Niin, vioittunut silmu, kuolioon joutunut. Onkos tämä sama ilmiö, kun varttuneemmissa taimissa ravinne-epätasapainon tekemä latvanvaihto vai mekaanisesti tai hallasta vaurioitunut kärki? Kuka tietää, niin voisi neuvoa. Kuva on hyvä ja ilmiö askarruttaa. Kiitos!
Kyllä, varmuuden saa kun lähettää näytteet ympäristöpalvelun laboratorioon. Meillä oli samannäköistä ongelmaa lehtomaisen kankaan kuusitaimikossa, minäkin epäilin aluksi boorin puutosta.
Tulokset tuli ja niistä ilmeni mangaanin korkea- arvo (Mn 1200 mg/kg), joka kertoo liiallisesta märkyydestä. Hoito toimenpide oli kunnostus ojitus. Vesitalous korjattiin ja kahden kasvukauden jälkeen kuusienlatvat sai normaalin pitkänhuiskean latvakasvaimen.
Miten on muiden kuusen taimien latvat? Jos vain yksi kuusi tuollainen, niin vaikea tehdä johtopäätöksiä, sillä onhan silmukuolemia taimissa aina, vaikka kaikki olisi kunnossa.
Edellä jo sanottu lähes kaikki eli ravinne-epätasapainoa voisi olla, kun näkyy mesiangervoa.
Ei näyttäisi hirven katkaisemalta latvalta, mutta sivuoksien kasvu ja väri kertoo hyvästä kasvukunnosta.
Ei ole pelkästään tuo yksi mutta ei niitä ole hehtaarin kuviolla kuin ehkä 20-30kpl joten määrä ei ole suuri, ainankaan vielä. Aina niitä joku uusi sattuu silmään kesällä. Olen aloittelija joten normaalien silmukuolemien määrä on minulle arvoitus. Kuvio on loivassa etelään viettävässä rinteessä joten ei kai se silloin liian märkä voi olla.
Viljavuusanalyysin hinnalla saa booriliuoksen joka riittää koko kuviolle. Onko kokemuksia voiko suositusten mukaisesta boorin lisäyksestä olla haittaa mikäli boorin puutosta ei varsinaisesti olisikaan? Mesiangervo kertoo ilmeisesti runsasravinteisuudesta mutta voiko se olla nimenomaisesti ravinne-epätasapainon indikaattori?
Meidän 1,8 ha kuusentaimikossa latvakasvain häiriö oli n. 35 % taimista. Neulasnäytteen perusteella saatu analyysitulos oli booria 17,5 mg / kg, kun sopiva luokkaraja olisi ollut 8,0.
Ojituksen lisäksi oli lannoitussuoritus Metsän NP 1
Metsämyyrähän syö havupuiden latvasilmuja. Yleensä kuusi kuitenkin kasvattaa uuden silmun, jolloin menetetään vain yksi kasvukausi. Voiko kuitenkin käydä niin, ettei se silmu uusiinnukaan?
Myyrätkin olivat epäilyksen alaisena mutta minun silmäni ei näe syömäjälkeä latvasilmussa. Kai siinä joku nakerrusjälki pitäisi olla jos se myyrä olisi? Tuossa kuvan tapauksessa näytti jo loppukesästä siltä että kuusi oli itse valinnut uuden latvan oksakasvaimistaan. Sama havainto muista kuvion kuusista. Osassa tosin ei ole latvasta tullut selvyyttä ja kaksi latvaa kasvaa rintarinnan. Taidan kaivaa oksasakset esiin.
Ilman muuta kannattaa heti korjailla latvat tyvitukin matkalta, kun niitä tulee. Ei niistä mutkaa jää, jos vielä laittaa suoran kepin rungolta jäävälle oksalle ja nauhoilla kiristää suoraksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Niin, vioittunut silmu, kuolioon joutunut. Onkos tämä sama ilmiö, kun varttuneemmissa taimissa ravinne-epätasapainon tekemä latvanvaihto vai mekaanisesti tai hallasta vaurioitunut kärki? Kuka tietää, niin voisi neuvoa. Kuva on hyvä ja ilmiö askarruttaa. Kiitos!
Taustalla mesiangervoa ja putkilokasveja, voi olla hyvä tarkistaa boorintarve. Oletettavasti kosteahkoa entistä kulttuurimaata.
Kyllä, varmuuden saa kun lähettää näytteet ympäristöpalvelun laboratorioon. Meillä oli samannäköistä ongelmaa lehtomaisen kankaan kuusitaimikossa, minäkin epäilin aluksi boorin puutosta.
Tulokset tuli ja niistä ilmeni mangaanin korkea- arvo (Mn 1200 mg/kg), joka kertoo liiallisesta märkyydestä. Hoito toimenpide oli kunnostus ojitus. Vesitalous korjattiin ja kahden kasvukauden jälkeen kuusienlatvat sai normaalin pitkänhuiskean latvakasvaimen.
Miten on muiden kuusen taimien latvat? Jos vain yksi kuusi tuollainen, niin vaikea tehdä johtopäätöksiä, sillä onhan silmukuolemia taimissa aina, vaikka kaikki olisi kunnossa.
Edellä jo sanottu lähes kaikki eli ravinne-epätasapainoa voisi olla, kun näkyy mesiangervoa.
Ei näyttäisi hirven katkaisemalta latvalta, mutta sivuoksien kasvu ja väri kertoo hyvästä kasvukunnosta.
Ei ole pelkästään tuo yksi mutta ei niitä ole hehtaarin kuviolla kuin ehkä 20-30kpl joten määrä ei ole suuri, ainankaan vielä. Aina niitä joku uusi sattuu silmään kesällä. Olen aloittelija joten normaalien silmukuolemien määrä on minulle arvoitus. Kuvio on loivassa etelään viettävässä rinteessä joten ei kai se silloin liian märkä voi olla.
Viljavuusanalyysin hinnalla saa booriliuoksen joka riittää koko kuviolle. Onko kokemuksia voiko suositusten mukaisesta boorin lisäyksestä olla haittaa mikäli boorin puutosta ei varsinaisesti olisikaan? Mesiangervo kertoo ilmeisesti runsasravinteisuudesta mutta voiko se olla nimenomaisesti ravinne-epätasapainon indikaattori?
Liiasta kosteudesta voi mesiangervo kertoa. Lievät rinteet voivat hyvinkin olla kosteita lehtomaisia jos pohjavesi on lähellä pintaa.
Koska lavahäiriöita ei ole kovin monta, kannattanee latvat korjata. Jättää paras sivukasvain kasvamaan ja poistaa muut keväällä.
Meidän 1,8 ha kuusentaimikossa latvakasvain häiriö oli n. 35 % taimista. Neulasnäytteen perusteella saatu analyysitulos oli booria 17,5 mg / kg, kun sopiva luokkaraja olisi ollut 8,0.
Ojituksen lisäksi oli lannoitussuoritus Metsän NP 1
Metsämyyrähän syö havupuiden latvasilmuja. Yleensä kuusi kuitenkin kasvattaa uuden silmun, jolloin menetetään vain yksi kasvukausi. Voiko kuitenkin käydä niin, ettei se silmu uusiinnukaan?
Myyrätkin olivat epäilyksen alaisena mutta minun silmäni ei näe syömäjälkeä latvasilmussa. Kai siinä joku nakerrusjälki pitäisi olla jos se myyrä olisi? Tuossa kuvan tapauksessa näytti jo loppukesästä siltä että kuusi oli itse valinnut uuden latvan oksakasvaimistaan. Sama havainto muista kuvion kuusista. Osassa tosin ei ole latvasta tullut selvyyttä ja kaksi latvaa kasvaa rintarinnan. Taidan kaivaa oksasakset esiin.
Ilman muuta kannattaa heti korjailla latvat tyvitukin matkalta, kun niitä tulee. Ei niistä mutkaa jää, jos vielä laittaa suoran kepin rungolta jäävälle oksalle ja nauhoilla kiristää suoraksi.