Kommentit (13)

  1. Hieskoivun runkomuodosta päätellen melko märkää paikkaa. Ei tuossa kummoista tuotto-odotusta ole kustannukset huomioon ottaen. Hyvä kohde monimuotoisuuden vaalimiseen, jätä tuollaiseksi.

  2. suorittava porras

    Komppaan edellistä . Älä koske. Anna olla.

  3. Visakallo

    ”Kyllä metsä aina uudistuu, vaikka ei tekisi mitään!”

  4. Muuttuisivatko kahden ensimmäisen kommentin sävy, jos tätä olisi kymmeniä hehtaareja? Kuvassa on hyväpohjaista suota Pohjanmaalla. Onko ojituksen jälkeen ensimmäinen puusukupolvi? Näillä voi olla ravinnehäiriöitä, etenkin kaliumin ja boorin puutetta. Joskus yhdessä kuviossa voi olla tuota 10-20 ha.

    Huolehtisin ojituksen toimivuuden kuntoon ja hieskoivikot pikkuhiljaa havupuustoksi. Katsoin juuri yhden ostopalstan suunniutelmaa ja siellä oli ehdotettu männyn istutusta (ehkä kuvan kohdetta hieman karummalle pohjalle). Istutusmänty menee kyllä noilla seuduilla hukkaan, koska hirvi käy maistamassa joka männyn latvaa. Kuusi jää vaihtoehdoksi.

  5. Lellunmaa näyttää olevan kuivuvaa suota Pohjanmaalla.

    https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/jaa-paikka?lang=fi&share=customMarker&n=6927777.267&e=227079.701&title=Lellunmaa&desc=kuivuvaa+suota%3F&zoom=9&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D

    Peruskartalta katsottuna pohjoisesta on ollut pitkään veden virtausta suolta ja maaperä näyttää olevan seudulla yleisesti santaa, josta pilkahtelee kalliota. Ollut ehkä muinoin aika lellua, mutta ei enää. Ravinteita riittänee ja ne voi testata.

    Jos kasvattelisi 5 vuotta, poistaisi 70 % koivuista ja täydennysistuttelisi sitten mitä sattuu haluamaan? Kaikkia ei viitsi ottaa, ettei rehevöidy liikaa, vaikkei noilla tietysti mitään tukkipuutulevaisuutta olekaan.

  6. Luultavasti ruohokorpi. Koska tuo on jo ojitettu, niin kannattaa kasvattaa kuusta. Kunhan ojikko kuivuu lisää, niin kasvupaikka vastaa lehtomaistakangasta, mahdollisten ravinnehäiriöiden korjauksen jälkeen.

  7. Kiitoksia kommenteista. Ruohokorpi on varmaan kuvassa kyseessä koska heinikko oli pikkumiehen kokoista. Ojitettu n 10v sitten toisen kerran ja alue huonosti ojitettu 70 luvun alussa.
    Alueella tapahtunut huomattavaa kuivumista kun vesi ei enää lellu vaan paremmin pääsee pois.

    Käytetty heinämaana, mutta tietysti ollut aina meill metsätalouskäytössä, paitsi jokiuoman läheinen alue. Istutin aukkoja kuuselle, koska heinää ei enää viikatoida. Nyt kuusi on juroutumisen jälkeen päässyt vauhtiin . laitan huvikseni kuusikostasi alueella kuvan. Hieno alue tämä on ja pikkujoessa tammukkaa koska mereenkin suora padoton yhteys on….

  8. Jean S :ltä hyvin bongattu. Tuo peruskartta antaa alueen hiukan liian pohjoiseen joesta. Elikkä mulla ollut aina käsitys Lellunmaa on alue joka on Suksenjärvestä laskevan Peninluoman alue.
    Kuten tuolta Karttapaikan linkistä näkyy on alue myös peltotoiminnassakin. Oma pala ihan kunnanrajalla ja Luomanvartta. Ei täällä kukaan ole suojellut mittään, kun alue saa olla melkoisen suojeluksen piirissä etäällä muutenskin.

  9. pihkatappi

    Tietön kappale ilmeisesti, suojelukorvaus olisi kuitenkin mitättömän pieni vaikka suojelisi isommankin alan.. Mukavahan tuolla olisi sahailla, jos olisi oma palsta, omat voimat ja taidot ei riitä metsurihakkuuseen palkkatyönä. Nouseeko tosiaan taimen Kristiinankaupungin Pohjaslahdesta tuonne, vai onko joskus noussut ja osa jäänyt sitten asumaan tuonne Tiukkajoki-Peninluoma vesistöön. Tuolla on varmaan vettä luomassa nytkin, tänä kesänä ei joka luomassa ole vettä ollut.

  10. Juu tutkimus tehtiin ja kyllä jalokalaa on latvavesillä. Vettä oli kyllä luomassa.
    Tuosta suojelusta puhutaan liikaa valtio tukee käytännössä vain isoja aloja tai maksaa vanhojen jatkoja. Kyllä isännät suojelee ite mitä haluavat ja parhaaksi näkevät. On itselläkin yksi alue johon en kajoa.

  11. Viso

    Jaahas, oli näyttävästi mun palstalle laitettu linkki. Osin vanhaa peltoa tuossa Lellunmaassa, edellinen omistaja istuttanut mäntyä, josta kehittynyt aika kamalan karvaista mäntyä. Kasvattelen kuitupuuta hetken vielä, sitten aukoksi ja kuuselle, kera boorilannoituksen.

  12. Aiotko tosiaan booria laittaa. Ts johtuuko boorinpuute peltoviljelystä vaiko maaperästä.
    Minäkin luulin lellun kuusikon monilatvan ja kasvuankeuden johtuvan boorista mutt nyt Lellunmaassa ollaan päästy sen verran maasta ett keväthalla arkuus häipynyt ja kuusikko päässy voimakkaaseen normivauhtiin.

  13. Viso

    Kyllä siellä on halla ainainen riesa, mutta peltoviljelystä johtuu tuo boorinpuute. Lähes kaikki entiset pellot kärsii boorinpuutteesta tällä alueella. Hankalia kohteita metsittää, heinittyminen on aika vitsaus vanhoilla pelloilla.

Metsänhoito Metsänhoito