Jätkällä taas tuttu ja turvallinen lähestyminen asiaan. Reservuaarin ja Jeessin kommenteissa sentään 10 kertaa enemmän asiaa kuin Jätkällä. Tosiaan hieman aikaseen on nuo männytkin korjattu.
Tännekään ei avaudu, että mitä kuvassa on oikein tehty. Jätetty kohtuu kituvia kuusia tiheään ryppääseen jä ympäriltä vedetty kaikki muu nurin. Mutta mikä on touhun tarkoitus?
Ammattilaiset raivasivat varmaankin annettujen ohjeiden mukaisesti kuuselle. Mielestäni puu valinta pitäisi kuvion osallakin pystyä valitsemaan kasvupaikan mukaan. Osa tätä kuviota karunpaa johon lähtenyt luontaisesti hyviä mäntyjä ,mutta nyt kituutellaan kuusta.
On ollut tohelo raivaaja, kun kaatanut noin hyviä mäntyjä. Taitaa olla aika yleistä. Nimittäin viime syksynä näin vastaavaa Metsägroupin järjestämällä opintomatkalla Mäntässä.
Kannattaa muistaa sekin, että kuusi-mäntysekametsä kasvaa enemmän motteja kuin pelkkä kuusikko.
Viime syksynä laitoin kuvia ennakkoraivatuista kohteista . Yhdessä tapauksessa istutetut kuuset oli kaadettu yhdettömiin ja jäljelle oli jätetty etukasvuiseksi ehtinyt koivikko , pääasiassa hiestä . Saman leimikkokokonaisuuden kolmella eri kuviolla kasvoi aivan jotain muuta , mitä sinne oli alunperin istutettu . Tekstini alussa mainitun kuvion olisin kernaasti hakannut ylispuuhakkuuna ja jättänyt kuuset virkoamaan .
Kuvassa näkyvän mänty olisi voitu jättää kaatamatta , mutta muuten taimikko on perattu asiallisesti .
Kyse on siis huonosti tehdystä raivauksesta. Nyt kiinnostaa se, millaiset ohjeet tekijälle on annettu. Toki pelisilmää pitäisi ammattilaisella olla, mutta käytäntö on osoittanut, että vielä enemmän sitä vaaditaan työn teettäjältä. Jos puutteellisella ohjeistuksella mennään, riski epäonnistumisesta kasvaa. Se, että kuusi tai kaksi on turhan tiheässä, ei ole iso vahinko. Muutenhan kuuset näyttää suunnilleen sopivassa tiheydessä olevan, kun lähtötilannetta ei tiedetä. Aukkopaikan viereen voi hiukan tiheämpään jättääkin.
Alue noin 5 ha pääosin rehevää kuuselle käypää pohjaa jossa työt onnistui erittäin hyvin. Hirvituhoja ei alueella. Ohjeena jättää täydentämään koivua ja mäntyä. Kuvan kohdalla kasvaa puolukka ja erittäin hyviä mäntyjä n. 0,3 ha. Alueen ohjeistus erikseen jäi tekemättä, koska pidin sitä itsestään selvänä, että mäntyä jätetään ja kuusi annetaan tulla vaikka alle jos tulee. Työ onnistui kokonaisuudessa hyvin ja varmaan niin kuin koulussa on neuvottu, joten hyväksyin tämän asian. Kasvupaikan tunnistaminen pitäisi tehdä jo uudistamisvaiheessa silloin saataisiin niitä oikeita sekametsiä. Varmaan nykyään monesta työstä on kitketty järjen käyttö pois ja turvaudutaan pelkkiin ohjeisiin.
Jos asialla ovat olleet ammattilaiset, niin ohjeiden antaminen sellaisille voi viedä harhaan. Jos taas asialla ovat olleet ”ammattilaiset”, heitä olisi pitänyt paimentaa tarkasti.
teimme metsähallitukselle taikonhoitourakkaa muutaman sata hehtaaria. Vaatimukset olivat selvät. Homma meni ihan hyvin. Naapuripitäjässä oli yritys, jolla oli muutama palkattu metsuri. Parinsadan hehtaarin urakoinnin jälkeen he joutuivat samalla hinnalla parsimaan jälkensä, kun kontrolli iski.
Sävelet olivat selvät: ei täytä vaatimuksia, ei rahaa.
”Ohjeiden” antajan pitää olla myös tarkkana. Mieluummin kirjalliset ohjeet, joissa ei ole omia sovelluksia yhtään.
Siksi ei pidä mennä Motomiehellekään antamaan neuvoja puiden valinnasta tai tiheydestä, ellei itsekään niitä hallitse.
Aika harva metsänomistaja halunnee, että taimikonhoidot tehdään metsähallituksen ohjeen mukaan? Jos Jätkä niitä ohjeita hieman avaa?
”mieluummin kirjalliset ohjeet, jossa ei ole omia sovelluksia yhtään” Hä?
Työn tilaaja päättää, mitä haluaa eikä tekijä. Vai tarkoittaako tuo, että ohjeet ovat niin yksiselitteiset, ettei jää mitään väärinkäsityksen mahdollisuuksia?
Jos ohjeet on jotenkin huonoja, niin niistä keskustellaan. Ja jos ei päästä yhteisymmärrykseen niin tehdään niin kuin tilaaja sanoo.
Aika harva metsänomistaja halunnee, että taimikonhoidot tehdään metsähallituksen ohjeen mukaan? Jos Jätkä niitä ohjeita hieman avaa?
”mieluummin kirjalliset ohjeet, jossa ei ole omia sovelluksia yhtään” Hä?
Työn tilaaja päättää, mitä haluaa eikä tekijä. Vai tarkoittaako tuo, että ohjeet ovat niin yksiselitteiset, ettei jää mitään väärinkäsityksen mahdollisuuksia?
Jos ohjeet on jotenkin huonoja, niin niistä keskustellaan. Ja jos ei päästä yhteisymmärrykseen niin tehdään niin kuin tilaaja sanoo.”
Ja paskat! Jos tehdään KEMERA- ehtojen mukaan, niin siinä ei voi eikä saa tehdä tollon isännän ohjeiden mukaan.
Ehdot on päätetty ja ne on saatavana paperillakin. Sillä siisti. Kun metsähallituksen ehdot lätkäistään käteen, niin siinä on selkeästi sanottu, paljonko runkoja saa jäädä, mys se – yllätys -yllätys, kuinka pieni koivunvarpu lasketaan rungoksi, kuinka tehdään ojille jne.
Joka vuosi on kymmeniätuhansia hehtaareita ”MUKARAIVATTU” ja ne kun on sattunut kontrolliin, niin eipä ole €uroja herunut. On ollut Isännän ohjeet! Ja ehkä usein isännän itse ”tekemä työ”.
Kuvan perusteella on hieman vaikea päätellä, esitätkö hyvinhoidettua kuusentaimikkoa, vai taimikkoon tehtyä ”valtavaa aukkoa”, josta varmuuden vuoksi olet jättänyt toisen reunan näkymättömiin.
Me olemme tehneet lukemattomia mallikoealoja sekä taimikkoon, että ensiharvennuksille ympäri maakuntaa. Paraimmillaan isännät ovat olleet sitä mieltä, että pilalle menee – joka suhteessa. Kuitenkin monet ovat jo seuraavana vuotena olleet erittäin innostuneet metsäkurssista ja kiitelleet edellistä tietopläjäystä
Kuva on huono toisessa suunnassa näkyisi paremmin huonokasvuiset kuuset. Tietävästi männytkin olisi täyttänyt jätettyinä puina tuki ehdot ja jopa metsähallituksenkin ohjeet. Tekijät 2 henkilöä jotka toteutti tämän kohteen tekee varmaan sen jätkän 200 ha joka vuosi ja tekee vielä minullekin jatkossa, mutta tarkemmin ohjeistettuna ja suullisesti.
Järjellä näyttää Sikari asioita ajattelevan. kokonaisuudessaan hyvää metsänhoitoa, mutta kuvan tilanteessa on parantamisen varaa.
Jätkälle. Tietysti tehdään kemera-ehtojen mukaan, jos niin on sovittu. jos tollo isäntä haluaa tehdä muulla tavalla, kerrotaan, että tukea ei tule ja mitä muuta menee pieleen. Jos tämänkin jälkeen omistaja haluaa tehdä omalla tavallaan, niin sitten tehdään. On ainakin yritetty.
Mitä tuo ”yllätys yllätys kuinka pieni koivunvarpu lasketaan rungoksi” tarkoittaa? Metsähallituksen ohjeita?
Sivu 36.
Runkoluku lasketaan koealojen runkolukujen aritmeettisena keskiarvona. Runkolukuun lasketaan
kasvatettavan jakson elävät puut, joiden pituus on vähintään puolet kasvatettavan taimikon pituudesta.
Eihän noin pitkiä ylimääräisiä taimia kannata jättää, mutta ilmeisesti saa?
Mahtaa jätkiä ottanut päähän, jos ovat jotain koivunvarpuja joutuneet etsimään 10000 kaadetun lehtipuun seasta metsähallituksen mailla.
Paljon merkitystä, kun vesat seuraavana vuonna pidempiä.
Jos puuntaimi oli yli puoli metriä pitkä ja paksuus tyvestä yli 5 milliä, se laskettiin rungoksi.
Metsäkeskuksen määräykset ovat lempeät ja helppo toteuttaa. poika teki omaan metsään KEMERA:n piikkiin ja kuvioita oli 15 kpl, koko pinta-ala kolmisenkymmentä hehtaaria, sanoi hyväksynnän tekevä toimihenkilö: Kyllä nuo itse tehdyt taimikonhoidot tiedetään, kaikki tarkastetaan”. Kolme kuviota olivat kävelleet kun toimihenkilö sanoi: ”Mennään kahville baariin, minä tarjoan”.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Tuohon etualalle meinaa aukkoinen kohta jäädä. Komeita mäntyjä olisi voinut ollua jätettäväksi asti.
Vai onko tuohon tulossa joku laanipaikka tms.? Linjan alus?
Mielestäni vähän varhaiskorjauksen makua.
Onpa siinä arvioita – oletteko olevinanne asiantuntijoita?
Ette ole.
Kuusiuskovaisella ei ole ollut mäntyuskoa.
Jätkällä taas tuttu ja turvallinen lähestyminen asiaan. Reservuaarin ja Jeessin kommenteissa sentään 10 kertaa enemmän asiaa kuin Jätkällä. Tosiaan hieman aikaseen on nuo männytkin korjattu.
Tännekään ei avaudu, että mitä kuvassa on oikein tehty. Jätetty kohtuu kituvia kuusia tiheään ryppääseen jä ympäriltä vedetty kaikki muu nurin. Mutta mikä on touhun tarkoitus?
Surullista kun harvoin saa noin hyvälaatuisena mäntyjä kasvamaan nykypäivän hirvireservaattisessa metsäympäristössä.
Olisiko kuvattu ajouralta. Monestihan kuva tulee otettua vähän avoimelta paikalta.
Tuohan on selvästi liian karua kuuselle.
Uhraus varmaan jälleen hirvenlihan tuotannolle. Kuusikko aivan olematonta mutta mäntyjäkö ei uskalleta kasvattaa??
Ammattilaiset raivasivat varmaankin annettujen ohjeiden mukaisesti kuuselle. Mielestäni puu valinta pitäisi kuvion osallakin pystyä valitsemaan kasvupaikan mukaan. Osa tätä kuviota karunpaa johon lähtenyt luontaisesti hyviä mäntyjä ,mutta nyt kituutellaan kuusta.
Kuva on keskeltä taimikkoa.
Taas on raivaussahan aiheuttanut enemmän vahinkoa, kuin hirvet.
Tiedän kohteita, jotka on istutettu kuuselle, mutta mäntyä siellä pääasiassa kasvaa. Eli Ihminen hoitaa, luonto korjaa.
On totta että oman metsän raivauksessa tuppaa jäämään liian tiheäksi jos omavalvonta ei aina toimi. Niin itsellänikin.
Jos tuollaisia aukkoja olisi ammattilaisen jäljiltä enemmänkin minun taimikossa niin pyytäisin raivaajan metsäretkelle ja kyselisin vähän perusteluja.
Miksihän tuo oikean reunan vyötärönkorkuinen on pystyssä (jos on (?), vähän vinossa) ja etualan hyvälaatuiset isommat pitkällään.
Tosin ei tuosta näe mitä on kuvan rajauksen oikealla puolella mutta kuvan perusteella tuolle ”pienaukolle” ei oikein löydy minulta ymmärrystä.
On ollut tohelo raivaaja, kun kaatanut noin hyviä mäntyjä. Taitaa olla aika yleistä. Nimittäin viime syksynä näin vastaavaa Metsägroupin järjestämällä opintomatkalla Mäntässä.
Kannattaa muistaa sekin, että kuusi-mäntysekametsä kasvaa enemmän motteja kuin pelkkä kuusikko.
Viime syksynä laitoin kuvia ennakkoraivatuista kohteista . Yhdessä tapauksessa istutetut kuuset oli kaadettu yhdettömiin ja jäljelle oli jätetty etukasvuiseksi ehtinyt koivikko , pääasiassa hiestä . Saman leimikkokokonaisuuden kolmella eri kuviolla kasvoi aivan jotain muuta , mitä sinne oli alunperin istutettu . Tekstini alussa mainitun kuvion olisin kernaasti hakannut ylispuuhakkuuna ja jättänyt kuuset virkoamaan .
Kuvassa näkyvän mänty olisi voitu jättää kaatamatta , mutta muuten taimikko on perattu asiallisesti .
Kyse on siis huonosti tehdystä raivauksesta. Nyt kiinnostaa se, millaiset ohjeet tekijälle on annettu. Toki pelisilmää pitäisi ammattilaisella olla, mutta käytäntö on osoittanut, että vielä enemmän sitä vaaditaan työn teettäjältä. Jos puutteellisella ohjeistuksella mennään, riski epäonnistumisesta kasvaa. Se, että kuusi tai kaksi on turhan tiheässä, ei ole iso vahinko. Muutenhan kuuset näyttää suunnilleen sopivassa tiheydessä olevan, kun lähtötilannetta ei tiedetä. Aukkopaikan viereen voi hiukan tiheämpään jättääkin.
Alue noin 5 ha pääosin rehevää kuuselle käypää pohjaa jossa työt onnistui erittäin hyvin. Hirvituhoja ei alueella. Ohjeena jättää täydentämään koivua ja mäntyä. Kuvan kohdalla kasvaa puolukka ja erittäin hyviä mäntyjä n. 0,3 ha. Alueen ohjeistus erikseen jäi tekemättä, koska pidin sitä itsestään selvänä, että mäntyä jätetään ja kuusi annetaan tulla vaikka alle jos tulee. Työ onnistui kokonaisuudessa hyvin ja varmaan niin kuin koulussa on neuvottu, joten hyväksyin tämän asian. Kasvupaikan tunnistaminen pitäisi tehdä jo uudistamisvaiheessa silloin saataisiin niitä oikeita sekametsiä. Varmaan nykyään monesta työstä on kitketty järjen käyttö pois ja turvaudutaan pelkkiin ohjeisiin.
Jos asialla ovat olleet ammattilaiset, niin ohjeiden antaminen sellaisille voi viedä harhaan. Jos taas asialla ovat olleet ”ammattilaiset”, heitä olisi pitänyt paimentaa tarkasti.
teimme metsähallitukselle taikonhoitourakkaa muutaman sata hehtaaria. Vaatimukset olivat selvät. Homma meni ihan hyvin. Naapuripitäjässä oli yritys, jolla oli muutama palkattu metsuri. Parinsadan hehtaarin urakoinnin jälkeen he joutuivat samalla hinnalla parsimaan jälkensä, kun kontrolli iski.
Sävelet olivat selvät: ei täytä vaatimuksia, ei rahaa.
”Ohjeiden” antajan pitää olla myös tarkkana. Mieluummin kirjalliset ohjeet, joissa ei ole omia sovelluksia yhtään.
Siksi ei pidä mennä Motomiehellekään antamaan neuvoja puiden valinnasta tai tiheydestä, ellei itsekään niitä hallitse.
Aika harva metsänomistaja halunnee, että taimikonhoidot tehdään metsähallituksen ohjeen mukaan? Jos Jätkä niitä ohjeita hieman avaa?
”mieluummin kirjalliset ohjeet, jossa ei ole omia sovelluksia yhtään” Hä?
Työn tilaaja päättää, mitä haluaa eikä tekijä. Vai tarkoittaako tuo, että ohjeet ovat niin yksiselitteiset, ettei jää mitään väärinkäsityksen mahdollisuuksia?
Jos ohjeet on jotenkin huonoja, niin niistä keskustellaan. Ja jos ei päästä yhteisymmärrykseen niin tehdään niin kuin tilaaja sanoo.
Ajelin tänään metsäautotiellä jonka varrella pitkälti metsähallituksen metsää. Eipä ollut erityisen kivaa katseltavaa.
heinähanko:”-
Aika harva metsänomistaja halunnee, että taimikonhoidot tehdään metsähallituksen ohjeen mukaan? Jos Jätkä niitä ohjeita hieman avaa?
”mieluummin kirjalliset ohjeet, jossa ei ole omia sovelluksia yhtään” Hä?
Työn tilaaja päättää, mitä haluaa eikä tekijä. Vai tarkoittaako tuo, että ohjeet ovat niin yksiselitteiset, ettei jää mitään väärinkäsityksen mahdollisuuksia?
Jos ohjeet on jotenkin huonoja, niin niistä keskustellaan. Ja jos ei päästä yhteisymmärrykseen niin tehdään niin kuin tilaaja sanoo.”
Ja paskat! Jos tehdään KEMERA- ehtojen mukaan, niin siinä ei voi eikä saa tehdä tollon isännän ohjeiden mukaan.
Ehdot on päätetty ja ne on saatavana paperillakin. Sillä siisti. Kun metsähallituksen ehdot lätkäistään käteen, niin siinä on selkeästi sanottu, paljonko runkoja saa jäädä, mys se – yllätys -yllätys, kuinka pieni koivunvarpu lasketaan rungoksi, kuinka tehdään ojille jne.
Joka vuosi on kymmeniätuhansia hehtaareita ”MUKARAIVATTU” ja ne kun on sattunut kontrolliin, niin eipä ole €uroja herunut. On ollut Isännän ohjeet! Ja ehkä usein isännän itse ”tekemä työ”.
Kai laitoit palautelomakkeeseen ”penalttia”. Ei huonoa työjälkeä pidä hyväksyä…
Kuvan perusteella on hieman vaikea päätellä, esitätkö hyvinhoidettua kuusentaimikkoa, vai taimikkoon tehtyä ”valtavaa aukkoa”, josta varmuuden vuoksi olet jättänyt toisen reunan näkymättömiin.
Me olemme tehneet lukemattomia mallikoealoja sekä taimikkoon, että ensiharvennuksille ympäri maakuntaa. Paraimmillaan isännät ovat olleet sitä mieltä, että pilalle menee – joka suhteessa. Kuitenkin monet ovat jo seuraavana vuotena olleet erittäin innostuneet metsäkurssista ja kiitelleet edellistä tietopläjäystä
Kuva on huono toisessa suunnassa näkyisi paremmin huonokasvuiset kuuset. Tietävästi männytkin olisi täyttänyt jätettyinä puina tuki ehdot ja jopa metsähallituksenkin ohjeet. Tekijät 2 henkilöä jotka toteutti tämän kohteen tekee varmaan sen jätkän 200 ha joka vuosi ja tekee vielä minullekin jatkossa, mutta tarkemmin ohjeistettuna ja suullisesti.
Järjellä näyttää Sikari asioita ajattelevan. kokonaisuudessaan hyvää metsänhoitoa, mutta kuvan tilanteessa on parantamisen varaa.
Jätkälle. Tietysti tehdään kemera-ehtojen mukaan, jos niin on sovittu. jos tollo isäntä haluaa tehdä muulla tavalla, kerrotaan, että tukea ei tule ja mitä muuta menee pieleen. Jos tämänkin jälkeen omistaja haluaa tehdä omalla tavallaan, niin sitten tehdään. On ainakin yritetty.
Mitä tuo ”yllätys yllätys kuinka pieni koivunvarpu lasketaan rungoksi” tarkoittaa? Metsähallituksen ohjeita?
Itse olen pyrkinyt ymmärtämään metsäkeskuksen ohjeita.
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/suomen-metsakeskuksen-maastotarkastusohje-2015-v2.pdf
Sivu 36.
Runkoluku lasketaan koealojen runkolukujen aritmeettisena keskiarvona. Runkolukuun lasketaan
kasvatettavan jakson elävät puut, joiden pituus on vähintään puolet kasvatettavan taimikon pituudesta.
Eihän noin pitkiä ylimääräisiä taimia kannata jättää, mutta ilmeisesti saa?
Mahtaa jätkiä ottanut päähän, jos ovat jotain koivunvarpuja joutuneet etsimään 10000 kaadetun lehtipuun seasta metsähallituksen mailla.
Paljon merkitystä, kun vesat seuraavana vuonna pidempiä.
No, niillä ohjeilla mennään, mitkä on annettu.
Jos puuntaimi oli yli puoli metriä pitkä ja paksuus tyvestä yli 5 milliä, se laskettiin rungoksi.
Metsäkeskuksen määräykset ovat lempeät ja helppo toteuttaa. poika teki omaan metsään KEMERA:n piikkiin ja kuvioita oli 15 kpl, koko pinta-ala kolmisenkymmentä hehtaaria, sanoi hyväksynnän tekevä toimihenkilö: Kyllä nuo itse tehdyt taimikonhoidot tiedetään, kaikki tarkastetaan”. Kolme kuviota olivat kävelleet kun toimihenkilö sanoi: ”Mennään kahville baariin, minä tarjoan”.