Kumulatiivinen tappio

Kommentit (21)

  1. Kyllä maailmassa viivakaavioita riittää ja lisää tulee. Se lähtödata olisi se juttu. Nuo kun taitaa olla sitten vielä metsikkökohtaisia: lähtötilanne, maalaji, puulaji, lämposumma, tuottovaatimus, resurssointi hoitotöihin, muutamia mainitakseni

    Tällä palstalla metsätalouden kannattavuus on jo ainakin sataan kertaan kiteytetty. Jos pystyy mitsun vaihtamaan toiseen samanlaiseen mitsuun 5 vuoden välein niin silloin on puuntuottajien ehdotonta eliittiä ja metsätalouden kannattavuus kunnossa. Tuota monelle suomalaiselle kaukaisuudessa siintävää tavoitetta kohti, kaikki mukaan! ☺

    ♥ Kerttu

  2. Mistähän tuo kuva on peräisin. Pitäisi nähdä enemmän kuin tuo vänkyrä. koska tulee hiukan omituinen olo.

    Taidan olla jo hiukan tööt kun näyttää siltä, että teit hakkuun koska vain, niin aina tulee tappiota.

  3. Ei tuo kuva yksistään kerro kuin sen, että parin koealan (puuttuu koealojen kaikki puustotiedot, laskentakorko ym.) perusteella on piirretty 2 käyrää joiden mukaan päätehakkuu kannattaa tehdä noilla kohteilla n.4 vuoden sisällä kiertoaikana vv.74-77 .

  4. Tuo kuvatus pätisi parhaiten rauduskoivikon (mä) optimi harvennusaikaa luokiteltaessa, jossa paras kohta on tuota luokkaa. Mutta taas se, onko h-hetken alku 20, 25 vai 28 vuoden kohdalla, riippuu puuston oksiston karsiutumisesta ( tyvitukin oksattomuudesta) ja se taas hoito-, ja kasvutekijöistä.

  5. En kyllä ymmärrä yhtään.
    Jos oletetaan, että 60-vuotiaalla kuviolla on puuta 300 m3/ha ja se myydään hintaan 54 euroa/m3, niin myyntitulo on 16200 ja taimikkokulut ovat 2200 euroa. Jää 14000 euroa, jonka tuotto 3 %:n mukaan 17 vuodessa on 7140 euroa (ilman korkoa korolle). Siis yhteensä 21140 euroa. Jos tuo metsä kasvatetaan 77-vuotiaaksi, niin lisäkasvu on 17×7=119 m3. Nyt myyntitulo on 419×56= 23464-taimikko 2200=21264. Siis rahaa on kummassakin vaihtoehdossa yhtä paljon, mutta 60-vuotiaana hakatussa metsässä taimikko 17 vuotta vanhempi. Kumpi vaihtoehto on Perkon mielestä taloudellisempi?

  6. Olen jo sen aiemmin kirjoittanut keskusteluun. Kirjan saa lainaksi kirjastosta. Vastailisin keskustelupalstalla höylimmin.

    Kirjasta: Onnistunut metsän uudistuminen. Metsäntutkimuslaitos. Kustantaja Metsälehti, 2001, kirjoittajat; Sauli Valkonen, Juha Ruuska, Taneli Kolström, Eero Kubin ja Markku Saarinen (toim.) ISBN 952-5118-35-5

    Timpan pyyntöön, ”ottaa tietoa laajasti useasta lähteestä” niin tämä on monen arvostetun tutkijan tekemä kirja jossa ohjattu tehometsätalous jaksollisuus on käsitelty ennen lakiuudistusta. Tuohon vertailuusi kumpi on parempi saat parhaan tiedon kirjasta ja kirjoittamalla Lauri Valstalle.

    Puuki myös voit tutkia tuosta kirjasta missä ne laskuvirheet piilee, sen on tehnyt.
    Kirjan osassa;
    Metsäuudistamisen taloudellisuus
    Lauri Valsta
    Pofessor Emeritus in Business Economics of Forestry, MMT

  7. Et Perko ottanut kantaa tuohon laskelmaani. Oikein? Jos väärin, niin missä?

  8. Mitkä laskuvirheet ?
    ”Kuvan lukuja voi verrata muihin mahdollisiin hyötyihin joita edullisimmasta kiertoajasta poikkeaminen voi aiheuttaa”

    Nuo arvokasvun erot on huomioitu ilman korkotekijää. 17 vuodessa esim. 3 %:n korolla noilla Timpan puustotiedoilla v. 60 hakatun puuston arvo olisi 23 139 € . Hakkuutulo v. 77 on 21264 €. Samoihin menisi sinisen käyrän koealueen tuloksen kanssa.

  9. Timpan laskelmasta. Korkoa korolle on ihan koko kannatavuuslaskelman perusta. Ei juuri kannata ottaa laskinta käteen, jos ei pitkäkestoisissa tuottolaskelmissa käytä koronkorkoa.

    Melkein oikein oli se, että alkuperäisen sijoitetun pääoman ollessa 2200 euroa, se kasvaa 59 vuodessa noin 3,44 % korkokannalla 16200 euroksi.
    (2200*1,0344^59=16182)

    Kuvan kiertoajoista päätellen kuva perustuu täysin maksimaalisen tuoton hakemiseen 3 %:n korkokannalla. Kuvan ”tappio” tulee siitä kuinka monen euron päähän optimaalisesta tuotosta kiertoajan tuotto jää eri vaihtoehdoilla.

    Kuvaa voi auttaa ymmärtämään konkreettinen esimerkki. Jos käytettävissä olisi 300 vuotta, näyttäisi kuvan mukaan siinä ajassa optimi kyseisellä kuviolla olevan neljä kasvatuskiertoa (laskennallinen tappio 0 euroa). Jos käytettäisiin 100 vuoden kiertoa, ehdittäisiin 300 vuodessa kolmeen kasvatuskiertoon ja tuotto koko ajalta jäisi 3*8500 mk = 25500 mk pienemmäksi kuin käytettäessä optimaalista kiertoaikaa.

  10. Eihän uudistamiskululle voi yksinään laskea koronkorkoa. Sehän on lakisääteinen velvollisuus ja edellytys, että metsänomistaja saa hakkuustaan noita kirjoittamiani yksikköhintoja.

  11. Uudistuskulujen vaikutus riippuu siitäkin mikä osa niistä on ehtinyt kuittaantua aikaisemman harvennuksen tulosta. Ei niitä tarvitse laskea ainakaan kaikkia päätehakkuuseen asti. Lisäksi jos vertaillaan jk:n metsään on uudistusvuonna (päätehakkuu) saatujen tulojen ero laskettava mukaan. Sillä erotuksella ne uudistuskulut maksetaan , jos tehdään kannattavuusvertailu prolongoimalla.

  12. Lopetin koulutuksen 24 vuotta sitten. Harrasteena seuraan muutamia matematiikan aloja. En ryhdy korjailemaan väittämiä tai uskomuksia. Täällä on mielenkiintoista havaita kuinka Suomen merkittävää omaisuutta omistajat ymmärtää.

  13. En aivan ymmärtänyt Puukin kirjoittamaa. Ajattelen ehkä jotain eri tavalla.

    Itse nimenomaan huomioin uudistuskulut kokonaisuudessaan. Sehän se on kiertoajan sijoitettu alkupääoma, joka korko korolle lähtee kasvamaan. Maapohjan itsessään arvostan nollaan euroon. Hyvä maapohja näkyy niin, että voi pyrkiä korkeampaan korkoon.

    Mielestäni se vaatiiko laki jotain toimenpidettä vai ei, ei vaikuta sijoitetun pääoman tuottoprosenttiin. Jos pääomaa sitoo syystä tai toisesta, on sen tuotettava – taloudellisesti tai jotenkin muuten.

  14. Edellisen kanssa samaa mieltä pääoman sitoutumisesta. Tuon kun ymmärtää, niin on askeleen lähempänä kannattavuusajattelua. Ikäviä laskelmia vaan isoilla alkukustannuksilla taimikko saa perustaneiden kannalta. Tässä kohtaa keskustelu kääntyy helposti istutus vs luontainen -keskusteluksi.

  15. Tuossa istutuskysymyksessä pitää tietysti olla lähtökohtana, että metsä säilyy tuottavana. Itse on tiedä esimerkiksi kuusikon uudistamiseen muuta varmaa menetelmää kuin istutus. Tietääkö joku?

    Senkin ainakin monet meistä tietävät, että kuusikon uudistuminen luontaisesti jatkuvalla kasvatuksella on epävarmaa ja hidasta. Senkin, että jatkuvan kasvatuksen puista saa niin huonon hinnan, että erotuksella jaksolliseen kattaa uudistuskulut.
    Minun ajattelu lähtee siis siitä, että uudistuskulu kuuluu systeemiin kuten koneissa huolto. Esimerkkinä vaikka ajankohtainen Nesteen 300 miljoonan huoltoseisokki. Ei Neste laaske huollosta päättäessään mitään korkoa korolle maailman tappiin vaan tilaa sen, kun on tarpeen laitoksen pyörittämiseksi,
    Aivan samoin tilaan metsän kasvun edellyttämät istutuksen ja perkaukset, jotka kustannan puun myynnillä. Metsätalouden kannattavuutta käsittelen tilatasolla kuten Nestekin yritystasolla. Luonnollisestikin asiaan kuuluu harkinta toimenpiteistä. Pyritäänkö ottamaan riskiä ja yritetäänkö halvalla vai panostetaanko kunnolla. Mutta aina investointia suunnitellessa on käytettävä riskikerointa eri toteutustapoja vertaillessa.
    Siitä istutus vs luontainen voi siis todeta, että alkutilanteessa minulla on sama raha kassassa. Toinen kasvaa 50 % enemmän. Kumman valitsen?

  16. Sijoitetun pääoman takasin saanti alkaa harvennuksista ei vasta päätehakkuusta. Siksi ne korkokuluineen lasketaan sen mukaan miten tulot ”kuittaa menoja” vuosien kuluessa. Prolongaus eli korkoakorolle laskelma on NNA:n käänteislaskelma.

    Aloituskuluja voidaaan pienentää säästämällä. Esim. istuttamlla vain min. määrä kuusia ja loput tulee luont. täydennyksenä. Esim. 600/ha taimen hinnan säästö on 60 vuodessa n. 1600 € .

  17. >Ei Neste laaske huollosta päättäessään mitään korkoa korolle maailman tappiin vaan tilaa sen, kun on tarpeen laitoksen pyörittämiseksi

    Aivan varmasti laskee, ja on laskenut jo kauan ennen huollon ajankohtaa. Ei nyt sentään maailman tappiin, vaan seuraavaan huoltoon asti. Välttämättömät kulut ovat välttämättömiä, mutta laskelmissa ne toki ovat mukana. Eihän laskelmista olisi mitään hyötyä elleivät ne huomioisi kaikkea rahavirtaa, tuloja ja menoja.

  18. Aika paljon muuttuvia tekijöitä istutuksesta päätehakkuuseen.
    Taistelua luontoa ja vihreitä vastaan. Vihreät haluaa estää metsien järkiperäis käsittelyä. Pitäisi katkoa laatupuita muutaman metrin korkeudelta metsä tuholaisten pesäpaikoiksi sun muuta älytöntä. Metsässä tapahtuu katoa myrskyjen, tykkylumien ja metsäneläjien toimesta.
    Kannattavuuteen vaikuttaa metsänomistajan oma työ. Onko ainoa hänen työnsä laskeskella kannattavuutta, vai istuttaako itse taimet, tekee ensiharvennukset ja hoidot itse.
    Miten puun hintakehitys muodostuu ja millainen motokuski sattuu harvennuksille. Ajeleeko peukalo ”jossain” nautiskellen ja jättäen rytypuut ja oravanhäntäpuut harvakseltaan metsään.
    Tilastonikkarit varmastikin kovin eri mieltä kanssani.

  19. Onhan se hyvä laskea ja sen pohjalta tehdä päätöksiä tai ainakin huomata mikä kannattaa ja mikä ei. Ei laskelmien tekeminen sulje pois eri vaihtoehtoja esim. työn tekemisestä itse. Päin vastoin antaa lisäinfoa mahdollisesta tuloksesta. Huono korjuu voi paljolti pilata sitten hyvänkin lähtötilanteen, se on totta. Mutta se on taas ihan eri asia.

  20. Mielenkiintoahan se tietenkin lisää, kun on noita laskelmia.
    Hyvänkin laskelman suunta voi muuttua jo taimikko vaiheessa, kun ei tehdä raivauksia tai ei täydennetä istutuksia, jos tarvetta.

  21. >Ei Neste laaske huollosta päättäessään mitään korkoa korolle maailman tappiin vaan tilaa sen, kun on tarpeen laitoksen pyörittämiseksi

    Aegolius: Aivan varmasti laskee, ja on laskenut jo kauan ennen huollon ajankohtaa.

    Eikö se jk-vaihtoehto Nesteen huoltoseisokille olisi, ettei sitä remonttia tehtäisi lainkaan? Silloin ei synny maailman tappiin korkoa korolle menoja. Mitenkähän ”nämä haamu menot” on saatu kirjattua sinne menopuolle?
    Timpan kanssa samaa mieltä. Kuta parempi tulo päätehakkuualasta saadaan sitä pienemmäksi sen kasvua parantavat uudistamiskulut suhteessa hakkuutuloihin jäävät. Lannoittamalla tukkimetsää loppuvaiheessa saadaan jo siitä 10% tuottoa.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat