Pienaukon taimettuminen, 8 vuotta

Tapani-myrskyn tekemä 0,1 ha pienaukko. Maaperä omt, kohdasta kaatui taustalla näkyvää kuusikkoa. Selän takana pelto, vasemmalla 2013 ensiharvennettu mt-männikkö.

Aukko on saanut uudistua kahdeksan kasvukautta. Tuloksena on lähinnä heinää. Kuusen taimia löytyy muutama. Männikössä ja kuusikossa on alikasvoskuusia jonkun verran, joten osa aukossa olevista on todennäköisesti syntynyt jo ennen myrskyä. Mäntyjä tai koivuja ei ole yhtään.

Tällaisellako kasvatusketjulla halutaan hiiltä sitoa?

Kommentit (8)

  1. A.Jalkanen

    Sitähän sanotaan että tee pienaukko, saat mäntyjä ja koivuja ja muita lehtipuita. 😀

  2. Gla

    Sanotaan myös, että jääkauden jälkeen metsät syntyi luontaisesti. No, jääkaudestahan on vasta 12 000 vuotta.

    Hakkuumäärien pudotus 40 miljoonaan eli sotavuosien tasolle on ihan perusteltua, jos tällainen kasvatusketju yleistyy. Toki jossain taimia voi syntyäkin, mutta niin usein jää syntymättä, että keskimääräinen puusto ja sen kasvu jää vaatimattomalle tasolle.

    Jos vielä tällaisen metsän virkistysarvoista puhutaan, joka kerta tuolla kulkiessani kierrän tämän heinikon ja kuljen tasarakenteista kuviota pitkin. Istutetulla avohakkuullakaan ei ole enää tuollaista määrää heinikkoa kahdeksan vuoden jälkeen. Ainakin kuusikossa alkaa varjostus jo heinän kasvua surkastuttaa. Onhan taimet siinä vaiheessa jo muutaman metrin mittaisia. Enkä nyt tiedä, onko tuollainen heinikko edes miellyttävämpi katsella kuin kasvussaan vauhtiin päässyt taimikko.

  3. Tuo on sitä realismia pienaukoista. Mätästys antaisi jo jonkin edellytyksen nopeampaan taimettumiseen. Mutta se ei taida siellä jk miesten laskelmissa olla mukana.

  4. Gla

    Jos tuonne kaivinkoneen ajattaisi, samalla vaivalla laittaisin taimetkin. Toistaiseksi ei ole ollut mitään asiaa. Noin pienen alan mielummin muokkaan käsipelissä. Toisaalta koivulle tuokin pitäisi istuttaa, mutta kaukana teistä metsän ja pellon rajalla se on tuhoon tuomittu yritys. Muutenkaan en noin pieneen alaan palstan perukoilla viitsi kovin suurta työmäärää uhrata, muista kohteista saa omalle työlle paremman hyötysuhteen.

  5. Sehän se pienaukkojen ongelma on. Kaikki toimenpiteet tulee suhteessa turhan kalliiksi hyötyyn nähden.

  6. Pienaukot ei toimi kuin kuivilla mäntykankailla ja silloin, jos on jo valmiiksi alikasvos kasvamassa. Samannäköstä on kuin itsellänikin lehtomaisen kankaan kuusikon pienaukossa. Pienaukot suosii vatukon ja heinikon kasvua.

  7. metsä-masa

    Oikein hyvä valokuva Mhy.n neuvojan salkkuun kun ollaan suunnittelemassa sen nais ym. metsänomistajan kanssa leimikon tekoa.

    Kuvapari mukaan ja kysymys minkälaisen taimikon haluat 8:n vuoden päästä nähdä ? Vastuuntuntoinen neuvoja tosin jatkaisi jatkokysymyksillä, ennen kun leimikko ja uudistusketju olisi valmis !

  8. No joo, nyt kun löysin Glan kuvaosion (kun on lipsahtanut ohi) voi todella todeta saman kuin tuolla omillakin pienaukoilla. (Joita ei ole todellakaan tullut tehtyä vaan niitä vain tulee kun elukat tuhoaa puuston) Heinä on se paras kasvatuslaji ja esim. Harjavallassa aika vahva ja elinvoimainen kasvu. Typpeä tulee ilmasta riittävästi. Jos sieltä sitten onnistuu joku kuusi läpi lykkimään sekin tuhotaan kun karja laiduntaa näissä mukavissa hyvin pehmustetuissa ja lämpimissä ja suojaisissa keitaissa. Peuroja suorastaan kuin karjalaumaa.

Metsänhoito Metsänhoito