Metsäala toivoo, että kuolinpesien nopeaa purkamista aletaan edistää seuraavalla hallituskaudella.
”Nopea kuolinpesien purkaminen olisi metsäsektorille kaikkien aikojen win-win. Negatiivisia puolia saa hakemalla hakea”, Sahateollisuuden toimitusjohtaja Tino Aalto totesi elokuun lopulla aihetta käsitelleessä Metsämiesten Säätiön webinaarissa.
Kuolinpesät ovat kaikilla mittareilla passiivisia. Ne eivät myy puuta yhtä usein tai paljon kuin muut yksityiset metsänomistajat, mutta jäävät muista jälkeen myös suojelusopimusten pinta-aloissa.
”On ajateltu, että kuolinpesä on väliaikainen omistusmuoto. Kuitenkin vanhimmat metsää omistavat kuolinpesät ovat 1800-luvulta”, Aalto kertoi.
Keskiverto metsää omistava kuolinpesä jatkaa olemassaoloaan kymmenen vuotta. Eniten kuolinpesiä puretaan ensimmäisinä vuosina, mutta osa jatkaa toimintaansa vuosikymmenestä toiseen.
Lähivuosina ja -vuosikymmeninä kuolinpesien määrä on todennäköisesti lähtemässä selvään kasvuun ja olemassa olevien kuolinpesien sisälle syntyy uusia, ellei lainsäädäntöä muuteta.
Suomalaisten metsänomistajien keski-ikä on 61 ja mediaani-ikä 63 vuotta. Tapion ja Pellervon taloustutkimus PTT:n tuoreen selvityksen mukaan peräti kolmasosa metsänomistajista on vaihtumassa vuoteen 2035 mennessä.
”Tosiasiallisesti laki suosii yhteishallintoa”
Alkukesällä ilmestyi Sahateollisuuden tilaama selvitys ”Kuolinpesien metsäomaisuutta koskevan päätöksenteon tehostaminen”. Selvityksen laati entinen oikeuskansleri, nykyinen vanhempi neuvonantaja Tuomas Pöysti Geradin Partners -asianajotoimistosta.
Vaikka kuolinpesä on tarkoitettu väliaikaiseksi metsänomistusmuodoksi, webinaarissa esiintyneen Pöystin mukaan Suomen laki tosiasiallisesti suosii yhteishallintoa.
Verotus kannustaa voimakkaasti muihin omistusmuotoihin, mutta muut kannustimet kuolinpesien purkamiseen puuttuvat.
Pöysti arveli, että kulttuuriset tekijät vaikuttavat osaltaan siihen, että kuolinpesistä on tullut Suomessa pitkäaikainen omistusmuoto.
”Suomalaiset ovat konsensushakuisia ja välttävät kustannuksia. Viime vuonna syntyi 58 000 kuolinpesää, mutta pesänselvittäjää haettiin vain vähän yli 1 500 kuolinpesälle.”
Osakkaat aktiivisiksi, purkamiselle määräaika
Pöystin mukaan Suomen kannattaisi ottaa mallia naapurimaista. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa metsää omistavien kuolinpesien hallinto on pyritty järjestämään niin, että osakkaat aktivoituvat.
Ruotsissa veron määrä alkaa nopeasti nousta, jos kuolinpesä jatkaa metsäomaisuuden hallinnointia. Käytännössä kuolinpesän on myytävä metsät pois tai esimerkiksi muodostettava niistä yhtymä reilun neljän vuoden kuluessa perinnönjättäjän kuolemasta.
Norjassa aikaraja on hieman Ruotsiakin tiukempi, tasan kolme vuotta.
Tanskassa kaikenlaiset kuolinpesät tulee purkaa noin vuoden kuluessa niiden syntymisestä.
Keskeinen ongelma on myös päätöksenteko. Suomessa laki edellyttää kuolinpesiltä – samoin kuin yhtymiltä – yksimielisyyttä kaikissa päätöksissä. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, toiminta voi halvaantua.
Pöysti kertoi, että Ruotsissa kuolinpesälle edellytetään pakollista hallintoedustajaa, kun sillä on vähintään kolme yhteisöomistajaa.
Selvityksensä johtopäätöksenä Pöysti ehdottaa, että Suomi ottaisi lainsäädäntöönsä muilta osin mallia Ruotsista, mutta kopioisi kolmen vuoden aikarajan Norjasta. Niille kuolinpesille, jotka ovat olleet olemassa jo ennen lainsäädännön muutoksia, purkamisen määräaika voisi olla pidempi.
Pöystin tarkastelun mukaan perustuslain ei pitäisi muodostua esteeksi kuolinpesiä koskevan lainsäädännön muutoksille.
”Lainvalmistelua kohti toimivampia malleja on täysin mahdollista jatkaa.”
Maakunnan kokoinen metsäomaisuus
Suomalaiset kuolinpesät omistavat yhteensä 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää. Määrä vastaa suurin piirtein yhden keskikokoisen maakunnan, esimerkiksi Etelä-Savon tai Keski-Suomen, metsämaan pinta-alaa.
Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Sami Oksa kertoi webinaarissa, että kuolinpesät myyvät viidenneksen vähemmän puuta kuin yksityiset metsänomistajat tai metsäyhtymät.
”Jos aktiivisuus saataisiin samalle tasolle kuin muilla, noin 1,5 miljoonaa kuutiota lisää puuta olisi vuosittain saatavilla. Se vastaisi kahden tai kolmen sahan vuotuista puuhuoltoa tai yhden sellutehtaan neljän kuukauden puuhuoltoa”, Oksa totesi.
Metsäteollisuuden mukaan suuri ongelma on kuolinpesien osakasrekistereissä. Niistä ei välttämättä löydy yhdenkään osakkaan yhteystietoja, ja vaikka löytyisikin, lupa päätöksiin pitäisi saada kaikilta lopuiltakin.
Suomen metsäkeskuksen johtaja Ari Eini muistutti webinaarissa, että kuolinpesiä koskevan lainsäädinnön uudistus olisi valtiolle helppo keino tukea metsien aktiivista käyttöä. Se voisi jopa lisätä valtion verotuloja.
”Uusi lainsäädäntö yksinkertaistaisi prosessia, ei monimutkaistaisi sitä.”
Tällaisia kuolinpesät ovat
- Vähintäänkaksi hehtaaria metsätalousmaata omistavia kuolinpesiä on Suomen metsäkeskuksen rekisterissä noin 86 000 kappaletta. Ne omistavat yhteensä 1,8 miljoonaa hehtaaria metsää, johon on laskettu mukaan metsä-, kitu- ja joutomaa.
- Noin 50 000 kuolinpesääomistaa vähintään kaksi hehtaaria tuottoisaa metsämaata, yhteensä 1,2 miljoonaa hehtaaria. Määrä vastaa 9:ää prosenttia Suomen yksityismetsien pinta-alasta.
- Vuosittain syntyy noin 5 000 metsää omistavaa kuolinpesää.
- Kaikkienkuolinpesien mediaani-ikä on 10 vuotta. Puolet kuolinpesistä siis puretaan kymmenen vuoden kuluessa niiden syntymisestä, kun toinen puoli jatkaa olemassaoloaan pidempään.
- Puukaupan teki 35 prosenttia kuolinpesistä vuosina 2016–2018. Samalla ajanjaksolla puukaupan teki 49 prosenttia perhemetsistä ja 53 prosenttia yhtymistä.
- Suojelussa kuolinpesät ovat muita passiivisempia: vuosina 2020–2025 vain 6,5 prosenttia Metso-tuesta myönnettiin kuolinpesille – vähemmän kuin niiden osuus yksityismetsien pinta-alasta.
Lue myös
Kuolinpesien jumeille stoppi – selvitysmies esittää määräaikaa pesien purkamiselle
Kuolinpesien metsänomistus kasvussa
Kuolinpesissä yhdeksän prosenttia metsistä – päätöksenteko hidastuu
Kysely: Puhumattomuus painaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksia
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään