Uudistettu siemenpuuasennon kautta. Taimikosta varhaisperattiin kaikki lehtipuu aika pienenä. Lopullisen perkauksen tein n. 5 vuotta sitten. Silloin oli hirville mieluisa asuinpaikka. Papanoita vaikka kuinka paljon. Tietysti joku taimi oli syötykin, mutta kasvatettavaakin jäi.
Eiköhän nämä puut jatkossa kelpaa sahallekin?
Ei tuo kovin mieluisa paikka ainakaan talvella ole hirville ollut. Pari hirveä kesäisellä ohikulkumatkallaan ei sitä faktaa miksikään muuta.
Eipä tietysti enää olekaan hirville syötävää mäntyruokaa tässä männikössä. Ovat nuokin männyt olleet aikanaan samankokoisia kuin tuolla edellä korpisoturin ja metsä-masan taimikot.
Vaikket Gla usko, niin kyllä siellä oli asuttu ja edelleen asutaan. Tänä syksynäkin tuosta mäestä löytyi joka ajossa hirvi. Tarkkoja ovat yleensä. Kerran tänä syksynä kävi emä kaksoisvasojen kanssa n. 50 metrin päässä takanani, mutta saivat vainun. Minulla ei ollut mitään tietoa, mutta jälkiä seurannut kaveri näki kuinka olivat tehneet U-käännöksen.
Osa tuosta mäestä kasvaa n 40 vuotiasta metsää. Luulen, että harvennusmetsissä on varpuja, joita hirvet syövät.
On siinä oikeassa reunassa pari alikasvosmäntyä katkaistu, lienee ollut hirvi asialla, on siellä joku kulkija ollut. Tällä alueella voisi näköjään nostaa reippaasti kantaa, ehkä jopa rauhoittaa pariksi vuodeksi tai myöhentää metsästystä, koska hirviongelmaa ei ole. Meillä taas pitäisi kantaa leikata, koska kuvan mukaista männikköä ei saa aikaan. Valtakunnallinen määrä pysyisi kuitenkin tavoiteessa.
Eikös Timppa mänty ole hirvellä etupäässä talviruokaa?
Hirvet syövät meillä päin myös varpuja siihen saakka, kun lumi peittää ne. Mäntyjä ja muuta ruokaa hirvet haeskelevat usein varttuneiden metsien alakasvustoista. Katselin viime talvena, kun hirvi oli syönyt metsässä vaikka vieressä oli 2009 hakattu aukko, jossa oli myös melko suuria männyntaimia.
Toki hirvet muuallakin kuin taimikoissa syövät. Esim. mustikan sanotaan taantuneen, mikä osuus kohtuuttomaksi paisuneella hirvieläinkannalla lieneekään tässä yhtälössä.
Valkohäntien polkuja on tullut tallattua paljon ja tutkittua mitä syövät. Syövät ahnaasti mustikanvarpuja syksyllä ja loppukesällä. Varvusto ei siitä kuole, kun syövät vain latvat. Päinvastoin, paikoin näkyvät haarautuvan ja tulevan entistä tiheämmäksi ”leikkaamisen” tuloksena. Seuraavan kesän marjasato kyllä jää tulematta, kun kukkasilmut syödään.
Jolloin mm. kanalintujen ravinnonsaanti heikkenee.
Hoitamattomat ryteiköt ovat suurin syy marjojen häviämiseen.Taimikkovaiheen pitkä kesto hidastaa marjojen palautumista alueille.
On muuten kohtuu hyvät marjamaat Groupin hallinnoimilla mailla , kun metsien käsittely on intensiivistä . Jo enskan jälkeen pääsee joillekin alueille puolukkaan. Mustikkakin palautuu kuusikoihin , kun hoitotoimien ansiosta maapohja saa aina riittävästi valoa.
Vaikka meneekin otsikon ohi, niin Gla:lle tiedoksi. Kanalinnut hakevat mustikan varvikoista lähinnä hyönteisruokaa poikasten kasvattamiseen. Toki joskus mustikkakin kelpaa, muttei ole välttämätön.
Meillä ei kyllä kuusikoihin palaudu mustikat. Kassvatetaan sulkeutuneina. Toisin on männiköissä tilanne
Aiheen ohi tosiaan menee väite, ettei mustikat olisi kanalinnuille tärkeitä.
Onko muuten nyt niin, että Timpan yhteismetsä kasvattaa kuusia liian tiheässä, jos Suorittavan mainitsemissa Groupin hoidetuissa metsissä valo riittää kuusikoissa mustikoiden kasvattamiseen?
En Groupin hallinnoimista metsistä kovin paljoa tiedä. Kerran olin ekskursiolla Mäntässä enkä ainakaan niissä metsissä tuollaista harvassa kasvattamista havainnut. Jossakin taimikossa todettiin, että joku puu olisi pitänyt perata enemmän.
Hyvin ne tiheässä kasvavat näyttävät kasvavan ainakin metsäsuunnitelman mukaan. Kertaalleen harvennettu 39-vuotias kuusikko 947 runkoa/ha, keskipituus 17 m lehtomaisella kankaalla 14,6 m3/ha/v. Ei noissa metsissä mustikka kasva ei muukaan aluskasvullisuus.
Hyvälaatuisen tukkiaihion oksan maksimipaksuus Lukella (entinen Metla) on ollut Verkasalon ja muiden tutkimuksissa 2 cm:ä ja erinomaisen 1.5 cm:ä. Tuossa on aivan poikkeuksellinen nuori metsä laadultaan. Metsä Groupin mailla ei näe tuollaisia kyllä ikinä milloinkaan. Männyn tekninen laatu on niissä suoraan sanottuna ihan surkea. .
Metsien käsittelytavat kehittyvät koko ajan(MG) . Taimikot peratan nykyään huomattavasti aikaisemmin. Vielä 10vuotta sitten raivauksia pitkitettiin toivoen , että yksi raivauskerta riittää . Ennakkoraivaukset olivat myös varsin harvinaisia tuhon aikaan. Nyt kattavuus ja ajoitukset molempien toimenpiteiden osalta ovat biologisesti paremmin kohdallaan .
Mainitsin edellä puolukan . Se ei välttämättä ehdi kadota uudistusalalta ollenkaan , kun lehtipuu pidetään poissa varjostamasta . Esim . toissa kesänä varhaisperattu pieni aukko antoi puolukoita runsaat 200 litraa . Tilanne oli sama vuotta aikaisemmin . Ensiharvennuksen jälkeen marjamäärät lisääntyvät muutaman suvantovuoden ollessa välissä .
Toissa kesänä keräilimme omaan talouteen useamman ämpärin mustikoita ensiharvennetun männikön kumpareiden ja ajourien reunoilta. Marjat säilyvät , kun metsäpohja saa jatkuvasti riittävästi valoa .
Timppa, ei omt:llä mustikkaa yleensä runsaasti olekaan. Indikaattorilajeina on ihan muut lajit kuin varvut. Mutta jollei siellä edes ruohot kasva, liian tiheää on puusto.
Hyvän näköisiä mäntyjä. Tuo kuusikon tiheys riippuu vähän millä taktiikalla on liikenteessä. Mennäänkö yhden, kahden vai peräti kolmen harvennuksen kierrolla. Kunhan puiden elävän latvuksen osuus pysyy riittävänä ja maassa on voimaa kuusi kyllä kasvaa.
Yhtiöiden maat ovat keskimäärin karumpia kuin yksityismetsien maat. Karummilla pohjalla kuusikot kannattaa kasvattaa harvemmassa asennossa kuin rehevällä. OMT-kuusikon pohjalla ei 3kl metsässä tarvitse pohjalla mitään ollakaan. Näin ne rehevät luonnonmetsätkin kehittyvät. Aikanaan sitten isoja puita kaatuu/kuivuu niin tulee pieniä aukkoja joissa se ”ruohokin” kasvaa. Näin käy usein huolellisellakin metsänkasvattajalla, tuuli kaataa tai lumi murtaa.