”Tätä tietä pitää kulkea eteenpäin”

Metsäkeskuksen keräämä metsävaratieto avattiin vapaaseen käyttöön neljä vuotta sitten. Metsäjohtaja Anna Rakemaa on saavutuksesta ylpeä.

Metsäjohtaja Anna Rakemaa kertoi maskin takaa, miksi avoin metsätieto on tärkeää. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Anna Rakemaa avaa meille oven maski kasvoillaan ja tervehtii iloisesti. Suomen metsäkeskuksen Pasilan toimisto on joulukuun alussa hiljainen. Tiukat koronarajoitukset ovat ajaneet muut etätöihin. Metsäkeskuksen metsäjohtaja Rakemaa saa työskennellä konttorilla yksin.

Normaalioloissa olisimme tavanneet Rakemaan varsinaisella työpisteellä Metsäkeskuksen pääkonttorilla Lahdessa, mutta koronan vuoksi sovimme haastattelun Helsinkiin, Rakemaan kotikaupunkiin.

Rakemaa vastaa metsäkeskuksen ydintoiminnasta. Hän johtaa hallintoa eli lakien valvontaa ja metsätiedon tuottamista. Hän on luvannut kertoa meille näkemyksensä siitä, millaisessa murroksessa metsien käyttö on, minkälaista metsätietoa tarvitaan ja mitä uutta kuuluu metsävaratiedon hankintaan ja lakien valvontaan.

Rakemaa on seurannut metsäalan kehitystä ja työskennellyt metsävaratiedon uudistamisen parissa 2000-luvun alusta lähtien. Vuodesta 2012 hän on luotsannut metsätiedon ja inventoinnin kehitystä Metsäkeskuksen metsäjohtajan paikalta.

”Jos tässä mittakaavassa kuin Suomessa pyöritetään metsätaloutta, on kriittistä, että meillä on hyvät tiedot metsistä ja hyvät menetelmät, joilla seurata metsien käyttöä”, hän sanoo.

Metsätietoa kautta Suomen

Rakemaan uran merkittävin saavutus tapahtui vuonna 2016. Tuolloin Metsäkeskuksen keräämä metsävaratieto tuli kaikille vapaasti käytettäväksi. Rakemaa oli vienyt tiedon käytön avoimuutta ja siihen liittyvää lainsäädäntöä eteenpäin vuoteen 2007 asti maa- ja metsätalousministeriössä ja sen jälkeen metsätiedon työ- ja asiantuntijaryhmissä.

”Avoin tieto on sellainen, mihin olen uskonut. Avoimen metsätiedon avulla ylläpidetään hyvät toimintaedellytykset nykyisen kaltaiselle yksityismetsätalouteen perustuvalle metsien käytölle ja tuetaan suomalaisen metsätalouden kilpailukykyä”, Rakemaa painottaa.

Kun kaikilla on käytössään sama tieto, se näkyy muun muassa parempana metsien hoidon ja hakkuiden laatuna sekä monipuolisempina metsäpalveluina. Samalla saadaan julkisin varoin kerätyille tiedoille enemmän käyttöä.

Rakemaan uran aikana kahdessakymmenessä vuodessa metsävaratieto on lisääntynyt ja tarkentunut huimasti. Myös teknologian kehitys on kiihtynyt.

Metsäkeskus siirtyi kaukokartoituspohjaisiin metsätiedon keruumenetelmiin vuonna 2010. Tänä vuonna saatiin valmiiksi kymmenen vuotta kestänyt projekti, jossa laserkeilattiin kaikki Suomen metsät kertaalleen läpi. Uusi kierros aloitettiin saman tien. Nyt tavoitteena on keilata Suomen metsät kuudessa vuodessa ja kerätä entistä parempaa ja tiheämmin keilattua metsävaratietoa.

”Olen ylpeä tiedon avaamisesta ja myös tästä digitalisaatiosta, mitä olemme metsäsektorille saaneet aikaan. Näen että se on se tie, mitä pitää vahvasti kulkea eteenpäin.”

Ainutlaatuista maailman laajuisesti

Anna Rakemaa on monesti joutunut selittämään, miksi sekä Metsäkeskus että Luonnonvarakeskus (Luke) keräävät kumpikin metsävaratietoa. Tältä kysymykseltä ei vältytty tälläkään kertaa. Vastaus tulee nopeasti.

”Luonnonvarakeskuksen keräämää tietoa käytetään paljon kansallisissa ja kansainvälisissä seurannoissa ja jos tarvitaan täysin harhatonta tietoa. Meidän tieto tulee operationaaliseen tarkoitukseen, eli sen pohjalta voi tehdä metsätalouden toimenpiteet.”

Metsäkeskuksen tietojen tarkoitus on tukea metsänomistajia ja metsäalan toimijoita tekemään hyviä suunnitelmia metsien käytöstä.

Metsänomistajille todennäköisesti tunnetuin esimerkki Metsäkeskuksen tuottamasta tiedosta on Metsään.fi-verkkopalvelu, joka antaa kokonaiskuvan metsän puustosta, hoitotarpeista ja hakkuumahdollisuuksista. Avoimesta tiedosta löytyvät myös esimerkiksi korjuukelpoisuuskartat, jotka kertovat maaperästä ja siitä, milloin metsään on järkevä mennä.

Viime vuonna Metsäkeskus käytti metsävaratietojen tuottamiseen kaikkiaan yli 4,6 miljoonaa euroa ja julkaisi lähes 1,9 miljoonan hehtaarin metsävaratiedot.

”Ruotsissa tuotetaan myös dataa, mutta siellä isot metsänomistajayhdistykset ja firmat keräävät pääsääntöisesti itse tiedot omista metsistään. Meillä on kansallinen järjestelmä, joka tuottaa tiedon ja jakaa sen avoimesti saataville. Se on ainutlaatuista”, Rakemaa toteaa.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 8/2020

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito