Kommentit (1)

  1. Ennallistaminen näyttää yksinkertaisesti metsänhoidon lopettamiselta ja metsän taannuttamiselta.

    Luonnonpuistoja lukuun ottamatta, en näe siinä mitään etuja tai järkeä.

    Meillä Suomessa valtaosa metsäalasta on jo ylitiheitä tai ryteköityneitä eli hoitamattomia metsiä ja vettyviä ojitusalueita ojien täyttymisen takia.
    Näillä ojitusalueilla biologinen kasvu ja siis hapen sidonta romahtaa sekä maan päällä, että maannoksessa.
    Varjoisasta ryteikkömetsästä kaikkoavat lukemattomat lajit, koska valo ja lämpö on elämän ehto.

    Miten ihmeessä tämä vastustaisi ilmastonmuutosta tai lajikatoa?

    Aktiivisesti hoidetussa kasvatusmetsässä tulee 6-10 v välein kymmeniä kuutioita lahopuuta kantoina ja hakkutähteitä, joissa tuhannet lajit lisääntyvät.
    Valoisat uudistusalat ovat välttämättömiä tuhansille pioneeri- ja valoa vaativille lajeille.
    Ojituksella pohjaveden lasku mahdollistaa esim. 40 cm syvyyteen asti biologisesti aktiivisen kasvualustan eli 4000 m2 maata/ha sienirihmoille, pieneliöille, juurille ja mikrobeille, joiden kasvu on useita kymmeniä prosentteja koko metsän kasvusta.

    Metsänomistajien pitää pitää pää kylmänä ja ajatus kirkkaana romanttisessa suojelutouhotuksessa, jolla ei edistetä ilmastoa , mutta halvaannutetaan taloutta.

    Monipuolinen metsänhoito tukee hyvin lajirunsautta.

    Suurimmat lajikadon syyt ovat lämpötilan nousu ja ihmisen kaikkialle levittämät kemikaalit, myrkyt ja mikromuovit, joista irtoaa hormoonihäirintäkemikaaleja.

    Tärkein ennallistamisasia olisi metsittää takaisin ihmisen tuhoamia miljoonia neliäkilometrejä metsää myös Euroopassa.

Metsänomistus Metsänomistus

Blogit ja Kolumnit

Kuvat