Koivua sisältäneen kuusikon ensiharvennus

Kävin kerran kuuntelemassa esitystä erilaisista kasvatusmalleista. Sauli Valkonen kertoi systeemistä, jossa kuusikkoon jätetään tavallista enemmän koivua. Päätin kokeilla tällä hehtaarin kuviolla. Suunnitelman mukaan ikä on 30 v. Kuusia oli 1256 kpl a 79 l, mäntyjä ( karumpi osa) 339 kpl ja koivuja 757 kpl a 100 l. Yhteensä 193 m3. (normaalisti puhtaissa kuusikoissa n. 150 m3) Hakattiin kuusia 485 kpl a 69 l, koivuja 353 kpl a 83 l ja mäntyjä 127 kpl a 49 l. Yht n 71 m3

Kommentit (46)

  1. Kuin olisi Timppa käynyt kuvan mehtäukon viimekesäisestä ostopalstan harvennushakkuusta. Oli astetta jo järeämpi ja lumituhot pakottivat lopulta korjuulle, mutta lopputulos samanmoinen.Koivua otti ja lähti oikein rankasti.

  2. Siitä se kuusikko lähtee nyt kasvuun. Koivu on vähän parantanut maaperää. Hyvä siitä tulee.

  3. metsä-masa

    Onnistunut ja oikea-aikainen hakkuu, malliesimerkki. Huomautettavaa ei löydä vaikka riittisestikin yrittäisi tarkastella !

  4. Hyvältä näyttää. Koivu seassa voi myös suojata tuhoilta.

  5. savo'ttamies

    Kuva otettu kerrankin reilusti ajouralta. Toista kuvaa kun katsoo, jää käsitys, että lähes puolet kuvion pinta-alasta jäänyt urien alle.
    Vai miten ne vierekkäisiltä urilta puidut rankakasat lähes vastakkain.

  6. Ihan mielenkiinnosta, että miten tämä kuvio oli aikanaan uudistettu?

    Olen kanssa yrittänyt välillä paasata koivunkasvatuksen puolesta. Millainen tuntuma nyt tuli, nostiko poistuman suurempi litrakoko ensiharvennushintaa?

  7. Olisin vain jättänyt koivua edelleen kasvamaan enkä lähes kaikkia hakannut. Kyllä se siellä edelleen olisi hyvässä seurassa tukiksi kasvamaan.

  8. Näkyyhän tulla jokunen koivu olevan vielä pystyssä.
    Eikä niitä jo ylispuiksi päässeitä voi jättää kuusten lähelle vaikka muutama tyvilenko kuusi onkin sitten ilmeisesti siksi pitänyt jättää kasvamaan.

  9. Uudistettu normaalisti kuuset istuttamalla. Tavoitteena oli perkausvaiheessa jättää noin 800 koivua/ha. Jos metsäsuunnitelman tiedot pitävät paikkansa, niin nyt koivuja n. 400/ha . Joka tapauksessa aika runsaasti.
    Seuraavassa harvennuksessa sitten pääosa koivuista pois ja tukkikoivuiksi kasvamaan vajaa 100 parasta.

  10. Ylispuukoivut luonnollisesti pois, kuusten kanssa samankorkuiset ovat hyviä kilvoittajia.
    Myös minä olisin ainakin pyrkinyt runkomuodoltaan tukiksi kelpaamattomat poistamaan, mikäli olisi varaa.
    Jälkeä on vaikea arvostella, jos ei näe tilannetta ennen…

  11. suorittava porras

    Pikkuisen on ollut ylitiheää suosituksiin nähden . Lehtipuuta on ollut puolet liikaa . Pääpuulajin kasvu on mahdollisesti kärsinyt niin määrällisesti ,kuin laadullisestikin . Kaikilla puilla on tuskin ollut riittävästi tilaa kehittyä rauhassa . Onneksi on harvennettu . Pikkuisen tiukaksi on jäänyt vieläkin ,kuten jo riukuuntumisen alkuun päässeet metsät yleensä harvennuksen yhtydessä jäävät . Ohuita runkoja on jätettävä runsaammin verrattuna optimitiheydessä kasvaneisiin paremmin järeytyneisiin puustoihin .

  12. Annettujen lukujen perusteella ja kuvan perusteella myös erinomaisesti onnistunut kohde. Ja juuri sopivat tiheydet. Hieman ylitiheä on aina parempi kuin hieman liian harva. Liian harvassa tulee äkkiä suuria kasvutappioita kun puut eivät pysty käyttämään tehokkaasti hyväksi kaikkea kasvutilaa. Harvennuksen jälkeen metsä on aina tavallaan vajaatuottoinen ja mitä harvemmaksi metsä hakataan, sitä pitempään kestää ennenkä jäljelle jääneet puut pystyvät käyttämään kaiken ravinteet ja valon hyväkseen.

  13. Kuviohan ei ole tavanomaisten suositusten mukainen vaan kasvatuskoe. Nyt koivut ovat luokkaa 17 m ja kuuset 13 m. Mielenkiintoista on nähdä mitä tapahtuu seuraavina 10 vuotena. Kirivätkö kuuset koivuja kiinni vai käykö päinvastoin.

  14. Suorittavan viisasteluun tiheydestä: Relaskooppi! Se ottaa huomioon myös järeyden, joten se on hyvin luotettava, myös konemiesten kannattaa opetella relaskoopin käyttö.

  15. Olennainen kysymys on, että mitä/paljonko olisi hakattu jos olisi kasvatettu mh-suositusten mukaan? Ja erityisesti mitä olisi nyt kasvamassa ja kuinka nopeasti olisi seuraava hakkuu? Tämä on hieno näinkin, mutta suositusten mukaan kasvatettuna olisi vielä paljon hienompi. Kiertoajassa on tässä menetetty noin 10 vuotta.

  16. suorittava porras

    Ei ole epäilystäkään siitä ,että koivu karkaa ja kuuset jää jalkoihin. Puun vihreän osuuden määrä ja sitä korreloiva juuriston laajuus ratkaisee . Toivottavasti alueelle ei ole jäänyt koivujen vioittamia havupuita .Niiden kohtalo saattaa olla vieläkin karumpi seuraavaan hakkuuseen mennessä . Monet kuivuvat pystyyn .
    Mikäli maasto on kuivaa tai kuivahkoa , koivu käyttää pääosan vesivaroista ja kuusille jää vain jämät . Näinmuodoin kasvun ihmettä ei pääse tapahtumaan . Olen lukemattomat kerrat todistanut tilannetta , jossa alle satalitraisten kuusten keskellä kasvaa samanikäinen järeydeltään parin tukin koivu . Vähän kauempana , jonne koivun juuret eivät yletä ,kasvaa kuitenkin tukin mitoissa olevia havupuita . Koivu toimii siis tehokkaana jarruna havupuiden kehitykselle , mikäli sijaitsee liian lähellä. Oman harminsa aiheuttavat myös lumen painosta taipuvat etukasvuisten koivujen latvat . Ne painelevat helposti useammankin havupuun latvat poikki vuosien kuluessa. Tänä talvena syntyy runsaasti esimerkkejä edellä mainitusta . Ylitiheys , sijainti yli 180 metriä merenpinnasta ja lumi , ovat tuhoisa yhdistelmä metsän kannalta . Korkeilla paikoilla kannattaa käyttää kasvatuksessa alhaisempia tiheyksiä runkojen sopivan järeyskehityksen turvaamiseksi. Puun on kasvettava myös paksuutta kestääkseen lumen ja mahdollisen tuulen rasitukset .

  17. Blaa blaa. Koivu voi myös poistaa liiallisen kosteuden ja sitä kautta edistää kuusen kasuva 🙂

  18. Gla

    Vaikea tosiaan on mihinkään verrata, kun ei ole vertailukohdetta. Hyvältä kuitenkin näyttää tällä hetkellä.

  19. ”Korkeilla paikoilla kannattaa käyttää kasvatuksessa alhaisempia tiheyksiä runkojen sopivan järeyskehityksen turvaamiseksi.”

    Ei vaan taimikot pitää kasvattaa tavallista tiheämpänä särkymävaran vuoksi.
    Mistä suorittava keksinee omia ohjeitaan ?

  20. Tämä suorittavan ”ohjeistus” on aivan tavantyypillistä ”kuusiuskonnon” harjoittajan propakandaa jolla on todellisuuden kanssa todella vähän tekemistä. Tottakai koivun alle jäänyt puu kärsii mutta sama on toisinpäin kyllä se koivukin sinne alle jää kuusen ollessa päällä. Sekametsä on todettu tutkimuksissa vahvimmaksi tuhoja vastaan joten sitä kait suorittavan on turha yrittää kumota. Niin kovaa faktaa ei moton puikoista sentään tule. Yksipuulajin metsät ovat herkkiä todella isoille tuhoille kuten kuusimetsässä esim. kirjanpainaja. Olen joutunut hätähakkauttamaan tällaisen ja sen saantoarvo oli hehtaarilta todella surkea kun tukkiprosenttia ei käytännössä edes vielä ollut. Muutama kuutio tuli malliin kuin ensiharvennus. Kyllä sitäpaitsi näillä lumikuormilla taitaa tänä keväänä mennä latvoja aivan puun vahvuuteen ja laatuun katsomatta iso määrä.

  21. Tässä oli siis puuta n 40 m3 enemmän kuin meidän puhtaissa 30-vuotiaissa kuusikoissa. Pituus on sama kuin kahdessa puhtaassa kuusikossa eli 13 m. Läpimitta oli 14. Toisessa puhtaassa myös 14 toisessa 15. Ei voi siis sanoa, että kuuset olisivat jääneet kasvussaan jälkeen.

    Olen lukenut tutkimusta, että mäntyjen ympäröimät kuuset kasvavat paremmin kuin kuusten ympäröimät kuuset. Luusisin, että ilmiötä selittää se, että metsän pohja saa vähän enemmän valoa ja harvassa kasvavien kuusten juurilla on parempi mahdollisuus levittäytä ilman lajitoverin kilpailua. Voisiko sama ilmetä myös tällaisessa kuusi-koivusekametsässä?

  22. suorittava porras

    Ehkä joidenkin mielipiteet ylitiheyden eduista muuttuvat ,kun ovat kaataneet ja karsineet riittävän määrän ylitiheydestä ja etukasvuisista puista kärsineitä puita . Isäntää harvoin naurattaa ,kun lähes tai joskus jopa yli kiinnon puita päätyy kokonaisuudessaan kuitupinoon. Sellainen herran hallussa kasvanut palsta on parasta aikaa työn alla. Mutkaa ja poikaoksaa perääperään ,jolloin tukkia ei tule vaikka läpimitta riittäisi .

    En suinkaan ole lehtipuiden kasvattamista vastaan ,kunhan niitä kasvatetaan sopivassa tiheydessä ja niillä on riittävästi tilaa ympärillä. Esimerkissä jo yksistään havupuita olisi ollut riittävä määrä . Koivu on ollut ihan ylimääräistä . Toki olisi voinut pyrkiä 10%:n koivusekoitukseen ,jolloin vain parhaat koivut olisi jätetty ja korvattu niillä heikompia havupuita .
    Tänä talvena näkyy selvästi sekin ,mitä tapahtuu , kun puiden oksat kasvavat toispuoleisesti . Lumitaakka taivuttelee näitä runkoja tasaoksaisia pahemmin. Toispuoleisuus vaivaa ,kun puita yritetään kasvattaa liian lähellä toisiaan .

  23. Sen verran vielä, että suunnitelma antoi tälle kuviolle ennen harvennusta kasvuksi 13,9 m3/ha/v ja puhtaille samanikäisille kuusikuvioille 11,6 ja 12,3 m3/ha/v. Siis kasvu olisi n 15 % enemmän kuin puhtaassa kuusikossa.
    Vastaavasti 22-vuotiaalle kuusi-mäntysekametsälle suunnitelma antoi kasvuksi 10,6 m3/ha/v kun vastaavanikäisellä puhtaalla kuusikolla kasvuksi arvioitiin 9,5 m3/ha/v. Siis tässä tapauksessa sekametsä kassvaisi 11,5 % enemmän puhtaaseen kuusikkoon verrattuna.

  24. Olen samaa mieltä suorittavan kanssa, ettei kuusikkoja ole kannatavaa kasvattaa liian tiheinä. Mielestäni n. 1400-1500 runkoa/ha saattaa olla optimi. Tiheämmässä kasvatetut alkavat karsiintua pieninä ja ne on sitten harvennettavakin runkotilavuudeltaan pieninä.
    Minua kyllä yllätti tämän kuvion hyvä kehittyminen verrokkeihin verrattuna vaikka näky ei aina silmää miellyttänytkään.

  25. suorittava porras

    Kasvun ohella kannattaa seurata myös puuston laatua . Kovat kasvuluvut alkuvaiheessa eivät välttämättä takaa hyvää tukkiosuutta kasvukierron loppuvaiheessa . Jos esimerkkikuvan metsässä kasvaa vain hyvälaatuisia runkoja ,voi vain onnitella omistajaa . …siis suoria ja tervelatvaisia puita.

  26. Kuitenkin muistuttaisin siitä, että suunnitelmien antamat kasvuluvut ovat korkeintaan suuntaa antavia, eikä kai kukaan usko, että desimaalin tarkkuudella oltaisiin oikeassa. Pahimmillaan ollaan eri kymmenluvuilla.
    Se, että yleensä ottaen kuusikon seassa oleva raudussekoitus , jos sillä on tilaa, antaa lisäkasvua verrattuna puhtaaseen kuusikkoon, johtuu myös siitä, että kuusikko ottaa ravinteensa sieltä, missä sen PINTAjuuristo on ja Raudus sieltä, missä sen SYVÄjuuristo on. Samoin mänty ottaa osan ravinteistaan syvemmältä kuin kuusi.

    Jos haluaa torjua lumivahinkoja hoitamalla metsiään ylitiheänä, haukkaa kyllä kakkaa. Taimikonhoidosta alkaen oikea tavoitetiheys tuottaa vankemmat puut ja ne tulevat kestämään normaalia talviluontoa paremmin kuin hontelot – ylitiheät puustot.

    Havumetsässä EI koivut saisi nousta yli havupuiden, koska se osittain pilaa havupuiden mahdollisuudet. Taimikonhoidossakin jätettävien koivujen pitää olla 1,5 – 2 metriä havupuita lyhyempiä.

  27. Oikea tavoitetiheys taimikossa sisältää vähän yli norm. tiheyden luonnontuhojen varalta. Ei pidä sotkea kahta eri asiaa. Ei metsä ole vielä ylitiheä, jos puita on vaikka 200 kpl/ha enemmän pystyssä taimikossa kuin tavallisesti ko. kasvupaikalla. Hoitamattomuus on eri asia. Eikä riukumetsiä kannata liian harvaksi kerralla harventaa ; silloinkin luonnontuhot saattaa lisääntyä.

  28. Aika haasteelista tuo vaatimus, etteivät koivut saisi nousta havupuiden yläpuolelle. Sinänsä tietysti oikea vaatimus. Käytännössä tilanne on kuitenkin se, että 13-metrisessä kuusikossa koivut ovat 17-metrisiä.

  29. Juuri harvennan liian tiheänä kasvanutta kuusikkoa, ja kyllä Suorittava on erittäin hyvin perillä ongelmista. Tiheässä kuusen juuristo jää heikoksi, jolloin myrskyt ja lumituhot ovat erittäin todennäköisiä vähänkin lumisemmilla alueilla.

    Kuviolla, jota kakkosharvennan, on lumen vaivoin silminhavaittavan vähän kallistamia runkoja, jotka lähtevät viereisen puun kaatuessa mukaan…kun puut on kaatuneet, näkee kuinka hentoisia ovat pääjuuretkin. Nyt arpajaiset käynnissä, millainen rytinä on keväällä, kun vähäinenkin routa sulaa ja lumimassan paino nousee. Tuttavan kuusikossa arvioitiin, että kolmasosa tulee kaatumaan ja kuvio menee aivan lakirajalle.

  30. suorittava porras

    Tuskin tuo pari sataa samaan tahtiin kehittyvää tainta ongelmaa aiheuttaa. Tilanne on jo toinen jos tuo määrä on etukasvuisia puita . Toisaalta on muistettava ,että lehtipuusekoitus alentaa havupuutaimikon suositustiheyttä . Riukuuntumista on koetettava torjua kaikin keinoin ja pyrittävä kasvattamaan puut luonnon voimia kestäviksi jo taimesta lähtien .

  31. Ensi kesänä istutettavat uusimmat koivujalosteet pistetään jo tuossa iässä tukkipinoon. Koivun jalostus on hurjasti muita puita edellä.

  32. Gla

    Jätkä: ”kuusikko ottaa ravinteensa sieltä, missä sen PINTAjuuristo on ja Raudus sieltä, missä sen SYVÄjuuristo on”

    Tai sitten molemmat ottaa ravinteet pinnasta, koska ravinteiden määrä putoaa jyrkäsi syvemmälle mentäessä. Maahan saakka pääsevän valon lisäksi koivu tuottaa helpommin hajotettavaa kariketta, jolloin maaperän mikrobitoiminta on vilkasta ja ravinteet kiertää paremmin ja ovat siis käyttäjien saatavilla. Tuosta ja/tai eri lajien olemassa olosta johtuen myös muu maaperän monimuotoisuus paranee eli mm. sienet voi paremmin. Sillä taas on oma vaikutuksensa puuston ravinteiden saantiin.

  33. Koivuhan suoraan ruokkii kuusta koska sen pintaan pudottamien lehtien alla on parhaat kuusen hienojuuriston ravinneolosuhteet. Maan matonen pilppuaa ne vielä suoraan juurinystyjen suuhun. Gla oikeassa, kyllä ne sapuskat on molemmilla aivan siitä pintahötön alta tulevaa.

  34. Summaan taas vähän muutamia tämän ketjun viestejä.

    Jos kasvattaa koivua ja kuusta sekaisin, juuret ovat eri kerroksissa ja tämä mahdollistaa nopeamman kasvun. Samoin mahdollisesti myös valoa pääsee enemmän maahan saakka ja maapohja saattaa olla lämpimämpi. Koivua ja kuusta ei kuitenkaan saisi kasvattaa sekaisin, koska koivut tuhoavat kaikkien kuusien latvat.

    Sen sijaan pitäisi kasvattaa pelkkää kuusikkoa, koska niin on oikein ja armollista. Tällöin kuitenkin on riski siitä, että kuusten juuristo jää pieneksi täystiheässä metsässä, koska kuusten pintavoittoiselle juuristolle ei ole tilaa, jos on vähänkään liian tiheää. Tästä siis voitaisiin päätellä, että sekametsän kuuset kestäisivät paremmin harvennusta kuin pelkän kuusimetsän kuuset – mikä ehkä on tottakin.

    Niin että miten niitä kuusia nyt piti kasvattaa?

  35. Visakallo

    Tekemällä kuusikon harvennukset ajoissa ja riittävän voimakkaina. Oliko muita kysymyksiä?

  36. Kuusta mitään kasvattaa tarvii. Niitä tuppaa muutenkin riesoiksi asti joka paikkaan. Koivua vaan niin saa kuusta alle, lähes takuuvarmasti. 25 vuotta olen metsiä uudistanut ja yhden UPM:n lahjoittaman kuusen olen istuttanut. Silti kippaan joka vuosi kuusikoita nurin. Aina tuntuu piisaavan.

  37. Kerron oman version vielä soppaan lisäksi : Sopiva (ei liian paljon eikä liian vähän) koivusekoitus kuusikossa lisää metsän kiertoajan tuottoa mutta vaatii oikea-aikaisia hoitotoimenpiteitäkin. Kun koivukuidun kantohinta on jo melko lähellä havukuitujen hintoja, niin kannattavuus on parantunut entisestä,(vaikka tämä hetken tuotot ei ole tae tulevasta, niin silti).
    Ylispuustoksi ei koivuja kannata päästää. Se hoituu taimikoissa, kun ei kasvateta alle 2 m taimikoissa kuin reilusti pienempiä siemensyntyisiä koivuja. Viljellyt havupuut kasvaa samaa tahtia kuin lu-koivut , kun pituus on yli 2 m. Koivuja ei jätetä koskaan alle 2m päähän havupuusta.
    Ja kyllä se kuusi on pintajuurisempi kuin koivu ; riippuu kasvupaikan maaperästäkin (kosteuden ohella) juuristojen syvyys. Lehtikarike ja lämpötila ero lisää kasvupotentiaalia. Tuhojen kestävyys (ötökät) puoltaa myös sekapuustoa pelkän kuusen kasvatuksen sijaan. Monimuotoisuus lisääntyy sekametsärakenteella. Jonkun linnunlaulupuunkin voi jättää päätehakkuussakin pystyyn.
    Muuten ; märissä ja soistuneissa kohdissa iso koivu voi parantaa ympärillä olevien havupuiden kasvuolosuhteita kunhan on niin iso, että ei oksat piiskaa vieripuiden latvoja.

  38. Gla

    Siitä ei ole ollut epäselvyyttä, miten puiden juuristo maassa sijoittuu. Tarkensin vain jätkän virheellistä käsitystä ravinteiden otosta.

  39. Visakallolle: olin kerran ravitsemusliikkeessä porukan kanssa, jossa oli yksi lesbo. Tätä lesboa tuli sitten iskemään joku kevyesti juovukkeessa oleva mies. No, keskustelu eteni jotenkin siihen, että mies kysyi naiselta, että ”Miten te lespot oikein teette SITÄ”.
    Nainen mietti puoli sekuntia, katsoi mieheen tujakalla katseella ja vastasi: ”Erittäin hyvin, ja perusteellisesti.”

    Niin että niin sitä varmaan kuusikkoakin kasvatetaan.

  40. Mielenkiintoista keskustelua. Tämä koe osoitti ainakin sen, että runsaasti koivua kuusen seassa kasvattamalla voidaan ainakin joskus saavuttaa parempi kasvu ilman, että siitä ollsi haittaa kuusen loppukasvatukselle. Vaatii varmasti kuitenkin hyvää tuuria, mutta, jos kuusentaimia sattuu tuhoutumaan, niin hyvinkin järkevä.
    Tietysti rajoitteena ovat hirvet. Tässä ne eivät asustaneet talvella. Toinen rajoite on luonnollisestikin se, että on sopivan kokoisia rauduksia. Meillä rauduksia on yleensä vähän tai, jos on enemmän niin hirvet syövät ne.

    Meillähän on kuviota, joita ei tarvitse perata, koska ei ole mitään perattavaa. Nytkin ensiharvennettiin toinen 30-vuotias 1,8 ha:n kuusikuvio, jossa suuria aloja kasvoi pelkkää kuusta ja muutama mänty seassa. Sitä ei ollut tarvinnut koskaan perata. Ei ollut kertakaikkiaan mitään perattavaa. Ei edes luontaisia kuusentaimia. Niitä meillä syntyy joskus istutustaimen juurelle. Ei yleensä muualle.

  41. Gla

    Eikös hirvet syö koivuja kesällä.

    Koivun ja kuusen yhteiselämää tulee ajateltua silloinkin, kun perkaa koivikon alle kasvanutta luontaista kuusikkoa. Usein taimia on rinsaasti koivun juurella ja kauempana sitten vähemmän. Toki voi johtua heinän määrästäkin tms. tekijöistä.

  42. Gla:lla on erinomaisia puita, kun ne ottavat maasta ravisteet riippumatta siitä, missä niiden juuret ovat.
    Se, että Jeessi uskoo myös niin, ei ole mitään ihmeellistä, hänhän on aina väärässä.
    Puut kiskovat ravinteensa veden mukana ja esim koivun hiusjuuria olen itse todennut noin 4 metrin syvyydessä. Siellä tuli kallio vastaan. Kuusten juuret näyttävät isonkin tuulikaadn juurakkoa katsellen olleen kymmenen sentin syvyydessä.
    Pillilläkö Glan puut imevät ravinteensa?
    Hiekkakankailla on Männyn hiusjuuria tavattu jopa 50 metrin syvyydestä!

  43. Gla

    Puu kasvattaa juurensa sinne, missä se niitä tarvitsee. Eri lajit ovat erikoistuneet tietynlaiseen elämään ja siksi niiden juuristot ja muut ominaisuudet poikkeavat toisistaan. Vettä puu voi ottaa tarvitaessa syvältäkin, mutta ravinteita se saa tehokkaimmin maan pintakerroksista. 50 metrin syvyyteen juurensa ulottavalla männylläkin on juuria myös pinnassa.

    Tai ehkä sinun kaivovedessä olevien ravinteiden määrä selittää ärhäkkyytesi. Ei siitä silti kannata hermostua, että Jees tietää asian sinua paremmin, kun yleensä syvemmissä maakerroksissa ravinteiden määrä on huomattavasti pienempi kuin pinnassa ja siksi puu ei pinnassa olevia ravinteita jätä käyttämättä.

  44. Eri puulajien juurten syvyys maaperässä vaihtelee vähän vaikka ravinteet onkin pääasiassa pintakerroksessa. Kuusella paksujuuret on pinnallisimpia , seuraavaksi männyllä ja koivulla syvimmällä. Kyllä sillä on vaikutusta ravinteiden käytön jakautumisessa.

  45. Aiemminkin olen siteerannut tutkimusta, jonka mukaan mäntyjen ympäröimät kuuset kasvavat paremmin kuin kuusten ympäröimät kuuset. Sen sijaan männyillä ei moista ilmiötä havaittu.
    Johtunee siis juuri siitä, että harvassa kasvavilla kuusilla on laajempi alue hankkia yksin ravintoa. Männyt hankkivat ravintonsa pienemmältä alalta ja syvemmältä. Siksi niitä voi kasvattaa tiheämmässä.

    Sama ilmiö johtanee myös siihen, että jatkuvassa kasvatuksessa suurten kuusten lähellä pienet kasvavat hitaasti, koska suuret rosvovat lähes kaikki ravinteet ja veden. Ne jk:n suuret puut panostavat elintilansa laajentamiseen kasvattamalla runsaan oksiston näiltä lähellä kasvavilta jälkeläisiltään ryöväämillään ravinteilla ja vedellä. Siksi on biologisesti mahdotonta, että jatkuvassa kasvatuksessa päästäisiin koskaan samoihin kasvumääriin kuin jaksollisessa.

  46. Gla putosi Jeessin kanssa kaivoon – näyttäisi, että vanhaan kusikaivoon.

    Jos ei tajua, että ravinteet kulkeutuvat veden mukana, eikä tajua sitä, että sadevesikin painuu aina vaan syvemmälle, niin ei kyllä tajua varmaan myöskään vesijohtojen toiminnasta muuta kuin, että vesi tulee hanasta.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat