Myös talvella 2019 harvennettiin tämä korpikuusikko saman puron varrella n 300 m onnistuneesta esimerkistä.
Hakkuussa todettiin 17 % kaadetuista kuusista lahovikaisiksi. Ennen hakkuuta ei ollut tai sen jälkeen tullut taimia. Maassa paljon karhunsammalta.
Ei todellakaan jk:na onnistu.
Miksei onnistu? Kun nyt hakataan kaikki tukkikokoiset – ja saa siinä mennä pikkutukkikokoisetkin, niin sitten vaan odotellaan seuraavaa hakkuuta noin 100 vuotta – tai enemmän.
Näyttäisi, että kuva on ennen harvennusta ja on jo vanhaa kuusikkoa. Vanhaa kuusikkoa ei tainne olla mieltä harventaa.
Suojuspuuhakkuu tulille, jäävä puusto terveet terävälatvaiset nuoremmat kuuset ja koivuihin ei kajota. 10 vuoden päästä katsomaan miltä kentässä näyttää.
Metsäsuunnitelman mukaan 50-vuotiasta. Päällä kasvoi koivikko, joka on lähes hakattu pois edellisessä harvennuksessa.
Voi tietysti tosiaan ollakin niin, että kuuset ovat kasvaneet aluksi hitaasti ja ovat nyt vaikkapa 70-vuotiaita, mikä selittäisi lahon määrän.
Pitäisi aina hakkuun yhteydessä tarkastaa puiden ikä muutamasta tyvileikosta.
Tuo karhunsammal on kyllä haaste uudistumiselle. Se pitäisi rikkoa jonkinlaisella äestyksellä. Ja tässä tapauksessa tietysti tyvilaho, joka siis todennäköisesti tarttuisi seuraavaan puusukupolveen.
Eipä tuossa kuusen kasvatus seur. sukupolvessa ole kovin hyvä ve. Ei varsinkaan luont. uudistamalla.