Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomessa oli viime syksyn jahdin päättyessä vajaat 87 000 hirveää. Syksyn hirvisaalis oli vajaat 38 000 hirveä. Edellisvuonna samaan aikaan hirviä oli 85 000 ja syksyn 2023 hirvisaalis oli noin 32 000 hirveä.
Luken erikoistutkijan Jyrki Puseniuksen mukaan lukujen perusteella ei voi päätellä, että hirvikanta olisi kasvussa.
”Ero edelliseen vuoteen on siinä määrin pieni. Hirvikolarien lisääntyminen tosin voisi viitata kannan kasvuun, mutta mallin muut tekijät eivät kuitenkaan osoita samaan suuntaan.”
Viime syksyn jahdin jälkeen hirviä oli runsaimmin eteläisellä rannikolla, noin viisi eläintä tuhannella hehtaarilla. Myös Pohjanmaan rannikolla Vaasan molemmin puolin hirviä on keskimääräistä enemmän.
Eteläisen Suomen alhaisimmat hirvitiheydet ovat Satakunnan ja Kanta-Hämeen raja-alueella. Samalla alueella myös susia on runsaasti.
Sudet ja peurat vievät vasatuottoa
Valtakunnallisesti hirviä on suunnilleen tavoiteltu määrä. Hirvitalousalueittain tarkastellen tilanne ei ole yhtä hyvä.
Suomessa on 59 hirvitalousaluetta. Niistä 29:llä kanta on alueellisten riistaneuvostojen asettaman tavoitteen mukainen. 26 hirvitalousalueella hirviä on edelleen liikaa. Vain neljällä alueella kanta on tavoitetta alempi.
Lisäksi naarashirviä on suhteessa uroksien määrään monin paikoin enemmän kuin Riistakeskuksen asettama (1,5 naarasta/uroshirvi) tavoite. Vain rannikkoalueilla ja osassa Pohjois-Suomea naaras-uros -suhde on kohdallaan.
”Alueellisilla riistaneuvostoilla on oikeus päättää korkeammasta naaras-uros-suhteesta, kuten monet ovat tehneetkin erityisesti alueella, jossa petoja on paljon”, Pusenius huomauttaa.
Mitä suurempi naaraiden osuus on, sitä tehokkaammin hirvikanta lisääntyy.
Pari vuotta sitten huoleksi nostettu taantunut vasatuotto on elpynyt suuressa osassa maata.
Luken mukaan tilanne on edelleen huolestuttava runsaimman hirvikannan alueilla läntisellä Uudellamaalla ja Lounais-saaristossa, jossa tuhatta naarashirveä kohti syntyi vähemmän kuin 70 vasaa.
Puseniuksen mukaan sekä susien että valkohäntäpeurojen runsaat kannat todennäköisesti alentavat alueellista vasantuottoa.
Tiedot yli 5 000 hirviseurueelta
Luke laskee arvion laatimallaan kannanarviomallilla. Lähtötietoina ovat metsästäjien hirvijahdin aikana keräämät tiedot, muun muassa päivittäisien hirvihavaintojen ja saaliin määrä sekä arvio jahdin jälkeisestä hirvikannasta. Tietoja saatiin yli 5 000 hirviseurueelta, mikä edustaa 95 prosenttia metsästykseen osallistuneista.
Lisäksi hirvikannanarviointimallissa otetaan huomioon lento- ja maalaskentojen tuloksia, hirvikolarien määrää sekä suurpetojen runsaus.
Puseniuksen mukaan viime syksyn jahdin jälkeen ei eteläisessä Suomessa voitu tehdä lentolaskentoja, koska maa pysyi lumettomana eivätkä kaikki hirvet tällöin näy ilmasta.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Vasoja syntyi 1000 naarasta kohden 700, ei 70.
Tavoitteet ovat kautta maan liian alhaisia metsästyksen arvoon nähden.