Myrkytön torjunta tepsi tukkimiehentäihin

Taimen tyvelle ruiskutettu, liima-aineen sitoma hiekkaseos torjuu tukkimiehentäitä yhtä tehokkaasti kuin kemialliset torjunta-aineetkin. Ilman torjuntaa iso osa taimista kuolee.

Conniflex-suojaus on kehitetty Ruotsissa. (Kuva: Liina Kjellberg)

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksessa seurattiin, miten tehokkaasti tukkimiehentäin torjunta ja maanmuokkaus vaikuttavat istutettujen kuusentaimien kehitykseen ja kuolleisuuteen. Koeistutukset tehtiin Kaakkois-Suomessa, jossa tukkimiehentäitä on runsaasti.

Osa taimista suojattiin kemiallisella tukkimiehentäin torjunta-aineella, osa Ruotsissa kehitetyllä liima-aineen pintaan ruiskutetulla hiekkaseoksella, Conniflexillä. Osa taimista jätettiin kokonaan suojaamatta.

Osa koealueista muokattiin jatkuvatoimisella mätästäjällä, osa jätettiin muokkaamatta.

Kaksi kasvukautta seuratun tutkimuksen tulos on yksiselitteinen. Kuolleisuus jää pariin kolmeen prosenttiin, kun taimet käsitellään torjunta-aineella ja istutetaan muokattuun maahan.

”Tutkimus osoitti, että kemiallinen torjunta-aine ja Conniflex ovat yhtä tehokkaita. Taimien kuolleisuudessa ei ollut eroja”, sanoo erikoistutkija Jaana Luoranen Lukesta.

Tutkimus osoitti myös maanmuokkauksen tärkeyden taimien kehityksen turvaajana. Tukkimiehentäit tuhosivat noin viidenneksen muokkaamattomaan maahan istutetuista taimista torjuntakäsittelystä huolimatta.

”Hyvään uudistamistulokseen päästään vain käyttämällä sekä maanmuokkausta että suojattuja taimia. Muuten taimia kuolee runsaasti”, Luoranen toteaa.

Torjunnasta suoja kahdeksi kasvukaudeksi

Tutkimuksen yhteydessä havaittiin, että kahden kasvukauden jälkeen Conniflex-suoja alkaa rapista pois. Kemiallisen torjunta-aineen antama suoja heikentyy ensimmäisen kasvukauden jälkeen.

Luorasen mukaan tämä riittää saattelemaan taimet kasvuun. Myöhemmin hakkuualan tukkimiehentäikanta alkaa vähentyä. Samalla taimien tyvetkin vahvistuvat eikä tukkimiehentäi enää pysty niitä tappamaan.

”Tukkimiehentäin aiheuttama kuolleisuus on suurinta ensimmäisen kasvukauden aikaan.”

Conniflexillä suojaus peittää 60 prosenttia taimen pituudesta. Sen ei havaittu haittaavan taimen kasvua.

Lupaavista tuloksista huolimatta siirtyminen tukkimiehentäin biologiseen torjuntaan ei ole lainkaan mutkatonta. Conniflex-käsittely maksaa noin kymmenen senttiä taimelta, vastaava kemiallinen käsittely alle sentin taimelta.

Kommentit (1)

  1. Onkohan noissa tukkimiehentäissä eroja? Meillä on eräs tila, jossa ainoa tepsivä keino on se, että hakkuun ja istutuksen välillä on täysi kesä.

    Kerran yritettiin nopeampaa systeemiä. Siis istutusta hakkuuta seuraavana keväänä, koska kyseessä oli heinettyvä kohde. Kivisyydestä johtuen ei saanut kunnon mättäitä, mutta laikkuja kuitenkin. Istutuskesänä syötiin taimista n 70 %, mistä saatiin kylläkin vakuutuskorvaus.

    Tulihan siihen se heinikkokin, joka vähän haittasi täydennysistutusta, mutta tuli kuitenkin kasvatuskelpoinen taimikko.

    Pari kertaa on myös sattunut, että mätästetyissä paikoissakin on esiintynyt täydennysistutusta vaativaa tuhoa. Vaikka tuhojen keskiarvo voi olla pieni, niin tilakohtaiset vahingot voivat olla suuria.

Metsänhoito Metsänhoito