Hakkuu ilman ennakkoraivausta

Seurasin hakkuuta ennakkoraivaamattomassa hakkuukohteessa,motokuski poisti pajukkoa usean minuutin ajan ennenkuin pääsi kaatamaan koivun.Hakkuukohde autiotalon ympäristössä,etualalla järeämpää kuusikkoa.Kaatoi oksikkaan monihaaraisen koivun jota teurasti tovin saamatta kuiduksi vain pari kolmemetristä , kaikki muu meni polttopuuksi.

Kommentit (23)

  1. Oli jo aikakain tuonkin pirtin nähdä aurinkoakin välillä. Aika hurjasti noita jää unhon yöhön. Mutta on ilmeisesti joku kuitenkin oivaltanut että pienen metsätilin voi kuitenkin tuostakin saada.

  2. Mulla nyt työnalla 11.6ha enskaa, pitkää päivää mennyt reilu 20 tuhatta askelta päivä. 10 työpäivään menee koko alue. Kuusta männikön alta ihan sahata asti.

  3. arto. Eikö maanomistaja ole käskenyt säästää kuusia seuraavaksi puusukupolveksi? Sellaista henkeä tuntuu niin kovin täälläkin palstalaisilla olevan.
    Minä olen kyllä sitä mieltä, että männikön alta lähinnä kaikki pois. Enskan aikoina aluspuista ei pidä alkaa tekemään seuraavaa puusukupolvea, Männikössä ei vielä toiskankaan edellä.

  4. Minäkin ilmoittaudun sen henkiseksi että kuusta jää männikön alle. En ole seuraavaakaan hakkuuta raivannut vaan männikön alle jää jonkinverran luontaista kuusta kasvuun.

  5. suorittava porras

    Kyllä laho kuusikko myöhemmin opettaa.

  6. Ikävä kyllä!

  7. Mottimasa

    Miten se tavoiteltu monimuotoinen metsä ja riistatiheikkö syntyykään jos kaikki muu kuin mänty raivataan nurin raivausvaiheessa? Sitä täällä joskus joku ihmetteli miten toisen harvennuksen metsässä ei ollut riistatiheikköä, eikait tosissaan ollut.

  8. Ei käskenyt maaomista säästä, Kertoi vaan että siellä aika tureikko on. Olihan siellä. Täystiheä männikkö ja 5 metristä kuusta todella paljon. Mukavaa oli sahata sai oikeasti sahata ja varjossa kokopäivän sai olla.555f oli sahana.

  9. Eikö siitä viisimetrisestä jo tule kuusikuitua yksi pätkä?

  10. Ei tuu kymmenmetrisestäkään .

  11. Jeessi tekee kymmenmetrisestä kuusikosta jo tukkikaupan ! !

  12. Onko todella noin,että männikön alla kasvaneet kuuset kärsii myöhemmin lahoviasta ?

  13. Jos alueella jo esiintyy tyvilahoa tai jos alikasvoskuusen kannoista näkyy lahovikoja, (Jonka vain arto tietäisi tässä tapauksessa) – niin tähän aikaan vuodesta niiden kaataminen ilman kantokäsittelyä on lähinnä ympäristörikos.
    Myös alikasvoskuusikon säästeleminen nuoren, täystiheän männikön alla on lähinnä pöljän hommaa, jota ei pitäisi harrastaa muualla kuin Harjanvarressa ja sielläkin vain yhden metsänomistajan mailla.
    Kaikki se kasvu, mitä tapahtuu alikasvustossa, on pois valtapuuston kasvusta.
    Kun pää on umpiluuta, niin sitä ei käsitä, varsinkaan kun ei halua käsittää.

  14. pihkatappi

    Lahon kuusen katkaisu ei muuta maannousema tilannetta mihinkään suuntaan. Jos on nuoren karuhkon pohjan männikön alla alikasvos kuusikko, nurin vaan vaikka kesällä. Kuusia ei kannata jättää oli lahoja tai ei.

  15. Tyvilahojen kuusien esiintyminen alueella merkitsee sitä, että tuon lahottajasienen itiöitä on ilma täynnänsä ja näillä keleillä ne iskevät kantoihin välittömästi. Sen vuoksi terveet kannot pitäisi käsitellä, että Männyn tyvitervastauti, joka on tyvilahon eräs muoto, ei iskisi mäntyihinkin. Tiedän pellonmetsitysalueita, joihin tyvitervastauti on tullut oikeana epidemiana, eikä siinä paljoa ole enää tehtävissä.

  16. pihkatappi

    Alikasvos on onnettomilla juurilla varustettu. Mitä aiemmin osittain laho alikasvos poistetaan, sitä parempi. Kun männikön päätehakkuu tulee ajankohtaiseksi, maannousema on toivottavasti jo alueelta poissa. Ja alikasvos on päätehakkuu puuston kasvun hidastamisen sijaan lannoittanut alustaa ja lihottanut mäntyjä.

  17. Onkohan tuo aivan noin? Alikasvos saa valoisassa männikössä aivan riittävästi valoa ja kasvaa mielestäni lähes normivuosikasvuja. On niitä jo muutama tullut jätettyä, jopa kaksi alaa joissa tehtiin päätehakkuu. Toisessa täydensin muokattuna männyn taimilla ja ne jätetyt kuusikot olivat pieninä ryhminä hajallaan palstalla. Kuitenkin aika kattavasti mutta aukkoakin jäi mäen lakikohdalle senverran että laitoin muokkauksen ja istutuksen perään. Tuskin koskaan olen täysin tyhjään joutunut istuttamaan, aina siellä kuviolla jotain muutakin on jäänyt kuin jättöpuut.

  18. Onhan noissa kuusisaarekkeissa ainakin se etu että ensiharvennuksella saa hiukan paremmin kuutioita kasaan ja jopa hiukan tukkiakin jo. Jos tuntuu olevan paljon lahoa pois vaan kaikki eikä aukot kuitenkaan jää niin isoiksi että niillä lopputuloksen kannalta tulevassa päätehakkuussa olisi merkitystä. Aina niihin luontaisestikkin sitten vielä kerkeää jotain kasvamaan uudesti enskan jälkeenkin.

  19. Minulla on viiden vuoden sisällä tulossa ensiharvennusvaiheeseen puolen hehtaarin mt-kuusikko, jonka ollessa parimetristä hakattiin päältä tukkipetäjikkö n. 20 vuotta sitten. Ainakaan taimikonharvennusvaiheessa ei kannoissa lahoa näkynyt.

  20. Burl on asian oikein oivaltanut. Ei minun hallinta-aikananikaan ole tyvilaho metsissäni missään nimessä lisääntynyt vaan nopeampi ja tehokkaampi viljely on jopa mielestäni vähentänyt sitä.

  21. pihkatappi

    Niin, mikähän ero kuusen kasvussa on vt pohjalla ja mt pohjalla.. Vt-kuusikon kasvu on reilu puolet mt kuusikon kasvusta. Ja vt männikön tuotto noin tuplat vt kuusikkoon verrattuna. Jos sanotaan karu pohja, se tarkoittaa vt tai sitä karumpaa pohjaa. Toki yksittäisiä kuusia voi kannattaa kasvatella vaikka ct pohjalla, jos vaihtoehtona on hirven katkomat lehtipuut. Vt kuusikko kasvaa nuorena ihan hyvin, mutta tukkipuuta siitä saa odotella tai lannoittaa, mutta kun ei sittenkään kasva lähellekään kuin männyt.

  22. N. 64 leveysast. eteläpuolella mt-pohjalla kuusi kasvaa paremmin kuin vt-pohjalla mänty. Sitä suurempi ero mitä etelämmäksi mennään. 64 ast. pohjoisempana kuusi kasvaa mt-pohjallakin huonommin kuin mänty vt-pohjalla.

    Vt-pohjalla kuusen kasvutappio on keskimäärin yhden kasvupaikkaluokan verran verrattuna männyn kasvuun.

    Yhdellä turvemaapohjalla on männikön alla melko paljon kuusialikasvosta, n. 7-10 m pituista. Pähkäilin siinä jotta onko maa mustikkaturvekangasta vai puolukkaturvekangasta. Pituusbonitoinnin mukaan (männyt valtapuuna) se on selvästi lähempänä mustikkatk:a kuin puolukkatk:a . Joten kuuset saa jäädä pystyyn, jos korjuu onnistuu kunnolla eikä alikasvos saa liikaa siipeensä.

  23. Kyllä sen näkee, jos seuraa esim oman metsä kasvua, että nuorena kuusi kasvaa ”ihan hyvin”, eli samaa tahtia männyn kanssa VT-pohjalla sellaiseen parruaihio-kokoon asti. Pikkutukkikokoiseksi se alkaa usein jo hiipumaan. Eli ei huolta, vaikka kuusiakin joutuu jättämään VT-lle taimikonhoidossa, koska järkimies tekee ensiharvennuksen ajallaan, eikä yritä kaikkia taimia kasvattaa tukkipuiksi.

Metsänhoito Metsänhoito