Mänty kuusikossa tai kuusi männikössä on monimuotoisempi

Sekaviljely voi yleistyä. Etenkin tuhonkesto puoltaa metsän uudistamista männylle ja kuuselle.

Sekametsän laatukasvatus alkaa taimikonhoidossa, jolloin poistetaan etukasvuiset ja vialliset rungot sekä jätetään mahdollisuuksien mukaan lehtipuustoa. (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Sekametsän laatukasvatus alkaa taimikonhoidossa, jolloin poistetaan etukasvuiset ja vialliset rungot sekä jätetään mahdollisuuksien mukaan lehtipuustoa. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Sekametsät ovat nosteessa.

”Kiinnostus tutkimustietoa kohtaan on kasvussa ja pikkuhiljaa kiinnostus muuttuu käytännön toimiksi”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Saija Huuskonen sanoo.

Sekametsät ajatellaan paremmin tuhoja kestävinä. Kestävyys liittyy sekä välittömiin riskeihin että ilmastonmuutoksen tuomiin pitkän aikavälin uhkiin.

Välittömät riskit tarkoittavat hirvituhoja eli mitä sitten, jos kaikki männyt on syöty. Ja kuusen kautta ajatellen sekapuusto vähentää kirjanpainajatuhojen riskiä.

Istutus-kylvö tai istutus-istutus

Luke tutkii sekametsien perustamista ja kasvatusta Etelä- ja Keski-Suomessa. Uudistamismenetelmänä on sekaviljely – joko männyn kylvö ja kuusen istutus, tai molempien puulajien samanaikainen istutus.

”Mänty kuusikossa tai kuusi männikössä on monimuotoisempi kuin yhden havupuulajin metsikkö, mutta suurempi monimuotoisuusarvo saadaan, kun mukana on myös luontaista lehtipuusekoitusta.”

Muokkauksena on käytetty mustikkatyypillä kääntömätästystä. Karummalla puolukkatyypillä vain istutuskohdat on kääntömätästetty ja kylvökohdat on laikutettu.

”Mitä pitemmälle mustikkatyyppiä päin mennään, sitä varteenotettavampaa on vaihtaa männyn kylvö istutukseen, eli istutetaan mäntyä ja kuusta sekaisin puolet ja puolet.”

Tee-se-itse-siemenpullo ja sen kalibrointi

Luke on käyttänyt sekaviljelyssä tasaosuuksia 50 ja 50 prosenttia kuusta ja mäntyä, eli joka toiseen mättääseen istutetaan kuusentaimi, joka toiseen laitetaan mäntyä, kohteesta riippuen joko istuttaen tai kylväen.

Kylvö tehdään käsinkylvönä istutuksen yhteydessä. Siihen ei ole saatavana välinettä kaupan hyllyltä, vaan se on tehtävä itse. Siemenpullon korkin rei’itys on helppoa, mutta se pitää kalibroida vaikka lakanan päällä ja laskea, että yhdellä heilautuksella tulee 10–15 siementä.

Pullo kulkee joko taimivakassa istuttajan mukana, tai istuttaja kävelee uudistusalan toisen kerran läpi pullon kanssa.

”Kylvötulos paranee, jos siemenet peittää kevyesti. Kylvetyt mättäät kannattaa merkitä vaikka jalanjäljellä tai kepillä vedetyllä ristillä.”

Siemeniä voi ostaa suoraan siementuottajilta, joita maassa on kaksi, mutta yleensä ne tilataan metsänhoitoyhdistyksen tai muun uudistamispalveluja tarjoavan kautta.

Huuskonen tuntee luontaisen reunametsäsiemennyksen mahdollisuudet, mutta jalostushyödyn vuoksi suosittelee kylvöä. Sillä saa sekä kasvuhyötyä että laatua.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 19/2021

Lisää aibeesta: Suuntana sekametsät

Kommentit (2)

  1. Yritin jättää kuusentaimikon joukkoon siemensyntyisiä mäntyjä ja sekalaisen määrän lehtipuita.

    Kaikki syöty. Jäljelle jää puhdas kuusikko.

  2. Meilläkin on joskus käynnyt niin, että kuusikosta on männyt ja koivut syöty. Toisaalta on myös käynyt niin, että ne ovat säilyneet ja kuviosta onm kehittynyt hyvä sekametsä. Voisiko kyseessä olla joku maaperän ominaisuus, joka vaikuttaa maistuvuuteen. Voisiko tutkia?

    10 vuotta olemme harjoittaneet systeemiä, jossa hakkuuta seuraavana vuonna on ästetty ja kylvetty samalla männyn siemen. Seuraavana vuonna on istutettu 1000 kuusentainta/ha. Jos mäntyjen taimettuminen on onnistunut, niin tuloksena on perkausten jälkeen hyvä sekametsä.

Metsänhoito Metsänhoito