Kommentit (40)

  1. Hyvin valittu jäävät puut.
    Toisaalta olisi hienoa, jos tuollaiset kuvasarjat saisi niin, että kamera on täsmälleen samassa paikassa ennen ja jälkeen.
    Vaikka olisi paalu sillä kohtaa, missä kamera on ollut. Näkisi vielä dramaattisemman muutoksen, jos sellainen on onnistunut.
    Harvennusjälki näyttää hyvältä!

  2. Gla

    Hyvältä tosiaan näyttää tukkimetsän osalta. Vielä kun olisi kuvan raivattuna, mutta ennen hakkuuta. Toisaalta tuollaiset kuvaparit oikein provosoi ottamaan puheeksi metsätalouden vaikutukset luontoarvoihin. Tuossakin olisi varmasti ollut varaa jättää enemmän alikasvosta, kun ilmeisesti ollaan karumman pään mustikkatyypin kankaalla. Onneksi sentään jonkun verran kuusia jäi kasvamaan.

  3. Jos vanhat merkit paikkansa pitää, niin uusia kuusia – ehkä kymmeniäkin vuosia nuorempia tulee , vaikka eihän tuossa välttämättä kuusi olisi paras mahdollinen seuraavaksi puulajiksi.
    Hyväkasvuista mäntyä, ei ole Jeessin valtapuita oksista päätellen.

  4. Hyvä kuvasarja.. yksi harvennus vielä ja sitten päätehakkuu…

  5. metsä-masa

    Erittäin hyvä kuvasarja talousmetsän hoidosta ja hakkuusta !

    Ennakkoraivauksella ja hakkuulla oikea työjärjestys, hakkaajalle mielekäs kohde, myyjälle terve, silmäniloa ja arvokasvua tuottava metsä.

    Omakokemus on myös, ettei VT:lä kannata kasvattaa puuntuotanto mielessä kuusta ollenkaan.

    Kuusi kehittyy pinotavara kokoon yllättävän hyvin, mutta siihen se järeytyminen loppuukin, pitkän odottelun jälkeen voi pikkutukin saadakin.

    ps. onko kuvissakin paremmin VT: n männikkö ?

  6. No niin, pilaanpa tämänkin yksimielisen hymistelyn. En ole lainkaan samoilla aaltopituuksilla. Eli lähdetään ensin tuosta vasemmanpuoleisesta vielä käsittelemättömästä. Itelläni tilanne tuohon lähes identtinen tulevaan hakkuuseen. Tuossa tein, (tai teimme pojan ja kaverinsa kaas) vain kevyen näkemäraivauksen ja tarkoitus on jättää alla oleva valmis metsä kasvuun. Hiukan karummat pohjat joissa ei ollut kuin hieskoivua teimme harvemmaksikin eli koivuja vähennettiin kautta linjan aluspuustosta. Mutta ei kaikkia. Vaan tasaisen säännöllinen metsänalku sielläkin. Toki me teimme sitä ylispuun poistolle mutta kakkosharvennukselle noista kuusista olisin jättänyt huomattavasti jo enemmän ja tekisin päätehakkuun männyille aika lailla etuajassa. Jotta kuusikosta tehtävä metsä ei aivan liikaa kärsisi. Tuo tylsä yksipuolinen mäntymetsä ei vain ole minun silmääni enää metsä vaan todella, TYLSÄ puupelto. Nyt kun Pohjois-Satakunnan palstalla hakataan lähes puhdas männikkö on siellä olevat muutamat kuuset kuitenkin kasvaneet tukkipuiksi aivan riittävään vahvuuteenkin ettei se aivan paikkaansa pidä että kuusi kovin totaalisesti hyytyisi männyn pohjilla.

  7. suorittava porras

    Kuvissa , jotka on otettu tänä aamuna samoilta jalansijoilta , askarrellaan sopimustilan metsissä . Tuon pääkuvassa näkyvän harvennuksen harventelin 13 vuotta sitten. Jo silloin aluskasvos oli paikkapaikoin kuin seinää . Tuloskin sen mukainen. Runsaasti huonokuntoista puuainesta oli jäänyt kasvamaan , kun tyvipään laatua ei pusikon sisältä erottanut . Koneen kopista näki vain latvuksen.

    Siellä , missä aluskasvos oli sakeinta , puut olivat selkeästi valtapuita pienempiä . Vain kuitukokoa. Missä aluskasvosta ei ollut , rungot ovat järjestään tukkimitoissa , jos vain muu laatu sattuu riittämään.

    Raivausta tehdään tässä koneen edellä satoi tai paistoi . Eilen 28 raatia hellettä ja tänä aamuna metsuri porskutteli menemään 10asteen lämpötilassa ja vesisateessa. Tästä huolimatta työjälki on erinomainen . Ammattimies viimeisen päälle on ollut asialla.(Taisi muuten tehdä pari vuosikymmentä sitten viimeiset manuhakkuut metsässäni , kun olin opettelemassa motohommia muualla) Tarvittava näkyvyys on saatu palstalla aikaan ja säästöpuuryhmien kohdalla on mies ja saha kauniisti kiertänyt. Säästöpuuryhmät sijoittuvat ojien varsiin ja kuvioiden rajoille kosteimpiin paikkoihin.
    Monimuotoisuutta lisääviä kataajia kasvaa jo nyt kohtalaisen runsaasti alueella ja muutaman vuoden kuluessa pensaat tuuhettuvat saadessaan nyt lisää kasvutilaa ja valoa. Kanalinnuille onkin tarjolla runsaasti piilopaikkoja katajien katveessa.

    Mitä kuusiin tulee , alueella esiintyy siinä määrin lahoa , että laittaisin kaikki tässä vaiheessa tantereeseen . Tuo aluskasvos olisi pitänyt tuhota jo aikoja sitten . Onnesi nykykäytännön mukaan aluskasvosta ei enää tarpeettomasti jätetä . Kunnon metsää siitä ei saada ja se jarruttaa vain uudistuksessa valitun puulajin kehitystä. Tällä kohteella kasvutappiot mitataan kymmenissä prosenteissa.

    …raivauksesta sen verran , että sen toki voisi tehdä hieman aikaisemminkin. Nyt kaveri tahkoaa viikonlopunkin risukkoa nurin , kun työmääräys jäi erinäisistä syistä johtuen viimetippaan. Sakein puska on vielä edessä.

  8. Gla

    Yhtään minua ei yllätä, että laho vaivaa tätäkin alikasvosta. No, ehkä se vaikuttaa suorittavan mielipiteeseen hirvieläinpolitiikasta.

    Ollaanko mustikkatyypin kankaalla, kun noin paljon kasvuvoimaa löytyy?

  9. suorittava porras

    Ei olla ihan mustikkatyypillä ja maapohjakin hieman vaihtelee , kun pinta-alaa leimikolla on runsaas puolet keskiverto suomlisen metsätilan pinta-alasta.

    …hirvistä …jooo , viihtyivät oikein hyvin tällä alueella peitteisyydestä johtuen. Läheiselle valtatielle sakean pusikon kätköistä pikaisseet hirvet aiheuttivat kolareita tälläkin kohtaa.Tulevan viikon jälkeen näkymät ovat sen verran avarat , että hirvi tuskin kauaa viihtyy näissä maisemissa eikä myöskään aiheuta ikäviä yllätyksiä autoilijoille , kun elukan näkee jo paljon kauempaa nykyiseen verrattuna.
    Peitteisyys muuten hankaloittaa melko lailla metsän arviointia . Sama koskee hirvien määrän arviointia peitteisessä maastossa . Lumettomaan aikaan saattaa monikin havainto jäädä tekemättä,kun muu lauma lymyää pusikossa ja vain yksi eläin näyttäytyy vilaukselta.

    PS. Kuvan käsitellylla alueella on erittäin hyviä passipaikkoja tarjolla moneksi vuodeksi . Passimies näkee jo kaukaa , mitä on tulossa. Peitteisesä maastossa ei ehdi edes tunnistaa otusta , kun tilanne on jo ohi ,puhumattakaan siitä , montako otusta lähistöllä liikkuu.

  10. Gla

    Ja sitten kun alat verrata peitteisyyttä nykytilaan, muistetaan, etten minä raivaamattomuutta ole missään vaiheessa puolustanut.

  11. tamperelainen

    Maannousesienen riski?Itseäni hirvittää nuo kesäaikaiset alustanraivaukset,joissa tyveltä 10 senttistäkin kuusta raivurilla nurin.Itsellä tuommoinen 8ha samantyyppistä männikköä,johon MG ehdotti kesähakkuuta ja alikasvoskuusikon ennakkoraivuuta.Olen taipumassa kesähakkuuseen.Kuinka palstalaiset näkee kesäaikaset ennakkoraivuut?Niitä ilmeisesti tehdään paljonkin?

  12. suorittava porras

    Tuossa jo edellä vihjasin ,että ennakkoraivauksen voi tehdä aiemminkin , kun moton edellä kulkien . Mieluummin raivaus kannattaa tehdä vähintään vuosi ennen hakkuuta ja ajankohtana ,jolloin ei ole maannouseman riskiä ja työskentely on miellyttävämpää . Siis varhain keväällä ja myöhemmin syksyllä . Parasta tietysti olisi aloittaa raivuut jo taimikkovaiheessa . Ennakkoraivauksen tarve tulevien hakkuiden yhteydessä jäisi tämän seurauksena vähäiseksi .

    Kuvan olosuhteista sen verran , että lähtökohdaltaan vastaavassa tilassa olevien leimikoiden korjuu hakkuun osalta ilman ennakkoraivausta hidastaisi koneen työskentelyä 20-30%. Tämä tarkoittaa sitä , että kaksi- kolme konetta kymmenestä olisi hankittava vain puutteellisen metsänhoidon aiheuttaman työskentelyn hidastumisen takia . Kaikki tämä alentaa luonnolisesti lisäkustannuseränä puusta saatavaa hintaa yleisellä tasolla .

  13. metsä-masa

    Suorittavalta hyvät perustelut edellä järeytymistä estävästä kuusialuskasvustosta VT kankaalla !

    Tosiaan kesäaikaisia ennakkoraivauksia tehdään lähes aina kesällä. Pohjois-Karjala ja Kainuu on vielä säästyneet suuremmilta maannouseman haitoilta.

    Kaikissa kesäaikaisissa motohakkuissa kumminkin kannot käsitellään urealla maannouseman estämiseksi.

    Ennakkoraivauksilla ei kantokäsittelyä ole yleisesti käytössä, joku yksittäinen maanomistaja voi kierrellä ruiskun kanssa omilla harvennusta odottavilla kuvioilla.

  14. Ihan samalla tavalla se maannousemasieni tarttuu lämpimillä suurimpiin ennakkoraivattuihin kuin muihinkin kantoihin.

    Leimikkokohtaiset kustannukset kohdistuu vain ko. leimikkoon jo ainakin SE:n hakkuissa ja se pystykauppahinnoittelu varmaan yleistyykin. Ei ne raivaamattomat lisää kuin kunkin kuvion kuluja.

    Suorittavalle voisi suositella näkymäraivausterän laittamista moton kouran lisälaitteeksi, niin homma helpottuisi raivaamattomilla kohteilla. Samalla kustannukset ennakkoraivuista pienenisi vähän, kun lisätulo raivuusta jäisi konetyölle.

  15. suorittava porras

    Moton kouraan ei tarvita yhtään lisää härpäkkeitä risuja keräämään ja häiriöitä lisäämään. Jos on tarve ,revin puskat edestä juurineen. Näkyvyyttä puomin mittaa pidemmälle silläkään ei auteta. Kierrettävät kivet ja maastoesteet tulevat aina yllätyksenä. No ….ajouran paikkaa muuttamalla ja leventämällä niistäkin selviää . Onko mo tyytyväinen näkemäänsä ,onkin jo eri juttu.

  16. Pikkusen voi kuusia jättää joista sitten kasvaa kuitua ei muuta, mutta yleensä itse kaadan ne pois, tai sitten pyydän 2 tai 3 harvennuksessa motomiestä ottamaan ne kaikki pois.. Yleensä niissä on lahoa samoin koivut männikössä.

  17. kuinka palstalaiset näkee kesäaikaset ennakkoraivuut?Niitä ilmeisesti tehdään paljonkin?……….2 viikkoa sitten raivailin enskaa. Pankin metsässä. Paljon oli kuusta ja hyvä männikkö. Kuusia kaataessani huomasin tyvilahoa. Siitä lähti tieto mobililla. Talvella harvennus ei jää yhtään kuusta sen jälkeen.

  18. Kesäaikaisia ennakkoraivuita tehdään todella paljon, viimeksi tänään näin semmosia tekemässä viron pojat hallituksen mailla… Olen niitä itsekkin tehnyt ja varmaan teen jatkossakin.. Jos olen raivuulla oli kevät talvi tai syksy, kuusia kaatuu..

  19. Ei kaadu ainakan minun raivauksissani. Yhtään kuusta. Mutta tätä tyvilahon levitystähän harrastetaan jatkuvasti kun istutetaan kuusikkoa kuusikon perään. Eli samapa se mitä teette mutta lahopaskaapa paapotte.

  20. Taimikonhoito pitää saattaa pakolliseksi toimeksi. Tavalla tai toisella on homma hoidettava niin, että havupuutaimikko on perattava ohjekokoon mennessä, harvennettava viimeistään määrättyyn kokooon mennessä ja kannot kesäaikaan käsiteltävä.
    Ennakkoraivauksessa on käsiteltävä havupuun kannot sulan puun aikana järjestään yli viisisenttiset. Maksaja voi olla kuka hyvänsä, mutta vastuu metsänomistajalle.
    Muuten tämä pelleilyksi mennyt käytäntö vain pahenee…

  21. Pelle käytännössä näyttää vain pahenevan päivä päivältä.

  22. Lahopaskan paapomiseksi voinee sanoa myös innon kasvattaa noita aluskasvos kuusiakin. Lopputuloksen voi sitten kukin katsoa tulevaisuudessa mitä hakkuultaan löytää.

  23. Ei kaikki alikasvos ole mitään lahovikaista. Kyllähän sitä pitää tutkailla ja sellainen tietysti pitää kaataa jos sellaista on. Mikä tekisi alikasvoksesta jotenkin erityisen herkän laholle? Mielestäni ei muut kuin hirvieläinten tallomiset ja vanhan metsän perintönä tullut. Mutta harvemminpa mäntypohjalla on roisimmin kuusta ennenkään kasvanut.

  24. Mottimasa

    Siinäpä sitä saa taas 30 vuoden päästä kun tuo alkaa olemaan päätehakkuu kokoista seuraava sukupolvi ihmetellä miten tuosta saisi jotenkin jk metsän. Hyviä petäjiä, mutta kaunista katseltavaa tuosta yksitoikkoisesta puupellosta ei saa tekemälläkään.

  25. Noh, alkoipa sieltä totuuden tunnustustakin tulla. Tosiaan, nyt olen itse kippaamassa Pohjois-Satakunnassa männikön josta ei raivattu närettäkään. Sinne jää lähes valmis kuusi,koivu, mäntytaimikon alku kasvuun kun se kerran on pääteharvuudessa jo ollut ja valoa alleen saanut. Toki se silti muokataan ja istutan sen männylle mutta sekana sitä tullaan silti kasvattamaan. Heti kaunis katsella jopa hakuun jälkeen.

  26. suorittava porras

    Mottimasalle totean ,että kauneus on katsojan silmässä.

    Tuon pääkuvan pusikon takana 70 metrin päässä kulkee valtatie. Sen varret raivattiin joku vuosi sitten puista koko tiealueen leveydeltä . Työ saatettiin loppuun Jyväskylän tuntumassa tänä kesänä. Kelpaa sitä ajella , kun näkymät ovat avarat.
    Kuvan ympäristö muutaman kilometrin matkalla on muuttanut myös ilmettään radikaalisti muutaman viimevuoden aikana. Metsiä on käsitelty satoja hehtaareita tuottavaan kuntoon raivaten ja harventaen. Myös laajoja avohakkuita on tehty.
    Nämä toimenpiteet on kuitenkin toteutettu viimeisimmän tiedon ja ohjeistuksen perustella. Avohakkuualojen taimikot on hoidettu ja ne kasvavat huimaa vauhtia . Sama tilanne on harvennettujen alueiden kohdalla.
    Tämä kuvio näkyy vajaan viikon sisällä tieltä käsin kahden jälkimmäisen kuvan kaltaisena ja puiden välistä välkehtii järvi , joka on ollut tältä kohtaa näkymättömissä vuosikymmeniä.
    Mainitsemaani valtatietä ei tarvitse tosin kovin pitkästi ajella , kun niitä pusikoitunetakin metsämaisemia löytyy niiden iloksi ,joiden silmät niitä kaipaavat.😊

  27. Katsoinpa eilen P-Satak. reissulla juuri sitä männikköä josta kaupan olen tehnyt. Siinähän oli joukossa tasaisesti muutama kuusikin ja aivan samaa tahtia ne siellä karussa pohjassa ovat kasvaneet ja tukkia tulee kuten männyistä. Hiukan toki karpusempia kuorestaan ja selvästi hitaammin kasvaneita mutta sitä aikaahan on kun männikkö kuitenkin kasvaa myös suht rauhallisella tahdilla päätteeseen. Ja ne ”puskat” ovat pikkuisia yksittäisiä kuusen taimia jotka eivät kyllä pidemmälle näkyvyyttä rajoita nyt eikä hakkuun jälkeenkään. Mutta tekee nätin hakkuualan kun jotain jää pystyynkin. Mutta sehän todella taitaa ollakkin ”myrkkyä” että maisema jää katseltavaksi myös hakkuun jälkeen. uudistustoimiakaan se ei rajoita mitenkään. Siksi olen hiukan muissakin hakkuissa sitä turhaa puhtaaksi nuolemista protestoinut. ja yleensä ymmrrystä saanutkin.

  28. Kun tuossa kuvien vaiheessa sahailee pois kuusentapit männikön alta, niin samalla voisi todeta, onko kannoissa ruskeaa. Varsin usein alikasvuskuuset ovat iäkkäitä ja niissä voi näkyä tyvilahoa. Jos ei näy, niin usein harvennuksen jälkeen voisi tulla kuusisukupolvi, jolla olisi menestymisen mahdollisuus = kasvaa isoksi puuksi terveenä.
    Toki metsätyyppi ja sen kasvuvoima asettaa omat ehtonsa, mutta ainakaan Etelä-Suomessa ei juuri kannattaisi noita maan-nouseman vaivaamia kuusikoita hoivailla.
    Kuusi on kysyttyä tavaraa, mutta lahoa kuusta ei halua kukaan.

  29. Gla

    Jees: ”Kyllähän sitä pitää tutkailla ja sellainen tietysti pitää kaataa jos sellaista on.”

    Miten päältä voi tunnistaa lahovikaisen kuusen?

    Jees: ”Mikä tekisi alikasvoksesta jotenkin erityisen herkän laholle?”

    Sitä ei tarkkaan tiedetä. On vain todettu, että alikasvos on herkempää laholle kuin istutuskuusi. Syyksi on arveltu ainakin pinnallista juuristoa ja ehkä vaikeissa olosuhteissa kasvaminenkin vaikuttaa. Joskus varmaan myös ikä.

    Jees: ”Mielestäni ei muut kuin hirvieläinten tallomiset ja vanhan metsän perintönä tullut.”

    Noillakin on varmasti vaikutusta.

  30. Kun jostain kohtaa kokeeksi raivailee jota uudelleen istutettuun varmasti tulee tehtyä niin silloin jos huomaa lahovikaisia alikasvoskuusissa voi aina pienen alan siivota kokonaan niistä puhtaaksi. Aika hyvin sillä selkiää.

  31. Gla

    Niin, näissäkään kuvissa ei ole kyse raivaamattomuudesta vaihtoehtona totaaliraivaukselle. Suurin osa rungoista lähtee joka tapauksessa pois, joten varmaan siinä hyvin selviää taimikon terveys. Toki jos motokuski löytää yhdenkin lahon taimen, julistetaan koko alue lahoksi ja tulee siitä peruste putsaamiselle.

  32. Ihmettelen vaan miten toteaa kun juuri yllä kehui repivänsä juurineen irti maasta. Mitenkähän hän näkee juurista onko kuusi laho?

  33. suorittava porras

    Palstalla on ihan riittävästi jo kuitukokoistakin kuusta , josta voi päätellä , missä määrin lahoa esiintyy. Jos lahoa on kolmanneksessakin käsiteltyjä runkoja , on kuusta turha jättää yhtään kasvamaan.

    Palataan vielä raivaukseen. Se loppuosa alueesta oli raivaajan painajainen . Aluskasvosta kasvoi kymmeniä tuhansia raippoja hehtaarilla . Ihmettelen , kuinka hermoni kestivät tehdä ensiharvennuksen ko alueelle reilu 10 vuotta sitten. Aluskasvoksen järeytyminenkin oli sujunut vähintään kiitettävästi . Ei kuitenkaan kuitumittoihin asti . Täytyy vain ihailla metsurin ammattitaitoa ja luonteenlujuutta tehdessään tämän urakan. Taimikonhoitoa olisi tehty vastaavalla energialla kominkertainen määrä.

    Raivauksen merkitystä valitettavasti vähätellään . Puustovauriot ja ajourapainumat (koneiden uppoamiset) syntyvät hyvin herkästi nimenomaan raivaamattomille tai huonosti raivatuille kohteille . Ajourat on huomattavasti helpompi suunnitella/suunnata oikein kantavalle maaperälle , kun näkyvyys on pidemmälle esteetön. Vitelikkoa hakattaessa pehmeikön huomaa monesti vasta , kun kone pysähtyy ja on hetkessä ikkunoita myöten allikossa.(kuvaa siitä en viitsi laittaa, on sen verran ikävä näky)

  34. Epäilenpä vahvasti. Jos pehmeään kohtaan raivataan hyvä vitelikko päälle on miina varmasti tehokkaampi kuin pystyvitelikko. Miten suorittava aiot varmistaa raivausryönän alta kantavuuden?

  35. suorittava porras

    Ei ongelmaa , jos raivaus on tehty kuten kuullu eli vähintään vuosi ennen hakkuuta. Maaston muodot paljastavat myös ,mihin voi ajouran suunnata ja mihin ei. Puomin mitta näkyväisyyttä ei tähän valitettavasti riitä.

  36. Eikös tuon saman asian näe karttapohjalta koska ollaan alavassa kohdassa? Katselen vain tuossa päivittäin ajellessani H-vallan Koirakorven tien varren sakean alikasvoskuusikon kevään ryönämäärää naapuripalstalla. Nyt siinä on tasainen matto kuusisuttua neulaset ruskeina ja varmasti kone menee siihen tänä kesänä vielä ja ajaa silloin täysin sokkona sille mitä yli metrin kuusiryönän alla on.

  37. Yli metrin kuusiryönä ja alla metsämaata, joka on kasvanut ihan hakattavan puuston. Surutta voi ajaa kahdeksanpyöräisellä koneella, jossa on telat alla.
    Sellainen risumatto kantaisi lähes järven päälläkin, saati täystiheässä metsässä.
    Hakkuussa voi vielä lisätä hakkuutähdettä telojen alle.

  38. suorittava porras

    Karttapohjaan luottaminen on sama , kun yrittäisi ilmakuvan perusteella arvioida palstan tukkiprosentin….tai sama , kun luottaisi varmoihin päiviin.
    Läheskään kaikkia pehmeiköitä ei näy kartassa , joten omiin silmiin välittyvän informaation perusteella maastosta on tehtävä tatkaisut.
    Eilen tuli lisättyä firman karttaohjelmaan parikin pehmeikköä ,jotta tulevaisuudessa ne varmasti kierretään korjuun yhteydessä.
    Nyt tulossa olevat maaston kantavuudesta kertovat kartta-aineistotkin ovat vain suuntaa antavia. Lopullinen päätös kulkukelpoisuudesta on tehtävä maastossa. Päätöstä helpottaa kummasti , kun ei ole näköesteitä edessä.

  39. Jos kuusialikasvosta on liiaksi, ei siinä ole juuri vaihtoehtoja vähintään näkemäraivauksen tekemiseksi. Jos haittaavaa alikasvosta on esmes 6000 kpl/ha ,niin hakkuun tuottavuus laskee 10-12 %. Jos 10 000 kpl/ha, niin jo 15-20 % . (Siitä on tutkimus tehty 2000-l:n alussa) Alikasvoksen raivauksen kustannusvaikutus oli siihen aikaan tiheyden funktiona samalla tasalla hakkuun ja korjuuvaurioiden kustannuksiin 6000 kpl/ha alikasvoksen tiheydellä. Raivauksen hinta (130€/ha) on niiltä ajoilta noussut mutta samoin myös korjuun hinta.
    Sitä tiheämmillä kohteilla raivaus siis on edullisempaa kuin hakkuuttaminen ilman raivausta. Lisäksi tulee jäävän puuston paranevat kasvuolosuhteet. Mutta aina ei ole tarvetta raivata eikä ihan kaikkea alikasvosta oikeastaan koskaan.

  40. Gla

    Minusta ei ole kiinnostavaa, paljonko 6000 tainta alentaa korjuukuluja. Tuollaista määrää + ylispuut n. 1000 kpl ei kuitenkaan voi kasvattaa, joten taimikko pitää kuitenkin harventaa. Se on halvempaa nyt kuin myöhemmin. Kyse on lähinnä siitä, paljonko jätetään. Onko sopivaa raivata ala puhtaaksi poislukien ns. pakollinen riistatiheikkö johonkin nurkkaan vai jätetäänkö 100 kpl sekapuustoksi monimuotoisuuden takia tai yritetäänkö kuusilla jatkaa kiertoaikaa kasvattamalla mäntyjen jälkeen vielä yksi hakkuukerta + ehkä jokunen järeä mänty sekaan.

    Vaihtoehtoja siis on, mutta raivaamattomuus ei sellainen ole.

Metsänhoito Metsänhoito