Monimuotoisuudelle tärkeät rakennepiirteet lisääntyneet metsissä

Tuoreen tutkimuksen mukaan suojelualueiden määrä on moninkertaistunut, mutta vanhojen metsien määrä yhä laskee.

Talousmetsien luonnonhoidon kehittämistä monimuotoisuuden turvaamiseksi kannattaa jatkaa ja edelleen tehostaa, tuoreessa tutkimuksessa todetaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen metsien monimuotoisuutta kuvaavien rakennepiirteiden kehitystä valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) aineistojen avulla vuosina 1980–2015.

Tulosten mukaan tietyt monimuotoisuudelle tärkeät rakennepiirteet ovat lisääntyneet 1990-luvulta alkaen. Osa muutoksista selittyy luonnonhoidolla, osa muilla syillä.

Suojelualueiden pinta-ala 17-kertaistui, mutta vanhojen metsien väheneminen on silti jatkunut. Etelä-Suomessa lasku voitaisiin pysäyttää lisäämällä esimerkiksi Metso-ohjelman avulla suojelua. Etelä-Suomessa 85 prosenttia vanhoista metsistä on puuntuotannon maalla.

Myös vanhojen puiden määrä on laskenut, vaikka puuston ja järeiden puiden määrä onkin kasvanut. Puut järeytyvät nuorempina tehokkaan metsänhoidon ja ilmaston lämpenemisen vuoksi.

Järeän haavan määrä lisääntynyt

Säästöpuut ovat lisänneet järeämpää puuta metsän nuoriin kehitysvaiheisiin. Tämä on myönteistä, mutta vaateliaan metsälajiston kannalta säästöpuiden vähäinen määrä ja pieni koko ovat ongelma. Lisäksi esimerkiksi uuden kuolleen puun tuottamisessa säästöpuiden merkitys on nykykäytännöllä vielä vähäinen, tutkimuksessa arvioidaan.

Kuolleen puun määrän lisääntyminen Etelä-Suomen metsissä selittyy luontaisten häiriöiden, kuten myrskyjen ja kuivuuden, lisääntymisellä. Etelässä kuolleen puun määrä on kasvanut reippaasti suojelualueilla mutta talousmetsissä kasvu on jäänyt lieväksi. Tämä osoittaa, että kuolleen puuston hakkuuhävikin eli tahattoman rikkoutumisen ja energiapuuksi korjuun minimoimisessa on vielä tehtävää.

Puulajien osuudet pysyivät tarkastelujaksolla melko muuttumattomina. Haavalla havaittiin Etelä-Suomessa suhteellisesti suurin lisäys: määrä tuplaantui kolmeen kuutioon hehtaarilla ja järeän haavan (läpimitta yli 30 senttiä) osuus nousi 0,2 kuutiosta 1,3 kuutioon hehtaarilla.

Haavan merkitystä on luonnonhoidossa korostettu 1990-luvulta alkaen, joten luonnonhoidon vaikutus tässä ollut ilmeinen, tutkimuksessa todetaan.

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut