Kannattava lannoitus?

Kuvassa näkyy viime talvena toiseen kertaan harvennettu männikkö. Olisiko lannoitus kannattavaa toteuttaa muutaman vuoden kuluttua, vai antaako puiden kasvaa ilman lannoituksia?

Kommentit (51)

  1. Männikössä näkyy olevan vielä pituuskasvua, joten puusto on reagoivassa kunnossa. Nyt kun harvennus on tehty, niin ensi kesänä vaan Metsäsalttua perään. Tukin kasvatuksella se vähäinen tulos tehdään ja lannoitus auttaa siinä!

  2. Päätehakkuun ollessa jo n. 10 – 15 vuoden päässä, pitäisi lannoituksen tuottaa parhaan tuloksen.
    Männyt vaikuttavat tosin jo aika iäkkäiltä, mutta varmaan alle satavuotiaita vielä ovat.

  3. Mielestäni erinomainen lannoituskohde, jossa lannoituksella saa varmasti hyvän tuoton.

  4. Yllytän samoin kuin edellä.

  5. Kuva saattaa hämätä. Männikkö alle 70-vuotiasta, täytyy harkita lannoitusta.

  6. Lannoituksen koko tehon saamiseksi ei pidä suorittaa päätehakkuuta ennen kuin lannoitusteho on imaistu puihin. Eli vähintään kahdeksan vuotta, mutta mielellään kymmenen, ennen avohakkuuta.

  7. Jos korkoelementti otetaan mukaan, niin lannoitus on kannattavaa vain toisen harvennuksen jälkeen, jotta investointi saadaan reaalistua tolkullisessa ajassa. Terveyslannoitukset pois lukien.

    Eli jos lannoitus kiinnostaa, niin tuossahan sen paikka on. Ensiharvennusmetsissä ei koskaan.

  8. Muutama vuosi harvennuksen jälkeen. Harvennus kiihdyttää kasvua, joten ei liikaa efedriiniä kerralla.

  9. Miksi ihmeessä minusta tuntuu kuin ei olisi edes ensiharvennusta vielä tuolle kaistalle tehty. Ei ainakan kuvakulman katsannolta noin taajaa kannata lannoittaa. Harvennus ja vasta sitten.

  10. Miten ihmeessä on sokea mies palkattu puotipuksuksi? Eikö minkäänlaista lääkärintarkastusta ta vastaavaa ole vaadittu silloin neljäkymmentä vuotta sitten? vai onko yrittäjä itsekin sokea?

  11. Mottimasa

    Tämä kertoo kyllä kaiken siitä miksi jessi harkitsee jopa kuitupuun kasvatusta, jos tuohon pitäisi tehdä ensiharvennus, toinen harvennus ja ehkä kolmas, niin olisiko jessin päätehakkuu verrattuna siemenpuu asento ja senkö olisi vielä lannoittanut. Jos metsällä on 60-80 vuoden kierto niin miksi ihmeessä siihen tehty selvästi plus merkkistä korkoa tuottava sijoitus pitäisi pyrkiä katkaisemaan nopeasti? Isoilla pankkilainoillako metsiä lannoitatte?

  12. Eipä ainakaan minulla ole päätehakkuuasento ihan tuota taajuutta juurikaan ollut. Toki lannoitus auttaa taajaakin mutta en pidä tuota vielä pääteasentona. Vaikka tuo ope olisi hiukan liian ison suurennuslasin piironkistaan kaivanutkin.

  13. Aika riukujakin siellä takakulmilla näyttää olevan. Mitä ihmettä se vielä pystyssä tekee. Eikö edes riukuaitaa missään rakennella.

  14. Metsähallitus avohakkasi tästä reilun 50-vuotiaan varttuneen kasvatusmetsän,
    kolme vuotta lannoituksesta! Ei ollut aikaa odotella lannoitusksen tehoa kymmentä vuotta kun tarvii puuta pinoon
    Verorahat menee tuollaseen toimintaan, ei voi kuin ihmetellä tivolia

  15. Odotan sitä hetkeä, kun joku nuori metsänhoitaja-ekonomi laskee, ettei metsää kannnata kasvatella yli 50-vuotiaaksi, ei ole aikaa odotella. Kierto pitää saada lyhyemmäksi

    Heti kun puut kelpaa sellunkeittoon, niin nurin vain. Taimikko kun alkaa olla kahdeksan senttistä ja nelimetristä, niin aukoksi uudelleen

    Tuossa mallissa säästyisi myös kalliiden metsäkoneiden kustannukset, kun melkein puimurilla voisi puida puupellon. Voitaisiin siirtyä lähes maatalouden puolelle! Ja maataloustukia nostamaan, voittavat kemerat

  16. Sanonta ”Ei näe metsää puilta” kirkastuu varmasti sellaisillekin, jotka eivät ole sanontaa ennen kuulleet.
    Jeessin tapauksessa olette varmasti huomanneet, että se on toistuvaa – jatkuvaa hölmöyden esiintuomista.
    Kun kyseessä on vielä niin kovapäinen tyyppi, että asian sijaan hyökkää toisinajattelevan kimppuun, niin vahvistuu ajatus, että hoidon tarvetta on – sekä metsissä, että Jeessissä.
    Pahimmaksi äityi siinä Pökötin rengasasiassa, jossa tuli kyllä sellainen paskamyrsky Harjavallan suunnasta ja siellä oli muka joukko muita Idiootteja takuumiehenä. Myrsky kesti useita viikkoja.
    Sama linja jatkuu kaikissa noissa metsäkuvissa, johtuisikohan se siitä, että Jeessi ei ymmärrä napauttaa kuvia isommaksi?
    Sanotaan, että kuva valehtelee ja varsinkin, jos kuva on otettu kännykällä , muuttuu perspektiivi samalla tavalla kuin ennen, kun Venäjän kuvernööri kielsi Suomen rautateillä käyttämästä Perspektiiviä, kun näytti siltä, että kiskot menivät yhteen pitkällä suoralla. Oliskohan tämän kuvernöörin oppi ehtinyt sitten nyttemmin Harjavaltaan saakka?

  17. husse. Metsähallitukselta ei odottaisi tuollaista toimintaa, koska eihän sillä ole edes omaa teollisuutta.
    Muistan ajan mokoman, kun Kakkerlaakius, joka omisti runsaasti metsiä näillä alueilla, oli hoitanut erinomaisen hyvin KL kolmosen metsäkuvion. Pinta-alaa satoja hehtaareita. Oli tehty viimeinen harvennus ja parin vuoden kuluttua lannoitus. neulasten väri oli muuttunut, eli metsä alkoi olla parhaassa kasvussa, kun puutavaran kysyntä kasvoi merkittävästi. Omia tehtaita suht lähellä. Toki firma olisi saanut ostettua metsäomistajilta nopeasti isojakin määriä puuta, kun olisi nostanut kantohintaa reilusti. Nostikin hieman, mutta kyllä sinne omaan metsään tuli savotta ihan pienellä varoitusajalla.
    Seurasin läheltä, koska meillä oli kuviot rinnakkain – vain rajalinja välissä. Olin silloin MH:n palkkalistalla.

  18. Olen kyllä Timpan kanssa hiukan erimieltä, omien kokemuksien perusteella männiköihin jota kuva edustaa, lannoitus kannattaa tehdä heti hakkuiden jälkeen, neulasten ja maatuvien oksien ynnä muun yhteydessä lannoitus pikkusen tehostuu ja kasvu kiihtyy, ei haitallisesti vaan nopeuttaen päätehakkuuta.

  19. Onhan se hienoa että Jätkällä on yksi ilon aihe ja ne renkaat sitten muistetaan aina ja kaikissa ketjuissa vaikka autoista ei olisi ketjussa edes pakokaasua nähtävissä. Olen kyllä ”ymmärtänyt” isontaa kuvan mutta eipä se siitä muuksi muutu. Toki saattaa olla että kuva tuosta sivulta otettuna hämää kun ei ole kovin tasaiseksi harvennettu. Minulle sopii mainiosti kiertoajan rajukin lyhennys ja siihen olen pyrkinytkin moninkin tavoin kunhan kuidun hinta paremmin suhteutuu koko kiertoajan vertailuun. Sen euron vuosikasvatuspalkkion siitä saa kyllä nytkin mutta jos siihen hiukan saisi extraa vielä nyt kun mahdollisuudet näyttäisi olevan niin saisi uudistuskuluihinkin jotain. Tämä toki edellyttäisi myös toiminnan tehostumistarpeita koska nytkin tuntuu piiputtavan kait lähinnä korjuukaluston ylityöllisyystilanteesta.

  20. Laskin muuten lähes viisikymmentä puuta kuvasta että pitäähän siinä aika iso ala olla jos se ihannepäätehakkuuasennossa on. Aika laajakulmakamerointia sanoisin.

  21. Pilke silmässä

    Hyvin on Jonsered männikkönsä harventanut, ei enää harvennuksia.
    Valtapuissa erittäin hyvät latvukset ,joten tälläisen kohteen voi mielestäni lannoittaa heti harvennuksen jälkeen ellei ole myrskytuhoille alttiissa paikassa.
    Hyvät latvukset omaava männikkö reagoi erittäin hyvin lannoitukseen.
    Samoilla linjoilla kuin moni muukin kirjoittaja, lannoitus ensi keväänä ja päätehakkuu 8-10 vuoden kuluttua.

  22. Jos harvennus on voimakas, niin juuristolle vapautuu kasvutilaa ja puut vahvistavat juuristoa mm. pystyssä pysymisen takia. Jos neulaset vahvistuvat samaan aikaan, muuttuu latvuksen painosuhde – ja tuuli sekä lumikuorma saattavat tehdä tuhojansa. Siksi on suositeltu antamaan pari kasvukautta nimenomaa juuristolle, vuosilustoissa ei ole juurikaan näkynyt lannoituksen aiheuttamaa vahvistumista heti lannoituksen jälkeen.

  23. Jeessi. Paljonko sinun puolisokeilla silmillä katsottuna ja puolipöhkön aivoilla mietyttynä on tuo pinta-ala, joka kuvasta näkyy?

  24. kertokoon alan ”fiskaalit” ensin arvionsa. Mutta ihan kymmentäkään tuskin tuollaista alaa ei kuuluis ha:lle. Ja Jätkä varmasti pitää laseja jo ajaessaan jota minä en tarvitse. Toki rollokisat varmaan menee ilmankin mutta jos sitä alati varustusmuuntuvaa autoa ajaa edes apumiehen puolella niin varmasti taitaa linssejä neesulta löytyä.

  25. Osaatko laskea, paljonko on runkoja hehtaarilla, jos noita aloja menisi yhdeksän kappaletta hehtaarille?
    Kun sinulla on pikkuhiljaa varusteita löytynyt Pökötistä ( Olet tainnut löytää tilaus-sopimuksen) huolimatta siitä, että muuta vakuutat, niin olet varmasti myös löytänyt kirpputorilta lukulasit.
    Ilman laseja saan minäkin ajella, vaikka Klaykooma onkin riesana. Tuli tapaturmassa sellainen tälli silmään, että meinasi mennä näkö.
    Sinulla on vain nuo kaikki tiedot, taidot ja asenteet metsäalalla päin ohi V..un kohti Per…tä, että sääliksi käy, kun mikään – EI MIKÄÄN – ole oikeilla jengoilla.
    Kullaan metsäalan perusjakso olisi ihan tarpeeseen, mutta sielläkin taitaa olla kynnys sen verran korkealla, että taitaa jäädä käymättä sekin opiskeluvaihe.

  26. Osaan laskea ja juurihan päättelin ettei kymmentäkään oikein sietäisi hehtaarille. Onko siinä mielestäsi jotain muutakin outoa kuin naamasi peilissä?

  27. Huomautan vain että jos kännykällä kuvattu ala saattaa olla paljonkin omaakin oletustani niukempikin.

  28. Oleta mitä oletat, mutta rtnkolukuna tuollaisella pohjalla 500 r/ha on vähintään riittävästi, vaikka lannoittaisikin, joten ne silmälasit, joitka olet hankkinut Harjavallan Tiimarista, kaipaisivat ainakin puhdistamista, ellei jopa päivitystäkin.

  29. Harjavallassa ei tietääkseni ole Tiimaria. Mielestäni sellainen ketjukin meni konkurssiin jo muutama vuosi sitten. Kyllähän se riittää juu mutta mitä nuo riukuaitavärkit tekee lannoitusalalla?

  30. Kyllä sinä olet tyhmä. Harjavallassa oli Tiimari, joka meni pari vuotta sittem
    n konkkaan, mutta sinun vanhat ja jo naarmuuntuneet lukulasit ovat sieltä kotoisin, vai valehteletko, ettei ole?
    Et ole vieläkään älynnyt, että perspektiivi vääristää, eli kauempana oleva näyttää pienemmältä, kuin lähellä oleva.
    Kännykän optiikka myös lisää tuota harhaa.

  31. Sanoo Tiimarin vakioasiakas ilmeisestin. Enpä ole tiennytkään mutta samapa tuo kun en osta laseja kun en tarvitse muuhun kuin lukupuolelle. Enpä tosiaan muista mistä olen nykyiset lasit hommannut mutta ei taida aivan tämän jutun ”villakoirakaan” tuo olla. Mutta jos itse kuvan aiheeseen vielä oman kantani sanon se on etten ainakaan omissa tuolle linjalle lähtisi vaan ottaisin rahat talteen ja uudistaisin. En yleensäkään hyväksy sen pareen myrkkyjen kuin väkilannoitteidenkaan käyttöä metsäluonnossa. Tuhkan hyväksyn turvealoille, muuta en.

  32. harrastelija

    Aika vaikea arvioida p.ala kuvasta, jossa on vielä sivuilla vääristymää – puut kaatuu keskelle päin? Arvioin kuvan alan n. 10 aaria ja jos lasketaan puut, joista on tarkoitus kasvattaa tukkipuita, niin niitä olisi kuvan mukaan 45-60 kpl. Eli 450 – 600 rkl/ha. Kyseessähän on selvästi päätehakkuuta odottava kuvio. Tuolla takana näyttää muutama puu olevan pienenpää aivan kuten Jeeskin arveli.
    Mitäpä ”Jonsered” vastaa, kun on varmaankin mitannut alueen ja runkoluvun?

  33. Jeessi ei pysty päättämään, tekisikö hän ensiharvennuksen vai päätehakkuun kuvan männikköön. Molempia ei oikein samaan aikaan voi tehdä.
    Jeessi on kuitenkin kuitupuunkasvattaja, joten luontevaa hänelle on, että männikkö, jossa tukin todellinen lisääntyminen on suurempi kuin vuotuinen lisäkasvu, pitäisi listiä.
    Jos runkoluku on jopa 600 r/ha, on lannoitus käytännössä välttämätön toimenpide tuon ikäisessä metsässä.
    Tuollaisella maastopohjalla levitys käy loistavasti traktorin nostolaitesovitteisella – esim ”viuhkalannoittimella”.

  34. Puusto ennen harvennusta oli 1000-1200 tiheydessä. Puolet otettiin eli nykyään 500-600 runkoa / ha

  35. Eli jätkäkin tunnustaa että puuta on hiukan yläviistoon päätehakkuun asennoksi. En haaskaisi rahaa vaan ottaisin. Aina mukavampi vaihtoehto, sanokoon jätkät mitä hyvänsä. Elämä on lyhyt ja se että kasvatat vielä 10-15 vuotta saattaa tehdä se että joku muu korjaa senkin ”sijoituksen” hyödyt. Tuulen muutaman riepotus vie takuulla senkin edun.

  36. Eihän tuo nyt mitenkään liian harva ole mutta eihän tuohon enää kannata harvennusta tehdä. Lannoitus vaan ja sitten ”kantoon” kun vaikutus on lakannut.

  37. Jos metsää lannoitetaan, niin silloin on varaa pitää runkolukua hieman korkeampana. Mutta vain jos lannoitetaan.
    Kuitenkaan jokin 500 – 600 r/ha ei ole liian tiheä valon puolesta, vaan ravinteiden määrä on rajoittava tekijä.
    Kun on jo kaksi kertaa harvennettu, lienee juuristo ja rungot niin vahvoja, että tuleva syysmyrskykään ei lakaise metsää sileäksi.

  38. Kasvatushakkuut ovat olleet mielestäni pahasti hypistelemällä tehtyjä. Ensiharvennus olisi jo pitänyt kiskaista max 1200:n runkoon.
    Toinen harvennus olisi ollut sitten max 600 r/ha.
    Riipuu hieman pohjasta. Jos puolukkatyyppiä, niin Enska jopa tuhanteen runkoon ja toiskassa alaharvennuksena viiteensataan runkoon, jopa alle. Ja lannoitus.

  39. Sopiva tiheys harvennuksen jälkeen riippuu kasvupaikkatyypistä ja puiden koosta. 5-600 ihan sopiva varmaankin. Pakko ei ole lannoittaa ollenkaan. Kasvaahan ne männyt aika hyvin jo hakkuutähteiden vaikutuksen avullakin.

  40. Kasvupohja ei varmaan ole VT:tä juurikaan kummempaa, koska rungot ovat noin ohuita.
    Hakkuutähteiden vaikutus on lähellä nollaa, niitähän ei ole paljoa edes tullut.

  41. Nyt sitten jätkän perspektiivi ei ollutkaan vääristynyt. Voi persviiva sentään miehen jutuja.

  42. Kolmen tukin rungoiksi ohuita. Harjavallassa ei sellaisia ole kasvanut ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
    VT- männikössä tuollaiset rungot kasvavat oikeassa tiheydessä kymmenen vuoden aikana keskimäärin neljä senttiä paksuutta. lannoitettuna kuusi senttiä.
    Jos jossain kannattaa lannoitus, niin tuon kaltaisissa metsissä.

  43. Mutta montako euroa tukin kuutiohinnan on laskettava, jotta lannoitus menisi kannattamattomaksi, jos oletetaan että puita pidetään vielä 8 vuotta pystyssä?

  44. ”Mutta montako euroa tukin kuutiohinnan on laskettava, jotta lannoitus menisi kannattamattomaksi, jos oletetaan että puita pidetään vielä 8 vuotta pystyssä?”

    Kysymyksessä ei mielestäni ole kyllä järkeä näillä hinnoilla, laskin että 400€/ha lannoituskustannuksella 0-tulos saavutettaisiin nykyhintaa alemmalla 60€/m3 tasolla 6-7m3 lisäkasvulla, ja sen verran lisäkasvu on taatusti 8v aikana.

  45. Jos lasketaan 4 %:n korko 400€:lle, niin 8 m³:n lisäkasvu vaatisi liki 70 €/m³ hinnan nollatulokseen 8 vuodessa.

  46. Lisäkasvun arvoa pohdittaessa kannattaisi ottaa huomioon, että kl 3:n männikössä , jos vuotuinen lisäkasvu on vaikkapa 5 kuutiota, tukin lisäkasvu on varmasti 7 kuutiota.
    Eli arvo-lisäkasvu huomioiden laskelmaa olisi varaa entrata.

  47. Jos kuvitteellisessa metsässä on nyt esim. 150m3 tukkia ja 50m3 kuitua (en ala leikkimään Trestimaa, mutta mun mielestä tossa ei ole niin paljon, mutta väitetään nyt, että olisi), sen nykyhetken arvo on päätehakkuuna käsittääkseni noin 11700 euroa / ha. Kun tähän laitetaan apulantaa 400 eurolla ja odotetaan 8 vuotta ja oletetaan, että kuidun määrä pysyy entisellään ja tukin määrä lisääntyy 8 m3/vuosi, metsän arvo on nykyisillä hinnoilla 8 vuoden kuluttua 16180 euroa. Toisaalta jos tukin kantohinta palaa 59 euroon ja kuidun vaikka 20 euroon, metsän arvo on lannoitettunakin 8 vuoden kuluttua vain 13636 euroa. Ilman lannoitusta 8 v lisäkasvu käytännössä palaisi hinnanlaskuun?

  48. Kasvu on kasvua olipa markkinatilanne mikä tahansa. Jossittelu on täysin turhaa, koska voihan se puunhinta myös nousta. Lannoitus antaa vipua myös arvonnousulle.

  49. Voihan se puunhintakin nousta ja mitä enemmän sitä lantaa ja myrkkyä sinne metsään rahtaamme sitä varmemmin puun hinta laskee. Koska ylitarjonta senkun lisääntyy. Sehän on nytkin edelleen tilanne. Vai onko joku kuullut puupulaa huudeltavan?

  50. Jean S. Metsähän voi myös palaa tai sen voi jokin Trombi murskata. Sinun tietosi, taitosi ja asenteesi mukaan metsässä ei kannata tehdä mitään, korkeintaan heti kaikki pois…

  51. Porissa on pulaa mölkky tarpeista. Pitäiskö jeesin tarjota riukukoivua sinne jos markkinoilla on niin kova ylitarjonta puusta?

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut