Tutkittavana taimi

Laura Pikkarainen tutkii väitöskirjassaan, miten taimet selviävät erilaisissa säilytys- ja istutusolosuhteissa.

Laura Pikkarainen laskee laboratoriossa, miten paljon juuria tutkimustaimet ovat kasvattaneet. (Kuvaaja: Matias Honkamaa)

”Tutkijan työssä parasta on se, että tuntee tuovansa alalle jotain uutta ja merkityksellistä. Teen parhaillaan väitöskirjaa metsänuudistamisesta. Selvitän, miten kauan kasvussa olevia taimia voi säilyttää taimilaatikoissa, miten istutusajankohta ja kasvukauden kuivuus vaikuttavat taimien selviytymiseen ja miten syvälle männyn pikkutaimia voi istuttaa.

Kiinnostuin tutkijan työstä viimeistellessäni metsänhoitajan opintojani Itä-Suomen yliopistossa. Olin istuttanut yläkoulu- ja lukioikäisenä taimia Metsähallitukselle ja metsänhoitoyhdistykselle ja työskennellyt opiskelukesinä harjoittelijana Metsä Groupilla, joten ajattelin, että seuraavaksi olisi mukava kokeilla tutkimustyötä.

Aloitin väitöskirjan teon toukokuussa. Teen sitä Itä-Suomen yliopistolle, mutta osa tutkimuksista tehdään yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Tällä hetkellä tutkin, miten pitkään kasvussa olevia kuusen- ja männyntaimia voi säilyttää pahvisissa taimilaatikoissa.

Taimilaatikot kehitettiin alun perin keväällä istutettavia pakkasvarastoituja taimia varten. Pahvilaatikoihin pakataan kuitenkin myös kesällä ja syksyllä istutettavia taimia. Sitä, soveltuvatko taimilaatikot tähän tarkoitukseen, ei ole aiemmin tutkittu – kuten ei sitäkään, miten kauan taimia voi laatikoissa säilyttää.

Laura Pikkarainen vie maasta nostamiaan taimia tutkittavaksi laboratorioon. (Kuvaaja: Matias Honkamaa)

Tutkimusaineistoni koostuu kuusen- ja männyntaimista, joita on säilytetty taimilaatikoissa lyhimmillään päivän verran ja pisimmillään kolme viikkoa. Vertailtavana on kuusentaimia, joita on säilytetty avoimissa kasvatuskennoissa. Taimet on istutettu Luonnonvarakeskuksen Suonenjoen koetoiminta-aseman läheisyydessä sijaitsevaan peltoon. Jo nyt näkee, että taimilaatikoissa pisimpään säilytettyjen taimien uusimmat kasvut kuolevat. Sitä, miten pitkään taimia uskaltaa taimilaatikoissa säilyttää, en kuitenkaan osaa vielä sanoa.

Tutkijan työ on pitkälti siistiä sisätyötä. Työpäiväni koostuvat valtaosin Suonenjoella keräämäni aineiston analysoinnista, tieteellisten artikkeleiden lukemisesta ja oman tutkimustekstini kirjoittamisesta.

Ensimmäisen osan tutkimusaineistosta keräsin kesäkuussa. Valitsin Suonenjoella joka maanantai otoksen taimia mitattavaksi. Ensin mittasin taimien pituudet ja läpimitat ja katsoin, onko taimissa vaurioita. Sitten nostin taimet maasta ja laskin laboratoriossa, miten paljon juuria ne ovat kasvattaneet. Osan taimista jätin kasvamaan kesän yli. Ne käyn mittaamassa syksyn aikana.

Tavoitteenani on saada taimien säilytystä käsittelevä osuus väitöskirjasta valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä. Koko väitöskirjan on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2021. Toivottavasti voin jatkaa tutkimus- ja kehitystehtävissä sen jälkeenkin. Pidän työn joustavuudesta. Välillä voi tehdä pidempiä ja välillä lyhyempiä päiviä. Myös omatoimisuus kiehtoo. Se, että saa itsekseen pohtia ja setviä erilaisia ongelmia.”

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut