”Meidän pitäisi kiireesti tehostaa metsien kasvua”

Suomen metsävarojen kasvuun vaikuttaa eniten hakkuutaso, professori Heli Peltola arvioi. On kuitenkin tärkeä muistaa, kuka metsien käytöstä päättää.

Metsien nettokasvu kääntyy tulevina vuosikymmeninä laskuun, mikäli kasvua ei tehosteta, Heli Peltola varoittaa. (Kuva: Harri Mäenpää)

Metsänomistaja päättää. Tämän Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteen professori Heli Peltola haluaa kaikkien muistavan.

Metsiin ja niiden käyttöön kohdistuu tällä hetkellä ennen näkemätöntä painetta. Keskustelua käydään metsien roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä, tärkeydestä monimuotoisuudelle sekä virkistyskäytölle. Kiivaassa sanailussa kuitenkin usein unohtuu yksi tärkeä asia: Suomessa metsillä on yli 600 000 omistajaa.

”Tahtoo olla niin, että kaikki haluavat määrätä, mitä suomalainen metsänomistaja metsässään tekee. Olen korostanut, että metsänomistajalla on vahva omaisuuden suoja”, Peltola muistuttaa.

”Metsänomistajalle ei pidä sanella, mitä pitäisi tehdä, vaan ennemmin tulisi antaa porkkanoita eikä keppiä. Heidän päätöksenteon tueksi tulisi myös tuottaa tutkimustietoa, jonka avulla metsien hoitoa ja käyttöä voidaan ohjata haluttuun suuntaan.”

Opetusta, tutkimusta ja asiantuntijatehtäviä

Peltola nimitettiin Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteen professoriksi helmikuussa 2013. Tällä hetkellä hän tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsiin: miten metsien hoitoa tulee sopeuttaa muuttuvaan ilmastoon ja millä tavoin erilaiset tuhoriskit hallitaan nykyistä paremmin metsien hoidossa ja käytössä. Keskiössä ovat myös metsien hiilensidonnan ja puuntuotannon tehostaminen metsien hoidon avulla.

Haastattelun teemme videoitse ja Peltola vastaa työhuoneeltaan Metsätieteiden osastolta, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnasta, Joensuusta. Jo mapeista notkuva kirjahylly kertoo, että tekemistä kyllä riittää. Haastattelupäivänä palavereita on luvassa iltaseitsemään asti.

Opetus- ja tutkimustyön ohella professoria työllistävät erilaiset asiantuntijatehtävät. Peltola aloitti vuosi sitten syksyllä Suomen ilmastopaneelin metsäasiantuntijana. Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä sekä antaa tukea hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon.

Metsien kasvu taittuu

Peltola on johtanut Suomen akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Forbio-hanketta. Hankkeessa on tehty valtakunnan metsien inventointikoealoilla skenaariolaskelmia, joiden mukaan Suomen metsävarat lisääntyvät tulevaisuudessakin, mikäli runkopuuta hakataan vuosittain 60–70 miljoonaa kuutiometriä.

Hakkuutaso on ollut Suomessa 2000-luvulla keskimäärin 60 miljoonan ja 2010-luvulla 70 miljoonan kuution luokkaa. Jos runkopuuta hakataan vuosittain noin 80 miljoonaa kuutiometriä eli Luonnonvarakeskuksen kestäväksi hakkuutasoksi määrittelemä määrä, metsävarat eivät kasva nykyisestä.

”Eniten Suomen metsävarojen kasvuun ja määrään vaikuttaa hakkuutaso. Viime vuosikymmeninä lisääntyneitä metsävaroja ja metsien kasvua selittää se, että niitä on hakattu selvästi kasvua vähemmän”, Peltola muistuttaa.

Huolestuttavaa on, että vaikka metsiä hakattaisiin vain 60 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, metsien nettokasvu kääntyy Forbio-hankkeen tutkimusten mukaan laskuun lähivuosikymmeninä. Tähän vaikuttaa metsien ikärakenteen muutos. Edes ilmastonmuutoksen kasvua lisäävä vaikutus tai hienoinen lisäys metsien lannoituksen ja jalostetun taimi- ja siemenmateriaalin käytössä eivät kehitystä muuta. Kun metsät vanhenevat, kasvu vähenee.

”Käytännössä meidän pitäisi Suomessa eri toimin kiireesti tehostaa metsien kasvua.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 7/2021

Kommentit (2)

  1. Panu

    ”Kun metsät vanhenevat, kasvu vähenee.” Miksi tavoitteen siis pitäisi olla mahdollisimman suuri hiilivarasto metsään kun se tehdään kasvun ja hiilinielun kustannuksella?

    Tukkikokoinen metsä kannattaa hakata ja siirtää hiilivarasto (ei tietysti kokonaan siirry) puutuotteisiin varastoimaan hiiltä vielä vuosikymmeniksi ja jopa -sadoiksi. Samalla saadaa sitä nuorta nopeasti kasvavaa puuta metsiin.

  2. Juuri näin. Tukkikokoista metsää on kasvatettu kauan ja sitä uhkaa myös monet vaarat. Varma paikka on siis hiilivarastona jossain. Sivutuotteesta sahahakkeesta valmistetaan arvokasta sellua ja kylkiäisenä saadaan vielä säävaihteluista riippumatonta energiaa sellutehtaista.

    Tervejärkistäkin asiaa Joensuusta.

    Metsänkasvatuksen tehostuminen edellyttää metsänomistajien positiivista suhtautumista. Tässä asiassa tarvitaan Heli Peltolaa ja muita tekemään valistustyötä. Ei tyyppejä, jotka markkinoivat jotain firmaa, josta saavat tuloja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat