Ruotsissa männytkin istutetaan

Männyn istutusmäärä ohitti Ruotsissa viime vuonna ensimmäistä kertaa kuusen istutusmäärän.

männyntaimia
Ruotsissa männyt pitkälti istutetaan, Suomessa mäntytaimikoita pyritään saamaan aikaiseksi myös siemeniä kylvämällä. Lisäksi mäntyä uudistetaan luontaisesti siemenpuuhakkuilla. Kuvassa männyntaimia suomalaisella istutustyömaalla. (Kuvaaja: Valtteri Skyttä)

Ruotsissa istutettiin viime vuonna yli 150 miljoonaa männyntaimea enemmän kuin Suomessa. Suomessa männyntaimia istutettiin noin 40 miljoonaa, Ruotsissa noin 200 miljoonaa. Länsinaapurissa tehdään Suomea enemmän hakkuita, mutta suuren männyntaimien määrän taustalla on ennen kaikkea metsänuudistamiskäytäntöjen erilaisuus.

”Suurin syy eroon on se, että Ruotsissa ei juuri käytetä metsäkylvöä. Mäntymaat istutetaan”, Luonnonvarakeskuksen (Luke) siemen- ja taimituotannon erikoistutkija Katri Himanen kertoo.

Ruotsissa mäntyjen istutusmäärä ohitti viime vuonna ensimmäistä kertaa kuusentaimien määrän. Ruotsissa kuusen istutusmäärä on laskenut, Suomessa hieman noussut. Etenkin Etelä-Ruotsin kuusikot ovat kärsineet merkittävistä metsätuhoista, mikä voi näkyä puulajin istutusinnossa.

Monipuolisuutta puulajivalikoimaan

Rauduskoivujen istutusmäärissä Suomi on Ruotsia edellä. Himasen mukaan suomalaisten siemenviljelysten siemenistä kasvatetut koivuntaimet ovat myös pidemmälle jalostettuja.

Kuusen, männyn ja koivun jälkeen Suomessa istutetaan eniten lehtikuusta. Maahan isketään täällä vuosittain jonkin verran myös douglaskuusen, tervalepän ja visakoivun taimia.

Himanen ei näe, että Suomessa tulisi erityisesti ottaa mallia Ruotsin istutusmääristä ja puulajeista.

”Ruotsissa saatuja kokemuksia ja tutkimusta esimerkiksi douglaskuusen viljelystä kannattaa kuitenkin seurata.”

Ilmastonmuutos muuttaa puiden kasvuolosuhteita, joten yksipuolinen puulajivalikoima on talousmetsissä riski.

”Harvinaisempien puulajien viljelymäärät ovat 2000-luvulla pienentyneet Suomessa. Trendi saisi sopeutumismielessä olla päinvastainen”, Himanen sanoo.

Himasen mukaan ilmastonmuutoksen ja monimuotoisuuden näkökulmasta olisi hyvä lisätä kotimaisten lehtipuiden viljelyä ja varoa kuusen istuttamista liian karuille kasvupaikoille.

Hirvieläinten määrä iso kysymys

Niin Suomessa kuin Ruotsissa hirvieläinten aiheuttamat syöntituhot vaikuttavat merkittävästi istutusten kannattavuuteen. Suomessa hirvieläinten kokonaismäärä on kasvanut, sillä valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden määrä lisääntyy.

”Ruotsissa olisi etelässä Suomea enemmän lääniä istuttaa lehtipuita, jos hirvieläintilanne sen sallisi. Ilmeisesti myös villisika alkaa olla Etelä-Ruotsissa ongelma”, Himanen kertoo.

Ruotsissa erikoisuutena on Pohjois-Amerikasta kotoisin olevan kontortamännyn suosio. Sitä istutetaan länsinaapurissa enemmän kuin koivua, vaikka kontortan istutusmäärä onkin laskenut.

Kontortamännyn kiertoaika on jopa viidenneksen lyhyempi kuin kotoperäisen männyn, mutta Suomessa kontortakokeilut hiipuivat aikoinaan puulajin laatuongelmien sekä lumi- ja tuulituhoriskien vuoksi.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito