ainakin 10 vuotta ja kun vaihtoehtoja vertaillaan, niin riippuen korkokannasta, koivun vaikutuksesta maaperän tilalle ynnä muista kirjoituspöytänyansseista, saadaan jommalle kummalle vaihtoehdolle parempi kannattavuus.
Tällaisten erikoiskohteiden hoito on haasteellista ja kannattavaan lopputulokseen pääseminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja ammattitaitoa metsänomistajalta. Suunnittelupuoli on ainakin pidettävä omissa käsissä, hakkuut voi yleensä teetättää. Jos viitseliäisyys puuttuu, niin viisainta on toimia yksinkertaisten menetelmien mukaan.
Eipä tässä e-puuta ole tullut kasvatettua kuin omiin tarpeisiin. Se että muutama vuosi sitten sellainenkin hakkuu tehtiin oli sille palstalle suorastaan lottovoitto. Sillä saatiin pelastettua hyvin kasvava elinvoimainen sekametsä ja kantorahatuloakin jäi. Kuidun kasvatuksesta taas olen Burlin kaas erimieltä. Kannattavuus yhtä hyvä kuin tukin kasvatuksellakin kunhan aletaan ottaa tuotteen valmistusaika huomioon. Ihmeen vaikeaa se tuntuu metsäväelle olevan. Minä kasvatan sitä samaa euron/vuosikasvatuspalkkion metsää kuin te kaikki muutkin. Minä vain saatan päättää ottaa sen jo parinkymmenen kasvatusvuoden jälkeen käteen. Te tukittajat vasta hautaan mutta teidän käärinliinoissa onkin sitten varmaan taskut.
Kuten tästäkin esimerkistä selviää niin tukin tuottaminen ei olisi ollut edes kalliimpaa kuin pelkän kuidun joten vaatii korkeampaa harjavaltalaista matematiikka jos ei pyri tukin tuottamiseen ja mahdollisimman nopeasti. Minunkaan käärinliinoissa ei taskuja tule olemaan ja jokainen palstani on myynnissä vaikka heti. Tähän mennessä havupuuvaltaisista metsistä on maksettu hyvin ja viime vuosina yhä paremmin. Tuottoa saa muutenkin kuin puuta myymällä.
Nuo Peten haaveet eivät perustu minhinkään. Tuo kuusikko olisi tuon kokoista myös ilman koivuja. Ei koivu juurikaan vähennä kuusen kasvua ennen kuin latvat tyssäävät koivun alaoksiin. Ja aika terveitä latvoja ainakin osa näyttää olevan. Minä en laske metsien myyntiä lainkaan metsätalouteeni mukaan koska niin ei tule jokatapauksessa käymään minun aikanani. Peten on vain taivuttava samaan ”Harjavaltalaiseen matematiikkaan” koska juuri sitä metsätalous on sinullekkin. Euroa pukkaa joka vuosi palkaksi sinullekkin. Halusit tahi et.
Jeessiltä pääsi nyt trumpismi. Eli siis vaihtoehtoinen totuus. Sellaista kun tarpeeksi toistelee niin alkaa uskoa ainakin toistaja itse.
Kyllä +10000kpl hieskoivuvitelikkö hidastaa kuusen pituuskasvua aivan varmasti. Sitä ei muuksi muuta edes vaihtoehtoisen totuuden toitottaminen. Ja edelleen vaikka tässä raivaukseen aikanaan vuonnan 2003 ryhdyttiin ja koivut harvennettiin radikaalisti 4000kpl/ha tiheyteen niin kuusien toipuminen kasvukuntoon oli hidasta ja täyteen vauhtiin ne eivät koivurankametsän alla päässeet.
Hakkuu meni motokuskin mielestä sikäli mukavasti, että koivut oli helppo poistaa. Suuremmasta osasta sai kaksi 3m pölliä ja aika vähän oli niitä joista ei lähtenyt yhtään. Tämä sen takia, että koivut ”taimikonharvennettiin” raivaussahalla 2000kpl/ha tiheyteen vuonna 2010. Koivut sai mukavasti pystyasennossa uralle karsittavaksi ja kuuset olivat vielä sen verran pieniä, että jonkinlaista näkyväisyyttäkin oli. Silläkin oli merkitystä, että 2010 koivuja ei jätetty kuusten tyvelle lainkaan. Koitettiin siis valmistella jo silloin ylispuun poistoa. viereisellä varttuneemmalla kuviolla oli samaa leimikkoa, eli koivujen litrakoosta ei täyttä selvyyttä ole. Pieniä ne oli, mutta suuremmaksi ei minun mielestä kannattanut kasvattaa.
Tottakai jokaisen toimiin kuuluu taimikon varhaisperkaus. Myös koivikossa. Eihän se koivukaan missään kymmenentuhannen asennossa kasva. Tarkoitin nimenomaan kuvan tilannetta samankaltaisena kuin se oli omassanikin ennen e-puuharvennusta. Koivut otettiin silloin aivan samoin kuusten päältä pois. Olisi aika vaikea kuvitella niitäkään kuusia 15-17 vuotiaina yhtään nykyistä pidemmäksi tai vahvemmaksi vaikkei koko seudulla olisi ollut yhtään koivua.
Niin, tässähän kuusilla on ikää jo 30 vuotta. Jos varhaisperkaus tai edes joku raivaus olisi tehty viimeistään 10v istutuksesta niin tässä olisi nyt ensiharvennettu tukkia kasvava kuusikko.
Jos varhaisperkauksen tällaiselle rehevälle viljelykuusikolle tekee niin en keksi yhtään syytä miksi sinne jättäisi koivuja kuin aukkopaikkoihin. Eikä niitä aukkopaikkoihinkaan pidä jättää, muodostuu vain hankalia ylispuustoisia tupsuja. Tässä päästiin ”koivunkasvatuksella” 650€/ha tiliin. Olisin mielelläni jättänyt sen väliin ja ottanut kuusikon ensiharvennuksesta vähän reilumman tilin.
Tuolla kuvaosastolla on kuvia 26 vuotiaista kuusikoista, joihin oli tehty jo toinen harvennus. Nykyiset taimet ovat yleensä hyvää alkuperää, ja kun ne lyödään kunnollisiin lämpimiin mättäisiin, ja hieman käytetään varhaisperkauksessa raivaussahaa, niin hyvä tulee!
Jälleen kerran täytyy tosiaan pitää erillään rästikohteet ja tavoitteellinen metsätalous. Itsestäänselvää on se, että kuusi kärsii niissä tiheyksissä, mitä Petellä on koivua ollut. Mutta kun koivikko pidetään normaaleissa lukemissa, alkaa kuusikin kasvaa hyvin. Tietenkään luontaisena se ei pärjää mättääseen istutetulle, alkuperältään valikoidulle.
Peten tapauksessa ylispuiden poistoa varmaan helpotti koivujen latvyksen kapeus.
Sopivalla puulajisuhteella kaksijaksoisessa kuusi-koivu sekametsässä puun kokonaistuotos paranee. Koivun kasvu paranee (E-S) n. 70 m³/ha/ka enemmän kuin kuusen kasvu hidastuu.
Taloudellinen tuotto paranee enemmän koivun kuusta nopeamman kasvun takia.
Miinuspuolella on mahdolliset korjuuvauriot ja koivun heikko k-hinta.
Jalostettujen viljelykuusten parantunut kasvu kuroo tuon kasvueron eron ainakin osittain kiinni , jos ei ole käytetty jalostettuja koivuntaimia. Toisaalta uudistuskulut on edullisemmat luontaisen koivikon ja harvemman kuusikon
yhdistelmässä.
”Tuolla kuvaosastolla on kuvia 26 vuotiaista kuusikoista, joihin oli tehty jo toinen harvennus” nii wua meillä sawossa laetetaa närren taemii alle lämmitys nii sitte tuossa iässä on jo piätehakkuu..niitä kasvatettaan perämetässä jottei kasvun rutina häerihe yöunia
Torpparin linjoilla ja meillä Satakunnassa tuollainen ikä on jo päätehakattu aikaa. Paitsi että kuusia on vain maisemapuina joukossa ja hybriitihaapa päälajina.