Tutkimus: Puupuhdistamoilla voidaan pienentää vesistöjen ravinnekuormitusta

Kuiva vuosi vaikeutti tutkimustyötä.

Vesien rehevöitymistä pyritään suitsimaan monin keinoin. Puuaineksen lisääminen ojastoihin, vesiensuojelurakenteisiin ja pienvesiin voi vähentää merkittävästi vesistöihin päätyvää ravinne-, kiintoaines- ja humuskuormitusta. Kuva: Syke
Vesien rehevöitymistä pyritään suitsimaan monin keinoin. Puuaineksen lisääminen ojastoihin, vesiensuojelurakenteisiin ja pienvesiin voi vähentää merkittävästi vesistöihin päätyvää ravinne-, kiintoaines- ja humuskuormitusta. Kuva: Syke

Puuaineksen lisääminen ojiin voi vähentää merkittävästi vesistöihin päätyvää ravinne-, kiintoaines- ja humuskuormitusta, Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkimuksesta käy ilmi.

”Puulisäys tekee niin pelto- kuin metsäojistakin ravinnesieppareita. Tämä on todennäköisesti seurausta pohjaeläintuotannon tehostumisesta”, arvioi Syken johtava tutkija Kari-Matti Vuori.

Hankkeessa kokeiltiin ns. puupuhdistamoja Rääkkylässä ja Parkanossa. Kuiva vuosi kuitenkin vaikeutti näytteidenottoa, eikä kohteissa havaittu merkittävää vaikutusta vedenlaatua.

Hankkeessa jatkettiin aiemmin käynnistettyä pelto-ojan tutkimusta Taipalsaaressa. Ojan ravinne-, kiintoaines- ja humuspitoisuudet olivat puupuhdistamolta lähtevässä vedessä huomattavasti alhaisemmat kuin vedessä ennen puhdistamoa, esimerkiksi fosforipitoisuudet olivat jopa 30–50 prosenttia alhaisemmat. Myös pohjaeläimistö oli runsastunut huomattavasti.

”Nyt jatkohankkeemme seurantatulokset näyttivät, että metsäojissa biologinen puhdistusteho on säilynyt jo kuusi vuotta hyvällä tasolla ja pohjaeläimistön määrä ja lajikirjo on moninkertaistunut”, Vuori sanoo.

PuuValuVesi-hanketta veti Suomen ympäristökeskus ja se toteutettiin yhteistyössä muun muassa Pro Agria Itä-Suomen, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen, Parkanon kunnan sekä paikallisten osakaskuntien, yhdistysten ja maanomistajien kanssa.

Metsänhoito Metsänhoito