Noin 35-vuotias kuivahkon kankaan kuvio. Uudistettu siemenpuuasennolla. Ensimmäinen yritys osittain epäonnistui. Pistettiin metsuri kuokkimaan laikkuja ja lopulta onnistui.
Keskitilavuus 91,2 l.
Noin 35-vuotias kuivahkon kankaan kuvio. Uudistettu siemenpuuasennolla. Ensimmäinen yritys osittain epäonnistui. Pistettiin metsuri kuokkimaan laikkuja ja lopulta onnistui.
Keskitilavuus 91,2 l.
Metsänhoito
Eikös tässä olla myöhässä? Kuivat oksat putoilevat paremmin harvennetusta metsästä ja latvuskin tainnut mennä jo aika pieneksi. Ostaja on tietysti tyytyväinen kun tilavuuttakin alkaa löytymään.
Hyvä harvennus timpalla. Tulee vielä komea metsä. Jossain vaiheessa lannoitus.
Hyvä ettei ole menty aikaisemmin, kelpaavat vielä joskus tukiksi.
Hyvä laatuinen, latvuksetkin ja muodoltaan hyviä ja elinvoimaisia runkoja. Olisipa mukava nähdä tästä kuviosta kuvia 40:n vuoden päästä, tai aluksi vaikka 10:n vuoden kuluttua ?
Veikkaan, että aika moni noista männyistä keloutuu muutaman vuoden sisään, taikka ainakin kuolee pystyyn.
Mistähän lie moinen veikkaus kumpuamassa?
Olisi ehkä voinut harventaa vuotta paria aiemminkin. Puuston eri-ikäisyyden vuoksi piti odottaa, että keskimääräinen puusto kasvaa harvennuskokoiseksi.
En ole koskaan huomannut lukuisissa eri-ikäisissä harvennetuissa männiköissämme sellaista piirrettä, että puut olisivat alkaneet keloutua harvennuksen jälkeen. Liian tiheissä metsissä mäntyjen kuoleminen on kyllä yleistä.
Onhan noissa puissa latvukset vielä suht. hyvässä kunnossa. Hyvä siitä metsästä tulee. Rinnemaat kasvaa usein tavallista paremmin , jos on kallistusta oikeaan suuntaan.
Jätkä, nyt kerrot miten tuo tehdään!! Saadaan mökkihirsiä!
”Kelo on pystyyn kuivunut vanha puu, joka on pudottanut kuorensa. Kelo on lähes aina kierteinen, yleensä vastapäivään. Pohjoisessaselvennä puun kasvu päättyy noin 400 vuoden iässä, minkä jälkeen keloutuminen vie joitakin vuosikymmeniä. Keloutumisen jälkeen puu voi seistä paikallaan satoja vuosia.”
Kun puun latvus on harsuuntunut niin, että vihreää ei paljo ole, paksuuskasvu o litistynyt lähes nollille, niin puu kuolee pystyyn. Sitten sen kuoret tippuvat, yleensä toukat auttavat kuorien irtoamista. kuoreton puu kuivuu ja harmaantuu puunpinnasta. Sellaisia puita sanotaan keloiksi. Kelohonka on eri juttu! Kunnollisia Mäntytukkirunkojakin on keloutettu, että niistä saisi nopeammin kelorakentamiseen materiaalia. Pikakeloa saa keväällä kaadetuista puista, kun ne kuoritaan nylkemällä tai korkeapainepesurilla ja levitetään avoimelle paikalle aluspuiden päälle. Syksyllä ne ovat tasaisen harmaita, jos niitä on vielä pyöräytelty kesän mittaan.
Ei kai Jätkä nyt sitä tarkoita että puut ovat NIIN ahtaassa kasvaneet ettei ne mahdu paksuutta kasvamaan. Varmaan siinä kuivuukin pystyyn. Liekö kuitenkaan kovin tavanomaista.
Meillä oli kuivahkoksi kankaaksi luokitellulla kuviolla kolmas (3) harvennus 2020 maaliskuussa. Tulos 60 kiintoa/ha. Edellinen harvennus, josta löytyy lukijoiden kuvia, tuotti 100 kiintoa/ha. Sitä edellinen (vuodelta 2010) tuotti myös 100 kiintoa/ha.
Tuo kuvio istutettiin mättäisiin 1991; siis 29-vuotta sitten.
Ettei nyt Antonilla olisi vähän pyöristystä luvuissa mukana? Joko kasvupaikassa, iässä tai hakkuukertymässä? Tuosta olisi siis lähtenyt 260 m3/ha 29 vuodessa ja oletettavasti jotakin puuta jäljelläkin. Ei ole sattunut itselleni vastaan tuommoisia kuivahkon kankaan metsiä.
Tästäkin kohteesta löytyvät kattavat dokumentit (kuten kaikesta muustakin metsätoiminnastani lähes 50-vuoden ajalta).
Tämä oli ensimmäisiä kokeilujani lannoittaa ennen ensiharvennusta. Tämän kohteen (käsin)lannoitin 2007 (metsän NP1 400kg/ha). Ensiharvennus oli 2010, jolloin pohjapinta-ala oli yli 40. Tämän kuvion istutuksen jälkeen oli luokkaa viiden (5) vuoden jakso, jolloin alueella ei ollut talvihirviä (kaikki tavatut hirvet ammuttiin, lupia jäi käyttämättäkin), jolloin kasvuunlähtö onnistui. Todella vakuuttava näyttö hirvituhottomuuden vaikutuksesta puumäärään.