Tuossa näkee – jos viitsii katsoa, että kuitenkin noita kasvatuskelpoisia runkoja on ollut myös liian tiheässä, vai miksi osa rungoista on niin hoikkia. kertymä jää pienehköksi sen takia, että poistettavia on suhteellisen paljon ja ne ovat pieniä.
Muuten metsä on samanlaista kuin oli meidän oma enska, jota loppujen lopuksi tuli parikymmentä hehtaaria. Aika monta kuviota kahdella eri tilalla. Käytiin kerralla läpi kaikki siinä vaiheessa olevat. Kaikki oli mäntyvaltaisia: Istutus, Kylvö ja luontaisia siemenpuutaimikoita.
Joko tuossa hakataan?
Leimaisin nauhoilla kaikki tyvitukkipuut, että varmasti juuri ne hakkuussa jäisivät pystyyn minimietäisyydellä 3m.
Hakkaaja sitten tulee väittämään, että laki määrää minimipohjapintalan jätettäväksi, kun huomautat, että miksi tuohon on jätetty 3 pientä puuta 1 metrin etäisyydelle toisistaan.
Paikoin puut ovat hoikkia osittain siitä syystä , että kilpailevaa markkinakelvotonta puuainesta on ollut runsaasti . Hakkuukertymä tulee olemaan ihan kohtalainen. Tällä hoikemmalla osiollakin 70m3 hehtaarilta . Monta leimikkoa saa koluta , että löytyy samantasoinen . Tämmöinen eläkeukkokin tuhertaa kuvan olosuhteissa hehtaarin päivässä 😊
Niin! Kasvatus harvemmassa asennossa ei olisi varmasti tuonut enemmän poistuvia kuutioita, mutta ainakin vähemmän runkoja, todennäköisesti jäävä kuutiomäärä olisi isompi.
Pohjapinta-ala ei ole niinkään riippuvainen runkojen määrästä, vaan nimensä mukaisesti pohjapinta-alasta, jossa lahjomaton mittari on relaskooppi ja tarkka näkö.
Tuon kokoisessa puustossa voisi kyllä vielä tyytyä runkolukuun / ha.
Onkin mukava huomata kun ammattilaiselle sattuu myös hyviä kohteita. Noin 1000 :n rungon poistoon ja työnjäljen säilymisen kuvan tasolla ei synny läheskään kaikilta, jotka on motonohjaimissa.
Nuoremmille toimioille tässä olisi opiksi otettavaa, että olosuhteet palstalla olisi sellaiset, jossa pystyy onnistuman, eli näkemä raivaus on tehty.
Silloin kaikki on tyytyväisiä, isäntä saa siistin harvennuksen ja oikeat terveet puut järeytymään, motoisäntä saa hyvän tuoton kalustolle, kuljettajan motivaatio ja innostus säilyy nuoriin harvennuksiin ja puunostajan maine kasvaa uusille kaupoille.
Pikkutukkimarkkina on rajallinen . Tuonkin harvennuksen puuston laatu on sen verran vaatimaton , että on järkevintä tehdä pelkkää kuitua ja tehdä tilaa yksityisten pikkutukkileimikoille .
110 litran puussa on kyllä jo pikkutukkia ja tukkia mukana. Sijoitusyhtiön kuidun hinta pitää olla kohdallaan että tuo homma kannattaa, veikkaampa että ainakin 20€/motti…
Kyllä kuva yleensä hämää, puut näyttävät kuvassa pienemmältä. Aika vähän taidetaan ensiharvennuksia tehdä yläharvennuksena. Mutta tässä on niin laadukas leimikko että myös yläharvennusta kannattaisi harkita.
Kyseessä ihan normaali alaharvennus hyväkasvuisella paikalla .
Vuosien kuluessa on tullut vaikutelma , että yksityisellä puolella taimikkoon mennään(jos mennään) työn merkeissä liian myöhään ja siitä seuraa , että ensiharvennus on tehtävä liian aikaisin . Puut ovat pieniä ja hakkuukertymä alhainen .
Tässäkin kohteessa omistaja on tehnyt hartiavoimin töitä että on saanut kuvion tuollaiseen kuntoon. Ja kasvattanut 30 vuotta. Siihen nähden on erikoista että kun hakkuu tulee niin tukit laitetaan kuituun. Ei mikään ihme että motivaatio raivaussahatöihin on alhainen.
”Tässäkin kohteessa omistaja on tehnyt hartiavoimin töitä että on saanut kuvion tuollaiseen kuntoon. Ja kasvattanut 30 vuotta. Siihen nähden on erikoista että kun hakkuu tulee niin tukit laitetaan kuituun. Ei mikään ihme että motivaatio raivaussahatöihin on alhainen.”
Minkä kokoisia tukkeja olet yleensä ottaen tehnyt 110 litran rungoista?
Ehkä kannattaa huomioida, että sen kokoisesta rungosta latva-osakin sisältää litroja jonkin verran.
Kun hakkuu tehdään etupäässä alaharvennuksena poistaen kuitenkin susipuita (laatuharvennus), niin kannattaa kuitenkin muistaa joitakin perusasioita. Tukkipölkky on vähintään 43 dm pitkä ja latvastaan 15 cm. Silloin se on noin 110 litran pölkky. Mutta siitä puusta on vielä melko paljon ainespuun mitat täyttävää runkopuuta, joten puu, jonka runkotilavuus on 110 litraa, ei ole läheskään tukkipuu kokonsa puolesta.
Parruaihiot kuuluvat aivan eri sarjaan, kuten myös pikkutukit.
Helposti tulisi tuollaisesta männiköstä hakuupoistumasta n. puolet pikkutukkia ja vähän tukkejakin, kun keskikoko on 110 l ja
koko vielä suurenee loppuosalla leimikkoa.
Ei noista ensharvennuksista tahdo oikein sitä parrua lähteä. Kuitenkin poistetaan niitä huonompia ja ne ovat laadulstaan myös latvasta niin huonoja ettei niistä kummoista parrukertymää saa. Kyllä jos sieltä parhaat laitetaan lattiaan niin voihan niitä parruja tullakkin. Parrut ja pikkutukit otetaan sitten kakkosharvennukselta,
Koon puolesta saisi paljonkin parrua ja pikkutukkia, mutta viljelty metsä ja sen mukana tullut tyvimutkaisuus estää sen.
Suunnilleen saman kokoisesta eh:sta hakattiin viimeksi syksyllä
n. puolet pikkutuukia ja parrua. Oli luontaisesti syntynyt hyvälaatuinen männikkö.
Koko ei tarvitse kaksinen olla, jos laatu muuten riittää parruaihioiksi. Kohiwood ostaa parrua 8,5 sentistä alkaen, eikä pituuden tarvitse olla kuin 255 – taikka 310 cm.
Täältä lähtee muiden ostamat kelvolliset aihiot Soiniin, paitsi MG lyö kaiken kuituun.
Kohi ostaa myös pientä tukkia, eli MAX on 18 cm.
Veistosahat imaisevat aihiot läpi melkoisen vauhdikkaasti. Vuodessa menee tuota pikkupuuta n. 250 000 kiintoa. Käsitellään siis miljoonia pölkkyjä vuodessa.
Haketta ehkä Äänekoskelle lähtee lähes 100 000 kiintoa / v.
Parrun hintaa ei ole oikein missään näkynyt, mutta eipä se paljoa yli kuidun hinnan taida olla. Eurokin on tosin jo rahaa.
Leimikon valmistelu kauppaa ja hakkuuta varten on nykyisin entistä tärkeämpää . Kun alue on perattu , voidaan nähdä selkeästi , mitä palsta sisältää . Puulajisuhteet , määrä ja laatu on määriteltävissä kohtuullisen tarkasti . Edellä mainittu on tärkeää , koska oikeat puut pyritään ohjaamaan suoraan oikeaan käyttökohteeseen .
Kuvan leimikolla oli nähtävissä raivauksen jälkeen , että kuitua kummempaa ei sieltä vielä tässä vaiheessa löydy . Tämän seurauksena laadittiin apteerausohjelma , jossa ei ollut edes muita vaihtoehtoja . Tukkia , tai pikkutukkia on siis mahdotonta tehdä , jos apteerausohjelma ei niitä sisällä .
Väärinkäsitysten vältämiseksi totean , että tämän leimikon apti on laadittu yhteisymmärryksessä myyjän ja ostajan kesken.
”Suunnilleen saman kokoisesta eh:sta hakattiin viimeksi syksyllä
n. puolet pikkutuukia ja parrua.”
Muistin väärin. Männikön hakkuupoistuman keskikoko olikin 83 l . Eli aika paljon pienempää kuin +110 l, mutta silti tuli pikkutukkia & parrua n. ½ ja vähän tukkejakin.
Normitukkiakin tulee kun hakataan laatuharvennuksena ja leimikko on puiden koon suhteen paikoin epätasaista.
Parruaihioita toki tulee jo noinkin mitättämistä puista, jos suoruus ja laatu ovat riittäviä, mutta että tukkia? Kyllä niitä saa potkia pitkään, että turpoavat tukin mittoihin.
Pikkutukki tulisi kuitenkin samalla vaivalla. Metsäliitto voisi myydä ne jollekin toiselle firmalle jos ei itse sitä tarvi. Neuvoa voisi kysyä vaikka paikalliselta mhy:ltä.
Eikö Jätkä ole koskaan nähnyt leimikkoa, jossa on niin monenlaista kasvupaikkaa, että puiden koon hajonta on tavallista isompi ? Esim. etelärinne kasvaa paljon paremmin kuin
tasaisemmat kohdat samalla lohkolla. Täällä on paljon alueita, jotka ei ole aakeitalaakeita vaan paremminkin vaaramaisemia.
Minulle kokonaisuus ratkaisee ja siinä monesti Metsä-Group pärjää erinomaisen hyvin. Kun saa kuidusta keskimääräistä parempaa hintaa niin ei tarvitse moton vieressä kyykkiä kyttäämässä tehdäänkö siellä oikein vaiko väärin. Nyt tosin ei omissani ole kotvaan ensiharvennusta ollut joten aivan tuoretta tietoa ei ole. Olen pääasiassa tehnyt vain päätehakkuita viimevuosina.
Jätkä:
Se liittyy siihen että puiden keskikoko ei vielä kerro sitä onko
leimikolla ollut tukkipuun kokoisiakin puita. Koon keskihajonta kuvaa paremmin puiden kokoeroja. Keskikoko on eri asia.
Tuollaisessa ensiharvennuksessa on käytännössä 300 litran männyt niin iso-oksaisia, että ne eivät laadun puolesta kelpaa tukiksi. Eli ne ovat yleensä poistolistalla ensimmäisinä, Aluspuut ovat ohuita ja pieniä, niistä ei paljoa tukkipino kasva.
Käsitykseni mukaan tuollaisessa metsässä ei saa harrastaa yläharvennusta, mutta laatuharvennus on avainasemassa. Siksi siltä poistetaan lähes aina kuitupuuta ja tukiksi kehittyvät jäävät kasvamaan tukeiksi.
Puuki:
Eikö Jätkä ole koskaan nähnyt leimikkoa, jossa on niin monenlaista kasvupaikkaa, että puiden koon hajonta on tavallista isompi ? Esim. etelärinne kasvaa paljon paremmin kuin tasaisemmat kohdat samalla lohkolla.
Eikö puuki katsonut valokuvaa, jota kommentoi? Ei kuvassa ole vaaroja yms.
Muistaakseni puiden koko suureni tuosta kuvan keskikoosta 110 l:sta. Eikö MJO lukenut koko ketjua , jota kommentoi ?
Jo n. 200 l puusta saa minimitukin.
Jos/ kun ko rungon tyvivänkkyrästä tehdään 3 metrin lumppi , ei tukkia tule . Tilavuus tai läpimitta ovat
merkityksettömiä asioita , jos poistettavan rungon muoto ei täytä tukin laatuvaatimuksia .
Moni tinkii mielellään epäkurantteja puita tukiksi . Ääni muuttuu kellossa,kun samaisesta puusta sahattua tavaraa ollaan ostamassa . Olenkin joskus kysynyt tukin laadusta keskusteltaessa , että onko asiakas valmis ottamaan kyseisestä rungosta sahattua tavaraa näkösälle seinään tai runkotavaraksi kantaviin rakenteisiin.
Kuvan kohteella tukki oli pudotettu pois tavaralajiluettelosta suosiolla puuston mutkaisuuden vuoksi . Näkymä raivauksen jälkeen ei antanut muuta mahdollisuutta.
Meille toi eräs ”ökyisäntä” 8,5 metrisiä tukkeja sahattavaksi 50 x 150 millisiksi. Suurin osa pölleistä oli suoria, mutta oli muutamia hiukan lenkoja. Kun pyöröterä on 950 millinen, ei sillä sahata mutkaista sahausrakoa, jos terä on kunnossa.
Niinpä isännän lengoista tukeista tuli molemmista päistä vajaita ja toisesta reunasta keskeltä myös.
Ukko tutkisteli soirojansa ja sanoi, että kyllä hän nyt ymmärtää, miksi tukin pitää olla suora.
Sahalaitoksella voidaan sahata sydämen mukaisesti, jos laitteet on tehty sen mukaan. Sekin onnistuu täysin vain lengon = tukin tasaista käyryyttä, artolla kieroutta – mukaisesti, eli ei saa olla mutkainen tai edes ässän muotoinen pölli.
Ei puuki missään mainittu, että puiden koko kasvaa 200 litraisiksi, vaikka kasvaa 110 litrasta. Suuri oksaisista ”susipuu” männyistä harvoin saa tukkia.
Siksi ostaja teki pelkän kuitupuu tarjouksen. Varmaan myyjäkin pyysi useamman tarjouksen ja varmaan valitsi mielestään parhaimman.
Käytiin Luoman sahalla. Kovasti ovat kiinnostuneet pikkutukista. Kuvan kuviolta niitä ei tietekään saa, kun ovat pelkkää lenkoa ja susipuuta, mutta hyvän harvennusleimikon pikkutukeilla on paikoin kysyntää.
Metsänhoito
Tuossa näkee – jos viitsii katsoa, että kuitenkin noita kasvatuskelpoisia runkoja on ollut myös liian tiheässä, vai miksi osa rungoista on niin hoikkia. kertymä jää pienehköksi sen takia, että poistettavia on suhteellisen paljon ja ne ovat pieniä.
Muuten metsä on samanlaista kuin oli meidän oma enska, jota loppujen lopuksi tuli parikymmentä hehtaaria. Aika monta kuviota kahdella eri tilalla. Käytiin kerralla läpi kaikki siinä vaiheessa olevat. Kaikki oli mäntyvaltaisia: Istutus, Kylvö ja luontaisia siemenpuutaimikoita.
Hyvä harvennuskohde… Jos oli oma metsä, niin reilu harvennus sitten perään myös lannoitus.
Joko tuossa hakataan?
Leimaisin nauhoilla kaikki tyvitukkipuut, että varmasti juuri ne hakkuussa jäisivät pystyyn minimietäisyydellä 3m.
Hakkaaja sitten tulee väittämään, että laki määrää minimipohjapintalan jätettäväksi, kun huomautat, että miksi tuohon on jätetty 3 pientä puuta 1 metrin etäisyydelle toisistaan.
Paikoin puut ovat hoikkia osittain siitä syystä , että kilpailevaa markkinakelvotonta puuainesta on ollut runsaasti . Hakkuukertymä tulee olemaan ihan kohtalainen. Tällä hoikemmalla osiollakin 70m3 hehtaarilta . Monta leimikkoa saa koluta , että löytyy samantasoinen . Tämmöinen eläkeukkokin tuhertaa kuvan olosuhteissa hehtaarin päivässä 😊
Niin! Kasvatus harvemmassa asennossa ei olisi varmasti tuonut enemmän poistuvia kuutioita, mutta ainakin vähemmän runkoja, todennäköisesti jäävä kuutiomäärä olisi isompi.
Pohjapinta-ala ei ole niinkään riippuvainen runkojen määrästä, vaan nimensä mukaisesti pohjapinta-alasta, jossa lahjomaton mittari on relaskooppi ja tarkka näkö.
Tuon kokoisessa puustossa voisi kyllä vielä tyytyä runkolukuun / ha.
Onkin mukava huomata kun ammattilaiselle sattuu myös hyviä kohteita. Noin 1000 :n rungon poistoon ja työnjäljen säilymisen kuvan tasolla ei synny läheskään kaikilta, jotka on motonohjaimissa.
Nuoremmille toimioille tässä olisi opiksi otettavaa, että olosuhteet palstalla olisi sellaiset, jossa pystyy onnistuman, eli näkemä raivaus on tehty.
Silloin kaikki on tyytyväisiä, isäntä saa siistin harvennuksen ja oikeat terveet puut järeytymään, motoisäntä saa hyvän tuoton kalustolle, kuljettajan motivaatio ja innostus säilyy nuoriin harvennuksiin ja puunostajan maine kasvaa uusille kaupoille.
Meinataanko tehdä pikkutukkia tuolta kuviolta. Vai pelkkää kuitua?
Tehdään vain kuitua osoitteena Äänekoski.
Arvelinkin että kuitua…
Nämä sijoitusyhtiön matriisit on outoja? Onneksi en ole tuossa touhussa mukana…
Mitä hel…in tukkia noista kukkakepeistä muka pitäisi tehdä??
Pikkutukkimarkkina on rajallinen . Tuonkin harvennuksen puuston laatu on sen verran vaatimaton , että on järkevintä tehdä pelkkää kuitua ja tehdä tilaa yksityisten pikkutukkileimikoille .
110 litran ”kukkakeppejä” poistettujen osalta tähän menessä . Puut paksunevat peremmällä .
Suorittava tekee yläharvennusta…
110 litran puussa on kyllä jo pikkutukkia ja tukkia mukana. Sijoitusyhtiön kuidun hinta pitää olla kohdallaan että tuo homma kannattaa, veikkaampa että ainakin 20€/motti…
Kyllä kuva yleensä hämää, puut näyttävät kuvassa pienemmältä. Aika vähän taidetaan ensiharvennuksia tehdä yläharvennuksena. Mutta tässä on niin laadukas leimikko että myös yläharvennusta kannattaisi harkita.
Kakkosharvennushan tuo käytännössä on, ainakin myydessä…
Kyseessä ihan normaali alaharvennus hyväkasvuisella paikalla .
Vuosien kuluessa on tullut vaikutelma , että yksityisellä puolella taimikkoon mennään(jos mennään) työn merkeissä liian myöhään ja siitä seuraa , että ensiharvennus on tehtävä liian aikaisin . Puut ovat pieniä ja hakkuukertymä alhainen .
Sen verran tiheää on, että vaarana on syysmyrskyn tekemä kakkosharvennus heti perään.
Tässäkin kohteessa omistaja on tehnyt hartiavoimin töitä että on saanut kuvion tuollaiseen kuntoon. Ja kasvattanut 30 vuotta. Siihen nähden on erikoista että kun hakkuu tulee niin tukit laitetaan kuituun. Ei mikään ihme että motivaatio raivaussahatöihin on alhainen.
”Tässäkin kohteessa omistaja on tehnyt hartiavoimin töitä että on saanut kuvion tuollaiseen kuntoon. Ja kasvattanut 30 vuotta. Siihen nähden on erikoista että kun hakkuu tulee niin tukit laitetaan kuituun. Ei mikään ihme että motivaatio raivaussahatöihin on alhainen.”
Minkä kokoisia tukkeja olet yleensä ottaen tehnyt 110 litran rungoista?
Ehkä kannattaa huomioida, että sen kokoisesta rungosta latva-osakin sisältää litroja jonkin verran.
Eikös tuo 110 ollut keskijäreys. Kuvasta näkee että joukossa on jopa 300 litraisia yksilöitä.
Höpö höpö.. Puustohan on erinomaisen tasakokoista. Ei tuolta löydy mitään 300 l puita.
Kun hakkuu tehdään etupäässä alaharvennuksena poistaen kuitenkin susipuita (laatuharvennus), niin kannattaa kuitenkin muistaa joitakin perusasioita. Tukkipölkky on vähintään 43 dm pitkä ja latvastaan 15 cm. Silloin se on noin 110 litran pölkky. Mutta siitä puusta on vielä melko paljon ainespuun mitat täyttävää runkopuuta, joten puu, jonka runkotilavuus on 110 litraa, ei ole läheskään tukkipuu kokonsa puolesta.
Parruaihiot kuuluvat aivan eri sarjaan, kuten myös pikkutukit.
Helposti tulisi tuollaisesta männiköstä hakuupoistumasta n. puolet pikkutukkia ja vähän tukkejakin, kun keskikoko on 110 l ja
koko vielä suurenee loppuosalla leimikkoa.
Pieniä on tukit teilläpäin.
Ei noista ensharvennuksista tahdo oikein sitä parrua lähteä. Kuitenkin poistetaan niitä huonompia ja ne ovat laadulstaan myös latvasta niin huonoja ettei niistä kummoista parrukertymää saa. Kyllä jos sieltä parhaat laitetaan lattiaan niin voihan niitä parruja tullakkin. Parrut ja pikkutukit otetaan sitten kakkosharvennukselta,
Koon puolesta saisi paljonkin parrua ja pikkutukkia, mutta viljelty metsä ja sen mukana tullut tyvimutkaisuus estää sen.
Suunnilleen saman kokoisesta eh:sta hakattiin viimeksi syksyllä
n. puolet pikkutuukia ja parrua. Oli luontaisesti syntynyt hyvälaatuinen männikkö.
Koko ei tarvitse kaksinen olla, jos laatu muuten riittää parruaihioiksi. Kohiwood ostaa parrua 8,5 sentistä alkaen, eikä pituuden tarvitse olla kuin 255 – taikka 310 cm.
Täältä lähtee muiden ostamat kelvolliset aihiot Soiniin, paitsi MG lyö kaiken kuituun.
Kohi ostaa myös pientä tukkia, eli MAX on 18 cm.
Veistosahat imaisevat aihiot läpi melkoisen vauhdikkaasti. Vuodessa menee tuota pikkupuuta n. 250 000 kiintoa. Käsitellään siis miljoonia pölkkyjä vuodessa.
Haketta ehkä Äänekoskelle lähtee lähes 100 000 kiintoa / v.
Parrun hintaa ei ole oikein missään näkynyt, mutta eipä se paljoa yli kuidun hinnan taida olla. Eurokin on tosin jo rahaa.
Leimikon valmistelu kauppaa ja hakkuuta varten on nykyisin entistä tärkeämpää . Kun alue on perattu , voidaan nähdä selkeästi , mitä palsta sisältää . Puulajisuhteet , määrä ja laatu on määriteltävissä kohtuullisen tarkasti . Edellä mainittu on tärkeää , koska oikeat puut pyritään ohjaamaan suoraan oikeaan käyttökohteeseen .
Kuvan leimikolla oli nähtävissä raivauksen jälkeen , että kuitua kummempaa ei sieltä vielä tässä vaiheessa löydy . Tämän seurauksena laadittiin apteerausohjelma , jossa ei ollut edes muita vaihtoehtoja . Tukkia , tai pikkutukkia on siis mahdotonta tehdä , jos apteerausohjelma ei niitä sisällä .
Väärinkäsitysten vältämiseksi totean , että tämän leimikon apti on laadittu yhteisymmärryksessä myyjän ja ostajan kesken.
”Suunnilleen saman kokoisesta eh:sta hakattiin viimeksi syksyllä
n. puolet pikkutuukia ja parrua.”
Muistin väärin. Männikön hakkuupoistuman keskikoko olikin 83 l . Eli aika paljon pienempää kuin +110 l, mutta silti tuli pikkutukkia & parrua n. ½ ja vähän tukkejakin.
Normitukkiakin tulee kun hakataan laatuharvennuksena ja leimikko on puiden koon suhteen paikoin epätasaista.
Parruaihioita toki tulee jo noinkin mitättämistä puista, jos suoruus ja laatu ovat riittäviä, mutta että tukkia? Kyllä niitä saa potkia pitkään, että turpoavat tukin mittoihin.
Pikkutukki tulisi kuitenkin samalla vaivalla. Metsäliitto voisi myydä ne jollekin toiselle firmalle jos ei itse sitä tarvi. Neuvoa voisi kysyä vaikka paikalliselta mhy:ltä.
Eikö Jätkä ole koskaan nähnyt leimikkoa, jossa on niin monenlaista kasvupaikkaa, että puiden koon hajonta on tavallista isompi ? Esim. etelärinne kasvaa paljon paremmin kuin
tasaisemmat kohdat samalla lohkolla. Täällä on paljon alueita, jotka ei ole aakeitalaakeita vaan paremminkin vaaramaisemia.
Mihin tuo liittyy?
Minulle kokonaisuus ratkaisee ja siinä monesti Metsä-Group pärjää erinomaisen hyvin. Kun saa kuidusta keskimääräistä parempaa hintaa niin ei tarvitse moton vieressä kyykkiä kyttäämässä tehdäänkö siellä oikein vaiko väärin. Nyt tosin ei omissani ole kotvaan ensiharvennusta ollut joten aivan tuoretta tietoa ei ole. Olen pääasiassa tehnyt vain päätehakkuita viimevuosina.
Jätkä:
Se liittyy siihen että puiden keskikoko ei vielä kerro sitä onko
leimikolla ollut tukkipuun kokoisiakin puita. Koon keskihajonta kuvaa paremmin puiden kokoeroja. Keskikoko on eri asia.
Tuollaisessa ensiharvennuksessa on käytännössä 300 litran männyt niin iso-oksaisia, että ne eivät laadun puolesta kelpaa tukiksi. Eli ne ovat yleensä poistolistalla ensimmäisinä, Aluspuut ovat ohuita ja pieniä, niistä ei paljoa tukkipino kasva.
Käsitykseni mukaan tuollaisessa metsässä ei saa harrastaa yläharvennusta, mutta laatuharvennus on avainasemassa. Siksi siltä poistetaan lähes aina kuitupuuta ja tukiksi kehittyvät jäävät kasvamaan tukeiksi.
Puuki:
Eikö Jätkä ole koskaan nähnyt leimikkoa, jossa on niin monenlaista kasvupaikkaa, että puiden koon hajonta on tavallista isompi ? Esim. etelärinne kasvaa paljon paremmin kuin tasaisemmat kohdat samalla lohkolla.
Eikö puuki katsonut valokuvaa, jota kommentoi? Ei kuvassa ole vaaroja yms.
Muistaakseni puiden koko suureni tuosta kuvan keskikoosta 110 l:sta. Eikö MJO lukenut koko ketjua , jota kommentoi ?
Jo n. 200 l puusta saa minimitukin.
Jos/ kun ko rungon tyvivänkkyrästä tehdään 3 metrin lumppi , ei tukkia tule . Tilavuus tai läpimitta ovat
merkityksettömiä asioita , jos poistettavan rungon muoto ei täytä tukin laatuvaatimuksia .
Moni tinkii mielellään epäkurantteja puita tukiksi . Ääni muuttuu kellossa,kun samaisesta puusta sahattua tavaraa ollaan ostamassa . Olenkin joskus kysynyt tukin laadusta keskusteltaessa , että onko asiakas valmis ottamaan kyseisestä rungosta sahattua tavaraa näkösälle seinään tai runkotavaraksi kantaviin rakenteisiin.
Kuvan kohteella tukki oli pudotettu pois tavaralajiluettelosta suosiolla puuston mutkaisuuden vuoksi . Näkymä raivauksen jälkeen ei antanut muuta mahdollisuutta.
Meille toi eräs ”ökyisäntä” 8,5 metrisiä tukkeja sahattavaksi 50 x 150 millisiksi. Suurin osa pölleistä oli suoria, mutta oli muutamia hiukan lenkoja. Kun pyöröterä on 950 millinen, ei sillä sahata mutkaista sahausrakoa, jos terä on kunnossa.
Niinpä isännän lengoista tukeista tuli molemmista päistä vajaita ja toisesta reunasta keskeltä myös.
Ukko tutkisteli soirojansa ja sanoi, että kyllä hän nyt ymmärtää, miksi tukin pitää olla suora.
Sahalaitoksella voidaan sahata sydämen mukaisesti, jos laitteet on tehty sen mukaan. Sekin onnistuu täysin vain lengon = tukin tasaista käyryyttä, artolla kieroutta – mukaisesti, eli ei saa olla mutkainen tai edes ässän muotoinen pölli.
Ei puuki missään mainittu, että puiden koko kasvaa 200 litraisiksi, vaikka kasvaa 110 litrasta. Suuri oksaisista ”susipuu” männyistä harvoin saa tukkia.
Siksi ostaja teki pelkän kuitupuu tarjouksen. Varmaan myyjäkin pyysi useamman tarjouksen ja varmaan valitsi mielestään parhaimman.
MJO;
Kelaa vähän ; ketjusta ilmenee, että juttu meni (tavan mukaisesti) vähän ohi kuvan tapauksesta.
Käytiin Luoman sahalla. Kovasti ovat kiinnostuneet pikkutukista. Kuvan kuviolta niitä ei tietekään saa, kun ovat pelkkää lenkoa ja susipuuta, mutta hyvän harvennusleimikon pikkutukeilla on paikoin kysyntää.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/luoman-perheyhti%C3%B6-k%C3%A4ynnisti-vuosia-seisoneen-sahan-pikkutukkien-k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4t-monelle-integraatille-myrkky%C3%A4-1.206589