Metsänomistaja Jussi Koskisen varttunut männikkö on tuottanut viiden viime vuoden aikana yli 2 300 euroa hehtaarille, kun monella vastaavalla kuviolla on jääty selvästi pienempään tuottoon. Jyväskylän Nyrölässä asuvalla Koskisella on kymmeniä hehtaareja viljelymänniköitä, jotka lähestyvät päätehakkuujäreyttä. Parhaat männiköt tuottavat puuta edelleen toistakymmentä kuutiota joka vuosi.
”Männiköt ovat tulossa uudistamisvaiheeseen. Kasvunsa lopettaneet vanhat kuusikot on tiloiltamme jo pääosin uudistettu, joten seuraavana ovat vuorossa 50–70-vuotiaat männiköt. Pitäisi vaan tehdä viisas ratkaisu sen suhteen, mitkä kuviot uudistetaan ensimmäisenä.”
Koskisen metsissä harvennukset on tehty jo useamman vuosikymmenen ajan omalla, tavanomaista pienemmällä hakkuukonekalustolla. Nykyisin käytössä on Sampon hakkuukone ja John Deeren ajokone. Harvennuksilla on pyritty normaaleihin metsänhoidon suositusten mukaisiin tiheyksiin.
”Mutta kapeammat ajourat mahdollistavat tasaisemman korjuujäljen. Kun puusto on harvennuksen jälkeen tasaisesti kuviolla, niin kasvu säilyy mielestäni parempana. Meidän harvennustemme jäljiltä esimerkiksi ilmakuvilta on vaikea erottaa ajouria jälkeenpäin.”
Uraleveys on Koskisen metsissä korkeintaan neljän metrin luokkaa ja puuston aukkopaikat on pyritty hyödyntämään urasuunnittelussa. Lopputuloksena näkymä Koskisen varttuneisiin männiköihin on totuttua puustoisempi.
Yli yhdeksän kuutiota vuodessa
Suomen metsistä liki viisi miljoonaa hehtaaria on varttuneita kasvatusmetsiä, joissa pääpuulaji on mänty. Se on noin neljännes Suomen metsämaan pinta-alasta. Moni metsänomistaja pohtii siis samoja asioita kuin Koskinen. Hänelle kuviokohtainen kasvu on puuston laadun ohella tärkeimpiä kriteerejä uudistamispäätökselle.
”Mutta kasvun määrittäminen ei ole aivan yksinkertaista. Kokemukseni on, että näiden männiköiden kasvu on usein suurempaa kuin kasvutaulukot osoittavat.”
Mittasimme kasvun Koskisen Petäjävedellä sijaitsevalla tilalla noin 55-vuotiaalla männikkökuviolla. Keskiläpimitta kuviolla oli 23 senttiä ja puiden keskipituus noin 19,5 metriä. Runkoja oli 700 ja puustoa 270 kuutiota hehtaarilla.
Viiden viime vuoden aikana metsä on kasvanut kasvukairauksen perusteella keskimäärin 9,4 kuutiota vuodessa. Prosentteina vuosikasvu on ollut 3,4.
Kuivahkon kankaan männikön kasvutaulukko Järvi-Suomeen antaa vastaavalla kohteelle kasvuksi 8,9 kuutiota.
Harvempi metsä, suurempi kasvuprosentti
Huomionarvoista on, että jos metsä olisi edellisessä harvennuksessa hakattu harvemmaksi, esimerkiksi 500 runkoon hehtaarilla, olisi puuston kasvuprosentti ollut edellisen viiden vuoden aikana huomattavasti suurempi, 4,7 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että puustoa olisi kuviolla vähemmän, joten kasvuprosentti olisi suurempi.
Sen sijaan kuutioita metsä olisi edellisen viiden vuoden aikana tuottanut vain 33,5, kun Koskisen metsässä tuotos on ollut 46,9 kuutiota.
Jos puukuution arvoksi lasketaan 50 euroa, on Koskisen männikkö tuottanut viidessä vuodessa 2 310 euroa.
”Itse käyttäisin hintana 80 euroa kuutiolle, sillä kasvu kohdistuu lähes kokonaan tukkipuuhun ja seuraava hakkuu on päätehakkuu”, sanoo Koskinen.
Näin laskien tuotto olisi ollut 3 752 euroa hehtaarilla.
Harvemmaksi hakattu männikkö olisi puolestaan tuottanut 50 euron kuutiohinnalla 1 675 euroa. Toki siitä olisi aiemmassa harvennuksessa saatu isommat hakkuutulot ja pääomaa metsään olisi sitoutunut vähemmän.
Jos metsänomistaja käyttäisi uudistamiskriteerinä neljän prosentin kasvua, olisi 700 rungon tiheydessä kasvava männikkö jo valmis päätehakkuuseen. Sen sijaan harvempaa männikköä kannattaisi edelleen kasvattaa, vaikka se tuottaa vuodessa vähemmän euroja.
Metsänomistajan tehtäväksi jää miettiä, kumpi vaihtoehto on omalla kohdalla järkevämpi.
Jatketaanko kiertoaikaa?
Hiilinielujen vahvistamiseksi Suomessa on pohdittu paitsi männiköiden kasvattamista hieman nykyistä tiheämpinä myös kiertoaikojen pidentämistä.
Männiköissä pidennetyn kiertoajan harvennusmallien mukaan toimiminen lisäisi Luonnonvarakeskuksen mukaan keskituotosta 4–8 prosenttia ja puuston keskimääräistä hiilivarastoa 10–20 prosenttia perusmalleihin verrattuna. Kiinnostaisiko metsänomistajaa kiertoajan jatkaminen?
”Metsätalous on minulle elinkeino, jonka on tarkoitus työllistääkin. Minusta nämä hoidetut viljelymänniköt ovat 60–70-vuotiaina päätehakkuuvaiheessa”, sanoo Koskinen.
Hän arvioi, että taloudellisen kannustimen pitäisi olla metsänomistajalle huomattava, jotta kiertoaikoja kannattaisi pidentää vapaaehtoisesti.
Se, millaisia päätöksiä metsänomistajat varttuneissa männiköissään tekevät, vaikuttaa paljon paitsi omistajan taloustilanteeseen myös siihen, millaisena hiilinieluna Suomen metsät toimivat lähimpinä vuosikymmeninä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Suomessa mainostetaan kuidun keittäjien mieliksi ja aloitteestakin tiheitä metsiä, joissa tukkiprosentti jää pieneksi ja myyntitulo paljon matalammaksi, koska tukki on yli 2 x kuitupuun hintaista.
Tähän ansaan ei kannata haksahtaa. Kun kasvut ja hinnat pannaan taulukkoon, tiheänä kasvattamisen epätaloudellisuus paljastuu heti.
Joka vaiheessa valtapuiden kasvustot kannattaa pitää sellaisessa tiheydessä, että oksat eivät raavi toisiaan, sillä se stressaa puita ja heikentää kasvua. Harvennus nopeasti runkopuuta kasvattavaan 400 r/ha tiheyteen pitäisi mennä heti kun puusto alkaa kunnolla järeytyä EH:n jälkeisessä väljennyksessä.
Hyvin hoidetussa metsässä nopea kasvu on tasaista vuodesta toiseen, eikä kasvutaantumia tiheydenta takia tule. Kokemus (katkaisupintojen tarkastelu, kairaaminen)näyttää, miten helposti järeytyvä puusto alkaa kärsiä ylitiheydestä ja paksuuskasvu kärsiä.
Jos valtapuun männyn latvus on 40 -30 % rungon pituudesta ja oksat riittävän pitkiä, kasvu jatkaa tukkikasvua vielä ikääntyneenäkin ja tuotta paljon arvokasvua.
Jutun esimerkissä 9 m3 vuosikasvu 90 % tukkikasvulla järeissä vahvalatvaisissa rungoissa lannoitettuna kasvaa arvokasvua luokkaa 700 €/ha/v ilman mitään kuluja, kuin aluskasvillisuuden raivaaminen 10 v välein. Sen poistaminen nostaa maan lämpötilaa ja lisää valtapuuston kasvua 1-3- m3.
Jos MO:lla ei ole rahan tarve, ja korkokanta on nykyisen alhainen, eikä muita polttavia sijoitustarpeita ole, kannattaa terve hyvin kasvava metsikkö pitää pystyssä tuottamassa rahaa vaikka 100, jopa 120 vuotiaaksi.
Kasvatusmetsikön järeytyessä puusto kannattaa harventaa tiheyteen 200 r/ha 40-60 v iässä, jossa valoa ja kasvutilaa on hyvin järeään loppukasvatukseen.
Vaikka 6 m3/ha /v kasvu tuottaa vanhassa terveessä metsässä ilman kuluja lähes 500 €/ha/v, joka on hyvää talouden hoitoa varmalla korkeakorkoisella ”säästötilillä”.