Männikön tiheys on n.4000 kpl/ha energipuuvillityksen jäljiltä . Puut on luontaisen uudistamisen vuoksi vaihtelevan kokoisia. Osan lpm on 11-13cm , pit. 8-9m ja suurin osa 6-8 cm/4-6m.
Männikön tiheys on n.4000 kpl/ha energipuuvillityksen jäljiltä . Puut on luontaisen uudistamisen vuoksi vaihtelevan kokoisia. Osan lpm on 11-13cm , pit. 8-9m ja suurin osa 6-8 cm/4-6m.
Metsänhoito
Minun ohje, että pitäisi pyrkiä mahdollisimman tasalaatuisena kasvatettavaan metsään. Siksi pitäisi kriittisesti suhtautuan suurimpiin puihin. Niistä saattaa kasvaa nimittäin leveäoksaisia susipuita, jotka kelpaavat vain kuiduiksi.
Niinhän se on. Mutta toisaalta
parempilaatuisten puiden kasvu suurempien nykyiseen kokoon kestää n. 10 v.
Siinä vaiheessa nuo isommat puut on jo tukkipuukoossa. Ja jos vain oksien paksuus ei mene laaturajojen yli, niistä saa yleensä jo yhden tyvitukin.
Ylispuut ja isot rungot pois.
Jos teet itse/hankintana, niin mäntykuidulle on kysyntää. Jos mitta vaan riittää. Oksaisista ”tukkipätkistä” sitten joskus saat kuidun hinnan ja metsäsi/kuviosi on sitä myöten ”arvoton”. Eli oksaiset ja etukasvuiset horiskot ”tappavat” ne 4-6 metriset.
Itse teen juuri samaa hommaa. Tuntuuhan se ”pahalta”,kun ison ja ”hyvin kasvavan”puun kaataa pois. Mutta oi sitä ilon päivää muutaman vuoden kuluttua, kun se rotisko antoi mahdollisuuden kasvuun ja kehittymiseen kolmelle – neljälle laatupuulle.
Kokonaisuus ratkaisee – ei yksittäiset puut – varsinkaan paksuoksaiset männyt. Laatukritteerien yhä kiristyessä, sinulla on tulevaisuudessa vain ”tukkipuukokoinen kuitumetsä”
Näin asian näkisin!
Samaa mieltä olen edellisten kanssa, että laatuharvennuksena susipuut ja muut huonolaatuiset pois.
Tein taannoin ensiharvennuksen vastaavaan kohteeseen, joka tosin oli jo 37v ikäinen ja hoitamaton. Ylä ja alaharvennuksen yhdistelmänä laadukkaita lisävaltapuita suosien. Valitettavan moni lisävaltapuu oli tässä vaiheessa jo susipuun syrjäyttämä. Kaiken kaikkiaan kuitenkin jäi laadukas puusto.
Jonkin verran tuli jo tukkiakin, mutta huonon laadun vuoksi osa kaadetuista valtapuista meni kuituun.
Toisaalta, jos mielestäsi valtapuut ovat hyvälaatuisia, kannattaako tehdä mitään? Harvennus tuskin vähentää oksien määrää valtapuustossa?
Valtapuiden kasvuun pienemmät puut taas ei juuri vaikuta. Juuri tuo oma kohde, ikä 37v ja puiden läpimittavaihtelu 6 – 32cm.
Kiitokset kommenteista .
Laadun perusteella olisi tosiaan tarkoitus valita kasvatettavat.
Kuitupuuta ei kerry tuosta vielä tarpeeksi,jotta kannattaisi niitä myyntiin harventaa. Polttopuiksi jää
isoimmat . N. 23 vuotiaita mäntyjä .
Runkoluku on ollut sikamaisen suuri. En olisi uskonut, että tuollaisia männiköitä vielä nykisinkin ”on hoideltu”.
Männikössä olisi pitänyt tehdä taimikonharvennus jo monta metriä sitten ja malliin ”arto”.
Nyt on myöhäistä. Etupäässä päävaltapuita pitää jättää n. 1600 kpl / ha ja muut kumoon. Muutaman vuoden kuluttua ensiharvennus 1000 – 1200 runkoon / ha.
Tulee mikä tulee, mutta vuo ”etukasvuiset puut olisi pitänyt aikoinaan listiä, nyt on myöhäistä.
Ei kai tuo vielä myöhässä ole laatuharvennusta ajatellen. Pienemmissäkin puissa on vielä latvusta hyvin jäljellä.
Ei ole myöhäistä vaikkakin on vähän myöhässä.
Latvusten kunto ratkaisee.
Muutamassa kohtaa on valittava jättääkö suht. ohuet männyt vai yhden ison. Lumi voi painaa niitä luokille.
Kyllä se niin on että kun mänty on kerran karsiintunut ja nuo näkyy jo hyvin olevan, on aivan päätöntä puhua isojen poistosta. Kun metsää tehdään se tehdään valtapuista ja pöhköt pätkiköön mettänsä vaikka helikopperilla tasalatvaisiksi. Onnensa kullakin.
On Karsiintunut ja on ”karsiintunut”.
En pidä oksia, jotka ovat kuivuneet, karsiutuneina, eivätkä ne sellaisia ole.
Laatua nuo eivät kasva koskaan eikä milloinkaan, mutta tuleepa päätehakkuu nopeammin.
Jos noihin iso-oksaisiin saadaan tarpeeksi järeyttä, voi niistä jopa jotain hirsitukkia kehittyäkin vaikka savusaunaa varten.
Mäntykuitua ei kannata kasvattaa, koska sen kantohinta on kympin motti ja tukin kantohinta kuuskymppiä motti.
Yksi kuva ei kerro ihan kaikkea tuosta kuviosta, joka on n. 2 ha.
Lähes kaikissa puissa on vielä riittävästi latvusta tähteellä(min.40%)
Kyllä tuo meidän työohjeilla menisi alaharvennuksena.
On sääli, että ne vähäoksaiset pienet ”laatupuut” eivät tule kestämään luonnon rasituksia . Niiden juuret eivät ole kehittyneet riittävästi , jotta puut pysyisivät pystyssä tuulessa ja tuiskuissa . Kun ollaan tarpeeksi myöhässä , on pakko jättää kasvamaan vain susipuita edellä mainitusta johtuen . Riittävän aikainen ja voimakas raivaus varmistaa puiden tasaisen kehityksen . Hakkuuvaiheessa voidaan vain todeta laiminlyöntien vaikutukset . Tulee , mitä sattuu tulemaan .
Jää nähtäväksi pysyvätkö pystyssä vai ei. Kuvio on suojaisessa paikassa tuulelta, mutta raskas lumi voi
olla ongelmana,jos tulee huonot ilmat.
Tuossa olisi hyvä e-puu kohde, jos nyt joku sellaisen asialliseen hintaan ostaisi…
Sitä e-puu harvennusta tuo kuvio on odottanutkin, mutta
e-puun kysyntä on ollut viime vuosina heikkoa.
Kuvion läpi menee 2 metsätietä ja ne suurimmat ja oksikkaimmat männyt on kuvan kaltaisesti teiden varsilla.
Männyn taimikonhoito suositellaan tehtäväksi 5-7 m keskipituudessa .
Minä en näe tuossa kuvassa yhtään ihan aitoa susipuuta tai räkämäntyä. Normaali räväkkä raivaussahahoito heikompaa ainesta rankalla kädellä poistaen. Toki oikeat räkämännyt pois, jos niitä kohdalle sattuu. Hennoimpia riukuuntuneita alismäntyjä ei kannata tietenkään jättää, ne lumi vääntää. Miten tuosta voi niin vaikean hoitokohteen tehdä. Harvennus vaikka ensi kevään kovilla hangilla käy kuin tanssi ja eh vajaan 10 v päästä. Hyvä tukkimännikkö tuohon tulee.
Hatelo kyllä aivan sataoikeassa. Ei kannata tehdä yksinkertaisesta asiasta liian monisyistä pohdittavaa. Toki edelleen e-puu on mahdollisuus mutta nyt vain pitäisi nopeasti markkinoiden alkaa siinäkin toimia.
Eihän tuossa kuvassa ole yhtään paksu oksaista mäntyä.
Ihan hyvältä kohteelta tuo minustakin näyttää. Kuva kertoo hyvin, kuinka tiheässä kasvaminen ei suoraan paranna yksittäisten mäntyjen laatua, koska kaikki puut ovat perintötekijöineen yksilöitä. Vierekkäisissä puissa toisessa voi olla huono oksakulma ja toisessa hyvä. Samoin on oksien paksuuden laita. Tiheässä kasvaminen kyllä pienentää oksien paksuuskasvua ja edistää niiden karsiintumista, mutta puiden hyvä laatu on monitahoisempi asia.
Männyn laatuharvennus tietenkin- mutta lievänä. Eihän tuota missään tapauksessa pidä kerralla vetää tiheyteen 1600/ha. Tietyissä tilanteissa olen kaulannut pystyyn huonolaatuisen päävaltapuun, jos vieressä on hyvälaatuisia lisävaltapuita. Kuollut päävaltapuu suojelee vierustovereitaan lumi-ja tuulituhoilta hyvin pitkään.
Joku sanoi ettei kannata tehdä yksinkertaisesta hommasta liian vaikeaa.Niinhän se onkin, mutta koska th:ssa on monia eri vaihtoehtoja tällaisissa kohteissa varsinkin, niin voihan näitä pähkäillä. Sen takia kuvan laitoinkin.
Mulla on ollu muutamia samanlaisia kohteita… Raivaussahalla perkaus, paska pois sitten muutama vuosi ja harvennushakkuu, olen ollut enemmän kuin tyytyväinen lopputulokseen… Hyvä motokuski osaa valita kaadettavat puut, annetaan heidän käyttää siihen ammattitaitoaan. Ja jos kasvua haluaa vauhdittaa harvennushakkuun jälkeen on lannoitus varsin suotavaa(:
”-Eihän tuossa kuvassa ole yhtään paksu oksaista mäntyä.”
– Kun tuon kokoisissa (lähes kymmenmetrisissä) rungoissa on yli kolmen sentin oksia, siinä on silloin paksuja oksia. Oksia, jotka köllöttövät rungon kyljessä vielä silloinkin, kun se päätehakataan 60 – vuotiaana.
Ja ne oksat tunnetaan nimellä ”Laho-oksa”.
Kolmisenttinenkin oksa, josta suurin osa on lahonnut ja pudonnut, kestää hirttäytyä, kunhan köyden pistää oksan juureen.
Se vaan on liian iso laatutukkia ajatellen.
Oksien paksuus ei selviä kuvasta. Mitattuna paksuin kuivaoksa 2,5 cm kuvan puussa.
Ei tarvi ajatella muuta kuin että suorat ja suurimmat ovat päätehakkuu puusto. Nyt raivaussahalla kemera perkaus, jossa jätetään kaikki kuiturungot pystyyn, tai ehkä jonkun voi kaataa että jää joka kohtaan 2200 runkoa maksimissaan hehtaaria kohti. Ensiharvennus viiden vuoden kuluttua, jossa kannattaa vielä jättää tuhat runkoa, jolloin kakkosharvennus tulee suoritettavaksi ja siinä kertyy jo tukkiakin. Jos oltaisiin pehmeällä maalla, raivuun jälkeen pelkkä ensiharvennus 800 runkoon ja seuraavaksi päätehakkuu.
tuosta tekisi hyvän metsän – tosin maksimioksakoko pitää jäädä 20 milliin.
Jos on intoa ja tarmoa, niin oksasaha vinkumaan. Työtä siinä on, mutta päätehakkuussa tulee kova tili.
Max kuivaoksa on yl. 40 mm ja terveoksa 60 mm, jotta vielä kelpaa tukiksi.
Isoille firmoille myytynä tukit menee kaikki samalla bulkkitavarahinnalla.
Sahat maksaa oksattomasta tyvestä about 15 % ekstraa keskihinnan päälle, mutta kaikki sahat ei sitäkään.
Eikös ole niin, että etukasvuisten kasvu jatkuu nopeimpana myös tästä eteenpäin? Näin ainakin on tutkimuksissa saatu. Jos etukasvuiset listitään aina, niin eikös perimä voi lähteä heikkenemään?
Entäpä, jos näitä etukasvuisia olisi tiheämmässä, paranisiko laatu? Entä jos etukasvuiset olisi pystykarsittu?
Jätkä: tuosta tekisi hyvän metsän – tosin maksimioksakoko pitää jäädä 20 milliin.
Kuvassa on täyden kympin metsä. Paitsi nopeampi kasvuinen ja täten parempi tuottoinen, kuin sinun haaveilema 20mm oksilla.
Olen MJO:n kanssa samaa mieltä. En tiedä, minkälaisia ”supermänniköitä” joillakin on, jos tuosta kuvan männistä vikoja löytävät. Kesäretkeläiset näkivät aika monta meikäläisen eri ikäistä männikköä. Eipä ne ainakaan tuota parempia olleet. Alkuperät olivat kyllä kohtalaisen hyviä, mutta hirvet olivat taas vieneet laadun reilusti alaspäin.
Todellakin, metsähän on erinomainen, tässä vaiheessa ehtii vielä poistaa mahdolliset susipuut ja muut huonot, kuten lenkot ja kaksilatvaiset, kun valinnanvaraa vielä on. Kuvasta ei näe koko metsikön tilannetta.
Eli laatuharvennusta nyt kun valinnanvaraa on.
Sen verran vielä tuosta kannattavuuspuolesta, että jos etukasvuiset saa pysymään laadun puolesta kelvollisena, niin 10 v:n ero harvennuksessa lisäisi tuottoa
(4% lask.korko) yli 4000 €, kun oletetaan saatavan pienin tyvitukki jokaisesta harvennetusta puusta (550 kpl).
Ensiharvennusta en lykkäisi, mieluummin aikaistaisin. Ensiharvennus tiheyteen 1200 ja toinen harvennus yläharvennuksena ja pätehakkuun pieni viivytys lienee laskennallisesti optimi. Ja tietysti harvennusten jälkeen lannoitus.
Vuokilan oppien mukaan pienemmän lisävaltapuun kasvu hyötyy enempi harvennuksesta kuin päävaltapuun kasvu. JA lannoituksella tuota voi tietysti varmistella. Tässä kuitenkin hiertää harvennuksen heikko tukkipuun hinta. Mutta kyllä nuo aikaistetut tulot merkitsevät paljon ja tukillahan sitä tuloa jonkinverran tulisi.
Minusta tuo olisi oiva pystykarsintakohde. Hiukan työtä, mutta olisi harvennuksen jälkeen ilo silmälle ja puunostajankin haluama.
Pystykarsinta kannattaisi tehdä , jos oksattomista tyvistä maksettaisiin nykyistä selvästi parempaa hintaa.
Harrastushommana tietysti voisi sen tehdäkin, muuten ei ole kannattavaa hommaa.