Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen lakialoitteesta avohakkuiden kieltämiseksi valtion mailla. Kuultavina olivat Avohakkuut historiaan -kansaisaloitteen tehneet ympäristöjärjestöt sekä edustajat maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä ja Metsähallituksesta.

Aloite kieltäisi pääsääntöisesti avohakkuut ja järeät kasvatushakkuut valtion omistamissa metsissä, mikä tarkoittaisi jatkuvaan kasvatukseen siirtymistä. Tavoitteena on muun muassa monimuotoisuuden lisääminen metsissä.

”Kyseessä ei ole ihmelääke, myös jatkuvan kasvatuksen metsissä tarvitaan luonnonhoidon toimia”, Tero Toivanen Birdlife Suomesta totesi.

Käytännössä avohakkuukielto koskisi noin 2,7 miljoonaan hehtaaria. Valtiolla on kaikkiaan maaomaisuutta runsaat 9 miljoonaa hehtaaria.

Metsähallitus: Kiellolle ei perusteita

Metsähallitus Metsätalouden toimitusjohtaja Jussi Kumpula kertoi Metsähallituksen suhtautuvan avoimesti metsänkäyttömenetelmiin: tällä hetkellä käytössä on 15 eri hakkuuvaihtoehtoa, ja noin 15 prosenttia hakkuista on viime vuosina ollut ns. erityishakkuita. Jos avohakkuut kiellettäisiin, käytössä olisi vain 3–4 eri vaihtoehtoa.

Kumpula näki avohakkuukiellossa useita pulmia. Jatkuvassa kasvatuksessa esimerkiksi kuusikoissa puuntuotos heikkenee 15-25 prosenttia, puuston hiilinielu pienenee, metsät kuusettuvat, korjuuvaurioiden määrä kasvaa ja taimien sekä siementen jalostushyödyt jäävät saavuttamatta.

Jatkuvan kasvatuksen parempaan kannattavuuteenkin Kumpula suhtautui epäillen.

”Vain tietyillä korkoprosenteilla laskien jatkuva kasvatus on saatu laskelmissa uudistushakkuisiin perustuvaa metsätaloutta kannattavammaksi.”

Kumpula katsookin, että tutkimustiedon ja verrokkimaiden kokemusten perusteella avohakkuiden kieltämiseen ei ole perusteita.

Jatkuvan osuus nostettu 25 prosenttiin

Metsähallituksen omistajapoliittiset linjaukset päivitettiin viime keväänä. Niissä jatkuvan kasvatuksen (peitteellisen metsänkasvatuksen) osuus nostettiin 25 prosenttiin. Sen suuremmaksi osuutta ei haluttu nostaa, metsäneuvos Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi.

Myös hallitusohjelmassa todetaan, että Metsähallituksen mailla edistetään jatkuvan kasvatuksen käyttöä.

”Siellä ei kuitenkaan todeta, että siirrytään jatkuvaan kasvatukseen”, Kokkonen sanoi.

Ympäristöministeriö kaipasi lisää tutkimustietoa jatkuvan kasvatuksen vaikutuksista. Neuvotteleva virkamies Maarit Loiskekoski korosti, että metsien käytön menetelmien tulee perustua tutkimustietoon.

”Sitä on toistaiseksi vielä vähän”, Loiskekoski sanoi.

Hänen mukaansa avohakkuu sopii tiettyisiin tilanteisiin.

”Yleisesti ottaen jokaiseen metsikköön tulisi valita kulloisellekin hetkelle ja paikalle sopivin menetelmä. Siitä syntyy monimuotoisuutta”, Loiskekoski totesi.

Luvassa monipuolinen käsittely

Tilaisuuden päätteeksi valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari lupasi aloitteelle monipuolisen käsittelyn.

”Valiokunta jatkaa asian käsittelyä ja tulemme kuulemaan runsaasti asiantuntijoita”, Kalmari totesi.

Aloite on edennyt valiokunnassa verkkaisesti. Aloite oli esillä täysistunnossa viime marraskuussa, josta se lähetettiin saman tien maa- ja metsätalousvaliokuntaan.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.