Ladataan...
Yle: Jatkuva kasvatus yhä harvinaisuus – varsinkin metsähoitoyhdistysten hakkuissa
Yhdistysten välillä on suuria isoja eroja suhtautumisessa jatkuvan kasvatuksen hakkuisiin.
Tilaajille
Yhdistysten välillä on suuria isoja eroja suhtautumisessa jatkuvan kasvatuksen hakkuisiin.
Metsänhoito
”..on ollut ja on edelleen asenteellista vastustusta…” No no.
Tuo on kyllä kevyt peruste. Puuntuotannossa ehkä pitäisi nähdä se koko kuva. Talousmetsät eivät ole pyöräily- ja lenkkeilypuistoja, joissa verorahoilla subventoimalla voidaan pitää peitteisyyttä päällä. Sen on mainittu olevan menetelmän pääpointti. Ja olkoon niin.
Metsästä omaa elämäänsä pyörittävillä ja yhteiskuntaakin pönkittäen valinkauhassa ovat muut asiat.
Tutkivat journalistit eivät ymmärrä todellista ilmiötä. Yhdistysten korjuupalvelun leimikot ovat suurelta osaltaan ensiharvennuksia tai väljennysharvennuksia. Kehitysluokkaa 4 eli uudistuskypsiä ei juuri koskaan. Usein vaikeimmat kohteet menevät tänne yhdistyksille. Tässä selitysvoimaa sille, miksi näissä tyypillisissä kohteissa ei juurikaan nouse esille jatkuva kasvatus.
Uutinen oli tyypillistä Yleä.
Siellä ei ymmärretä tai haluta ymmärtää hakkuutapojen todellista eroa. Miksi joku haluaisi pilata metsänsä jatkuvalla kasvatuksella.
Viisasta sakkia yhdistyksissä. Ei toki kaikissa. Kerran oli Päijänteen MHY:n lehdessä pitkä juttu jatkuvan kasvatuksen hakkuusta, jonka yhdistyksen korjuupalvelu oli tehnyt. Kritisoin puuhaa. Kuvista näki, ettei ollut toivoa alueen taimettumisesta. Kirjoittaja ei tainnut pitää kommentistani. Toki kiitti.
Ja vielä. Noistako kuvassa näkyvistä kuusenraaskuista kasvatetaan kunnon metsä. En kehtaisi esitellä tuollaista kuviota.
Tässä meikäläisen kommentti Ylen keskusteluun:
”Minusta tuossa kuvassa on aika tyypillinen tilanne. Kyseessä on männyn maa, johon usein syntyy alikasvuskuusia. Maapohjan karuudesta johtuen ne kasvavat huonosti kuten kuvastakin näkyy. Uusia mäntyjä eikä koivuja synny.
Selvästi näkee, että kyseessä on tosiasiallisesti metsän hakkuu vajaatuottoiseksi, siis metsänhävitys. Harvalukuisten mäntyjen kokonaiskasvu jää heikoksi. Kuuset saattavat harvennuksen aiheuttaman valoshokin seurauksena seurauksena jopa kuolla.
En kyllä kehtaisi esitellä tuollaista kuviota mediassa. Sinänsä erittäin hyvä varoittava esimerkki siitä, millaista tuhoisaa jälkeä jatkuvan kasvatuksen puuhastelut aiheuttaisivat Suomen metsissä”